Suomeen piti tulla uusi valtakunnallinen antenniverkko – Nyt ehtoihin haetaan kevennyksiä
Viime vuoden lopulla norjalaiselle antennitelevisioverkko-operaattori Norkringille myönnettiin toimilupa B-, C- ja D-kanavanippuihin, jotka tähän asti ovat olleet Digitan operoimia. Norkringin toimilupaehdoissa määrättiin yhtiö rakentamaan valtakunnallinen antenniverkko. Asiasta uutisoi Suomen Kuvalehti.
Nyt Norkring yrittää peruutella määräyksistä ja yrittää muutosesityksessään ehtoja muutettavan niin, että 85 prosentin väestöpeitto riittäisi. Käytännössä Norkringin toiveena olisi, että se voisi rakentaa verkon kattamaan vain tiheimmin asutun Suomen. Vaikka ehdotuksen mukaan vain 15 prosenttia väestöstä jäisi peittoalueen ulkopuolelle, on ulkopuolelle jäävä alue noin puolet Suomen pinta-alasta.
Norkringin rakentaman antenniverkon myötä Suomeen piti tulla valtakunnallinen HD-lähetyksiin kykenevä DVB-T2-antenniverkko, mutta mikäli valtioneuvosto hyväksyy operaattorin hakemuksen, jää tavoite saavuttamatta ainakin aluksi. Norkring kertoo kuitenkin olevansa valmis laajentamaan verkkoaan toimilupakauden aikana (10 vuotta) täyteen väestöpeittoon mikäli ohjelmistotoimijoiden edellytykset sitä vaativat.
Norjalaisyhtiön toimilupakausi alkaa vuoden 2017 alussa, mutta keskeneräisen verkon takia ohjelmistoyhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita siitä vielä. Yle olisi valmis joustamaan Norkringin rakentamisvelvotteiden aikataulussa, koska se ei tarvitse HD-lähetyksiin kykenevää valtakunnallista antenniverkkoa ennen vuotta 2019.
12 KOMMENTTIA
muppis1/12
Kaupallinen toimija, niin miksei hakisikin voittoa..
Tuli vain aiheesta sivuten mieleen, että jos valtiokin alkaa jatkossa luvata palvelunsta vain 85% väestöstä, niin hienosti saadaan tilastot näyttämään hyvältä.
Lumikki2/12
Eikö siihen suuntaa Suomi ole menossa. Palvelut ovat jo nyt vähentyneet viimeisen kymmenvuoden aikana. Kohta sitä saa vain ne joilla on varaa.
user@org (vahvistamaton)3/12
Tietenkin noin.
Nopeasti ajatellen aika selkeää, se tarjonnut tuota tuohon "hintaan" ja mm. sillä perusteella sen tehtäväksi saanut.
Tuossa kai nyt pohdittavana se että onko jokin muuttunut rajusti sen jälkeen kun se lupasi tuolle nipulle kattavan peiton. Onko sopparin muuttaminen järkevää. (on niitä aijemminkin muutettu)
Jos vertaaa julkiseen puoleen, niin vanha saivartelu, osa julkisista palveluista ei kata maantieteellisesti edes tuota 15%.
Uutinen oli vähän pintapuolinen, tuossa osittain kyse siitä että sille 15% ei yhtiönmukaan ole kysyntää.
Eli vähän sama kuin tuo operaattori vetäisi oman kuidun toisen viereen metäsautotien päähän, mutta kukaan ei ole siitä kiinnostunut. Mutta käyttämättömänäkin se voi olla eriosapuolten kannalta varsin merkittävä asia.
Lumikki4/12
Voi olla, en tunne kaikkia palveluita. Mutta onko tuo muka hyvä asia?
Tässä uutisessa on ihan kyse arvomaailma linjauksesta, hieman samasta kuin nykyään tehdään julkisella puolella. Eli arvomailma on sellainen jossa annetaan rahan sanella toiminnan ehdot. Siis halutaan asioita vain sinne missä se on taloudellisesti kannattavaa.
Sen sijaan että ajateltaisiin että saadaan enemmän rahaa niiltä erittäin kannattavilta alueilta joilla voidaan kattaa sen palvelun saatavuus myös niille alueille joissa kannattavuus on huono. Kyse on loppujen lopuksi ihan arvomaailma/poliitisesta näkemyserosta. Koska silloin kun raha sanelee asiat niin se on aina jollain tavalla syrjivä asia.
