EU:n uusi pankkidirektiivi PSD2 - mitä se tarkoittaa kuluttajalle?
Yksi teknologiapiireissä paljonkin keskustelua aiheuttanut kirjainlyhenne kulkee nimellä PSD2. Termi ei ole varsinaisesti mitenkään itsestään aukeavaa sorttia ja sitä aika harvat ovatkaan kuulleet, ellei kiinnostuken kohteisiin satu kuulumaan finanssiteknologia.
Mutta PSD2 on juttu, joka tulee vaikuttamaan käytännössä kaikkien meidän arkeen ensi vuoden toukokuusta alkaen. Kyseessä on Euroopan Unionin uusi pankkidirektiivi, joka muuttaa pankit käytännössä "tyhmiksi" tilinvartijoiksi ja avaa pankkitilit kuluttajan itsensä hallittaviksi.
PSD2 tulee sanoista Second Payment Services Directive ja se koskee kaikkia EU:n alueella toimivia rahalaitoksia.
Mikä PSD2 sitten on?
PSD2 tarkoittaa sitä, että pankkien on pakko avata pääsy kuluttajan pankkitietoihin, ilmaiseksi, standardin rajapinnan kautta. Pankkitiedoilla tarkoitetaan tilitapahtumien luontia, saldon tietoonsaamista sekä tilitapahtumahistoriaa.
Mitä PSD2 sitten käytännössä tarkoittaa?
Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että jos olet nyt vaikkapa Danske Bankin asiakas ja vihaat Danske Bankin verkkopankkia, voit vapaasti käyttää vaikkapa Nordean verkkopankkia pankkiasioidesi hoitamiseen. Ja kännykässä voit käyttää Osuuspankin mobiilisovellusta. Mutta pankkitilisi on edelleen Danske Bankissa eikä sinun tarvitse avata pankkitilejä muissa pankeissa.
PSD2 myötä mm. erilaiset analysointipalvelut, jotka havainnollistavat sitä, mihin rahasi tililtä oikein katoavat, saavat halutessasi pääsyn suoraan pankkitiliisi. Ja sovelluskehittäjät voivat luoda uusia, parempia verkkopankkisovelluksia - vaikka kehittäjä ei olisikaan pankki.
Myös erilaiset useamman pankkitilin tiedot samaan näkymään yhdistävät ratkaisut tulevat mahdolliseksi - eli vaikka sinulla olisi pankkitilit sekä Nordeassa että S-Pankissa, voit nähdä molempien pankkien tilitiedot samasta sovelluksesta.
Pankit ovat valmistautuneet - kuka paremmin, kuka huonommin - tulevaan tilanteeseen. Ainakin Nordea ja Osuuspankki ovat panostaneet sovelluskehitykseen Suomessa isolla kädellä, toivoen että heidän tarjoamansa sovellukset olisivat ainakin riittävän hyviä, jotta asiakkaat eivät katoaisi muiden sovellusten käyttäjiksi.
Kilpailusta tulee luonnollisesti myös globaalia ja onkin todennäköistä että kaikki suuret finanssisovellusten kehittäjät tulevat ryminällä myös Suomeen, haastaen olemassaolevat verkkopankit ja mobiilipankkisovellukset omilla ratkaisuillaan.
Direktiivi on jo hyväksytty ja tulee voimaan koko EU:n alueella toukokuussa 2018. Direktiivi koskee kuluttajien lisäksi myös yritysten pankkitilejä, eli käytännössä kaikkia pankkitilejä käyttäviä instansseja.
Aiheesta lisää mm. Finanssivalvonnan sivuilta.
-Petteri Pyyny (@pyyny)
2 KOMMENTTIA
Lumikki1/2
Ovat varmaan huomioineet asioissa että kaikkilla ihmisillä ei ole nettiä tai kännyköitä. Tarkoitan vain että jos pankilla ei ole joskus tulevaisuudessa sitä fyysistä asiakaspalvelua niin ei kaikki ihmiset pysty käyttämään koko pankkia mihinkään. Samalla kuitenkin yhteiskunta vaatii että jokaisella ihmisellä on pankkitili.
Digitalisointi on hienoa silloin kun se helpottaa monien ihmisten ja yritysten elämään. Mutta se voi myös eristää osan ihmisistä koko asian ulkopuolle. Koska yhteiskunta ei tarjoa kaikille ihmisille ilmaiseksi näitä puhelin ja netti palveluja. Eikä maksullisia palveluita ole pakko ottaa. Joten elämmekö tulevaisuudessa yhteiskunnassa joka tarjoaa vapauden valita asioita, vai yhteiskunnassa joka pakkosanelee mitä palveluita ihmisten on ostettava.
kane_k2/2
Kumma jos esim facebook ei ole liikkeellä ja ala tarjota sovellusta jolla näkee näppärästi tilin saldon sivun laidassa kunhan antaa yhtiölle oikeuden selata tilitiedot läpi jotta mainonnasta saadaan entistäkin kohdennetumpaa.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT