Suomen uusi tekijänoikeuslaki hyväksyttiin

Euroopan Unioni hyväksyi jo vuonna 2019 uuden Euroopan Unionin tekijänoikeusdirektiivin (tarkemmin sanottuna kyseessä on Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla eli DSM). Tuolloin jäsenmaille annettiin 24 kuukautta aikaa saattaa uusi direktiivi osaksi kansallisia lakeja. Suomessa asia venyi lähes kaksi vuotta yli annetun aikarajan.

Euroopan Unioni ehti jo aloittaa Suomea vastaan rikkomismenettelyn, koska Suomessa direktiiviä ei saatu osaksi Suomen lainsäädäntöä, vaikka aikarajat olivat jo paukkuneet aikoja sitten.

Vihdoin, vuoden 2023 helmikuun lopussa eduskunta sai päätettyä uuden tekijänoikeuslain sisällöstä. Vaikka EU:n direktiivi antaakin ohjenuorat siitä, mitä uudistus tarkoittaa, on jokainen jäsenmaa tulkinnut direktiiviä hieman eri tavalla - ja muotoillut sen eri tavoin osaksi lainsäädäntöään.

Suomessa voisi sanoa, että tekijänoikeusjärjestöt saivat oman näkemyksensä direktiivin sisällöstä läpi.

Uusi tekijänoikeuslaki ei tällä kertaa iske suoraan tavalliseen kuluttajaan, mutta koskee sisältöpalveluita sitäkin selkeämmin. Lainsäädännön piiriin kuuluvat nyt mm. YouTube, Instagram ja TikTok. Kaikkien sisältöalustojen pitää jatkossa lisensoida käyttäjien niissä käyttämä musiikki - tai estää videon lataaminen palveluun kokonaan.

Käytännössä tilanne johtaa siihen, että kaikkien video- ja äänisisältöä jakelevien alustojen pitää käyttää musiikkikappaleita tunnistavia algoritmejä, jotka "kuuntelevat" lisätyn videon läpi ja tarkistavat löytyykö siitä musiikkia. Mikäli videolla toistuva musiikkikappale on palveluntarjoajan, eli vaikkapa YouTuben, lisensoima, sen käyttö hyväksytään. Jos taas videolla kuuluu musiikkia, jonka käyttöön sen tekijä ei ole antanut lupaa, video poistetaan.

Algoritmi ei vain valitettavasti osaa päätellä sitä, missä kontekstissa kappaletta soitetaan. Eli vaikkapa taustalta kuuluva ostoskeskuksen keskusradiosta soiva kappale riittää algoritmille hylkäyksen perusteeksi - vaikka video itsessään ei millään tavalla liittyisi kyseiseen kappaleeseen ja se olisi mukana videolla vain vahingossa, eikä lainkaan pääosassa videota.

Samalla tekijänoikeuksien suojaa laajennettiin myös esittävään taiteeseen, eli vaikkapa tanssiesityksiin, joilla on nyt siis sama suoja kuin vaikkapa musiikkikappaleilla.

Aikanaan paljon pelätty meemien kieltäminen ei sentään tullut osaksi lakia, sillä parodialle sorvattiin alkuperäiseen direktiiviin erillinen pykälä, jossa vaikkapa musiikkikappaleiden parodiointi erikseen sallittiin. On kuitenkin kyseenalaista miten hyvin algoritmi osaa tunnistaa vaikkapa kieli poskessa tehdyn biisin pilailuversion alkuperäisestä versiosta.

Direktiivin mukaan lainsäädäntöön luotiin myös erityisiä kohtia tiedon louhimisen sallimisesta mm. tieteelliseen käyttöön. Eli käytännössä vaikkapa verkkosivujen sisältöä voi kerätä automaattisesti, vaikkapa tekoälymallin koulutukseen.

Edellisen kerran Suomen tekijänoikeuslakia uudistettiin vuonna 2005. Tuolloin lainsäädännöllä kiellettiin mm. kopiointisuojausten ohittaminen ja siihen tarkoitettujen sovellusten levittäminen. Silloin AfterDawnin sisällöstä karsittiin valtava määrä oppaita ja ohjelmia, joilla pystyi mm. kopioimaan omia kopiosuojattuja CD-levyjään MP3-soittimelle sopivaan muotoon.

• lainsäädäntö
• tekijänoikeus
• Tekijänoikeusdirektiivi