Koska jos raha sanelee kaiken niin kohta vain suurissa kaupungeissa on palvelua ja sekin vain niille joilla on siihen varaa. Kun taas yhteiskunnalliset palvelut pitäisi saada kaikkien ulottuville, syrjimättä ihmisiä asuinpaikan tai varallisuuden perusteella.
user@org (vahvistamaton)5/12
Rahasta on tietenkin kyse, luvassa on poliittisesti päätetty että tuollainen halutaan, ei se 99,x % peitto ilman tule.
Uutisen väitteen mukaan kattavuudelle ei kysyntää, eli kansalaisten palvelut ei lisääntyisi, mutta kansalaiset joutisivat sen kuitenkin maksamaan jos vaatimus pysyy.
Uutiseen ei kannata ihan varauksetta luottaa.
Se miksi rahansiirto ei 100% onnistu johtuu siihen että sisällön jakelussa ja alustojen välillä on kilpailua. Kilpailun estäminen on vaikeaa ja en tiedä olisiko siihen edes halukkuutta, ainakaan jos kysytään määräenemmistön mielipidettä.
Tässävaiheessa on kyse siitä onko T2lle kysyntyää 100% peitolla, eli pitkälti siitä koska YLE siirtyy HDllä tuohon, joka tapauksessa juttu on aika moniulotteinen.
Uutisen perusteella vaikuttaisi ettei tuon nipun osalta vaatimusta ihan suorilta pienennetä, arvaus siis että peittoalueeseen ei tule pienennystä, jos ehtoihin pienennys kuitekin tulee niin ehkä vain lykkäyksen muodossa.
Lumikki6/12
"Kannattavuudelle ei kysyntää" sanoo taho jonka koko toiminta perustuu taloudelliseen kannattavuuteen. Kyse ei asioissa ole aina kannattavuudesta vaan joskus palveluita tehdään jopa tappiollisesti ja se raha otetaan muualta. Tämä siksi että saattaisiin se palvelu myös sinne missä sille on tarvetta.
Totta, kansa maksaa aina kaiken mutta kyse ei ole siitä että kansa maksaa vaan siitä saako kansa kokonaisuutena sille rahalle vastinetta eli palvelua. Josta päästään taas siihen että mikä on kenellekkin tärkeää, se että osa ihmisistä saa palvelua (perustuen sitten johonkin asiaan) vai siihen että kaikilla olisi yhtäläinen oikeus saada sitä palvelua.
Tarkoitan että asian miten sen näkee riippuu täysin katsojan omista arvomaailmoista ja näkökulmista. Eli mitä asioita pitää tärkeänä ja mihin tärkeysjärjestykseen ne asiat laittaa.
Yksi haluaa rahaa.
Toinen kansan hyvinvointia.
Kolmas omaa etua.
Jne...
user@org (vahvistamaton)7/12
Kenellä siellä on tarvetta "kantoaallolle" ? ja miten se lisää hyvinvointia ?
Jos asut 85% alueella niin äänestät varmaan silmillä ja osallistus kantoaallon lähettämiseen katsomalla mainoskanavia ja niiden mainoksia.
Ja lisäksi vaikuttat omaan ehdokkaaseen jotta lisää YLE veroa että se ostaisi nopeutetusti 100% HD peiton tuosta nipusta
Lumikki8/12
Niin eihän se 15% kansasta mitään tarvitse.
Mitä mainoksilla on tekemistä näkyvyyden kansa muuten kuin jälleen kerran arvomaailmassa jossa vain rahalla on merkitystä.
Olisi kiva tietää miten Yle vero vaikuttaa Norkring yhtiön yritykseen vähentää omaa näkyvyys peittoaan.
Tarkoitat taas varmaan että rahalla saa. Tämä on yksi arvomaailma näkökulma. Yksi asia millä saa myös saman ilman rahaa on sanomalla Norkringille että peitto pitää olla haetun lähetysluvan mukainen tai sitten lupa perutetaan ja annetaan sellaiselle taholle joka pystyy tekemään sen asian.
Kyse on hieman sellaisesta asiasta kuin yhtiö jättää tarjouspyynnön vaikka siitä että rakennetaan talo 2-vuodessa. Sitten voittaa tarjouksen ja heti ennen rakentamista alkaa sanoa että kun me pystytään rakentamaan se talo 10-vuodessa. Juuri sitä Norkring tekee eli tiesi kyllä mistä on kyse mutta haluaa muuttaa asiaa jostain syytä. Joko ei halua sijoittaa rahaa tai ei alun alkaenkaan edes pystynyt asiaan.
user@org (vahvistamaton)9/12
Ei ainakaan tuota "kantoaaltoa", siis ihan oikeasti mitä he sillä tekee ?
