Yhdysvaltalainen ClearPlay-yritys on jo pidemmän aikaa tarjonnut palvelua, joka mahdollistaa PC:llä katseltaessa DVD-elokuvien "siistimisen" kuukausimaksua vastaan. Noin 8 euron kuukausimaksulla käyttäjät voivat imuroida "suodattimia" haluamiinsa elokuviin ja käyttää niitä elokuvaa katseltaessa.
Suodattimet poistavat elokuvista nuo ah-niin-epäamerikkalaiset fuck-sanat, alastonkohtaukset, väkivallan, "törkeät sanalliset vihjaukset seksiin/seksuaalisuuteen", jne. Nyt yritys on lanseeraamassa markkinoille myös ns. stand-alone -DVD-soitinta, joka sisältäisi yhtiön suodatinvalikoiman ja jota voitaisiin täydentää verkon kautta. Ja Hollywood haluaa estää tämän laitteen markkinoille tulon.
Yhdysvaltain elokuvaohjaajien järjestö sekä MPAA ovat molemmat tuominneet elokuvien sensuroinnin, sanoen sen muuttavan oleellisesti ohjaajan taiteellista näkemystä elokuvasta, joka pitäisi näyttää sellaisena kuin se DVD:llä on toimitettu. Kahdeksan elokuvastudiota on haastanut ClearPlayn oikeuteen, tarkoituksena pysäyttää laitteen tulo markkinoille.
Koko konsepti nostaa esiin monenlaisia ajatuksia siitä, onko kuluttajalla lopulta oikeus valita miten hän ostamansa elokuvan haluaa katsella. Toisaalta voidaanko sensuurilla muuttaa mitenkään jo luonteeltaan K-18 -tyyppinen elokuva lapsille sopivaksi -- tuskin. Sekä tietysti lisää ihmetystä herättää se, etteikö levyn takakannessa lukeva ikäsuositus ole tarpeeksi tehokas suodattaja -- älä osta elokuvia, jotka ovat K-18 -ikärajoituksella, jos et kestä sellaista materiaalia. Mutta onko Hollywoodilla oikeus kieltää tällaisen palvelun olemassaolo? Onko ohjaajilla lopullinen valta siihen, miten heidän elokuviaan saa katsoa?
Lähde: USA Today
Yhdysvaltain elokuvaohjaajien järjestö sekä MPAA ovat molemmat tuominneet elokuvien sensuroinnin, sanoen sen muuttavan oleellisesti ohjaajan taiteellista näkemystä elokuvasta, joka pitäisi näyttää sellaisena kuin se DVD:llä on toimitettu. Kahdeksan elokuvastudiota on haastanut ClearPlayn oikeuteen, tarkoituksena pysäyttää laitteen tulo markkinoille.
Koko konsepti nostaa esiin monenlaisia ajatuksia siitä, onko kuluttajalla lopulta oikeus valita miten hän ostamansa elokuvan haluaa katsella. Toisaalta voidaanko sensuurilla muuttaa mitenkään jo luonteeltaan K-18 -tyyppinen elokuva lapsille sopivaksi -- tuskin. Sekä tietysti lisää ihmetystä herättää se, etteikö levyn takakannessa lukeva ikäsuositus ole tarpeeksi tehokas suodattaja -- älä osta elokuvia, jotka ovat K-18 -ikärajoituksella, jos et kestä sellaista materiaalia. Mutta onko Hollywoodilla oikeus kieltää tällaisen palvelun olemassaolo? Onko ohjaajilla lopullinen valta siihen, miten heidän elokuviaan saa katsoa?
Lähde: USA Today