Jos sana "raha" on jotenkin sokeuttava, niin sen sijaan voit käyttää jotain muuta resursseja kuvaavaa sanaa.
Rerussit ei tietenkään automaattisesti takaa hommaa, mutta ilman niitä se ei onnistu.
Kommentoin tuossa sitä että saataisiin sinne jotain muutakin kuin "kanto-aalto".
Voit yrittää vaikuttaa edustajasi kautta Yleen että se nopeutetutusti toteuttaisi 100% HD peiton, ja toiveesi mukaisesti osallistut täysimääräisesti mahdollisesti suurenevaan Yle veroon.
Ei se noinkaan mene. ko firman on sitoitunut vain tekemään verkon. jos ko nipun osalta puretaan soppari, niin mistä meinasit saada sinne tekijäksi jonkun uskottavan tahon joka ei tunne koko raha sanaa ?
En tunne yksityiskohtia, mutta lähden myös siitä että jos on luvattu jotain ja sitä lupausta vastaan homman on saanut, niin se tehdään vaikka sattuisi.
Pidän mahdollisena että tässätapauksessa se tehdään, jos kuitekin muutoksia peiton osalta niin aikatauluun.
Tarjottu tuote urakka (lupa) on saattanut muuttua.
Se sun talovertaus, päärakennu ok, ja valmistuu etuajassa, mutta rakennuttajalla ei ole kalliiseen lisäsiipeen vuokralaisia eikä kysyntää. voi olla kaikkien etu että soppari muutetaan vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Tässä toki vähän tavanomaisesta poikkeava, urakoitsija saa korvauksen vuokraustoiminna mukaan, rakennuttaja ehkä luvannut että osa vuokralaisista vuokraa tilaa myös kalliistalisäsiivestä, mutta todellisuudessa ne eivät ole sellaiseen lupautuneet eikä heillä halua.
Rakennuttaja lisäksi lupaillut mukaan osallistuvan erään ison toimijan joka vuokraa kolmekerrosta kokopinta-allalta, tämä on lykännyt hanketta muutamalla vuodella.
Lumikki10/12
Et tainut edes ymmärtää että kyseessä on vertauskuvannollinen asia jolla voisi Norkring asian ymmärtää helpommin. Mutta asia on juuri niin kuin sanot. Miksi sitten Norkring yhtiön ei muka tarvitsisi noudattaa "sopimuksensa" ehtoja eli sen toimiluvan jonka ovat saaneet.
Mikään ei ole muuttunut kuin se että yritys yrittää muuttaa urakkaa sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Koska on KYKENEMÄTÖN hoitamaan hommaansa. Joka tarkoittaa että yrityksen ei olisi koskaan edes pitänyt saada tarjottua urakkaa. Kyse on siis siitä kun tehdään tarjouksia ilman katetta.
Puhun siis Norkring tapauksesta käyttäen vertauskuvia.
user@org (vahvistamaton)11/12
Yhtiö ei muuta yksipuolisesti ehtoja, mutta yhtiö ehtoihin muutosta.
Se ei tarkoita etteikö yhtiö kykenisi alkuperäistä täyttään, se ei tarkoita etteikö muutos voisi olla toiselle osapuolellekkin järkevää, on näitä aijemminkin muuteltu.
Jos jatketaan pitämilläsi yksikertaistetuilla raksavertauksilla.
A)
Olet sopinut pihan valaistusurakasta, kesken urakan käy ilmi että urakkaan kuuluvasta valaisimista puolet (metsäosuus) jää tässävaiheessa käyttämättä. urakoitsija ehdottaa että rakkennetaan ne vasta kun tarvetta on tulossa.
Alkuperäinen suunnitelma maksaisi sinulle tietokone ja tv vastaanotto laitteiston verran, muutos vain jomman kumman, Tilanne on sinulle hyvä, voit valita.
Todellinen tilanne toki monimutkaisempia.
Lumikki12/12
Ymmärrän mitä ajat takaa mutta kerro minulle miten on Suomen kansan etujen mukaista että jätetään osa kansasta ilman palveluita, vaikka kaikkien piti se saada tiettyyn ajankohtaan mennessä. Ymmärrän ihan hyvin miten se on yhtiön etu jotta saa kustannuksia tasattua pitemmälle ajanjaksolle. Mutta miten se kansa siitä hyötyy?
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT