Viestintävirasto ei aio tukea laajakaistayhteyksien miniminopeuden nostoa tänä vuonna. Viraston mukaan internetin vähimmäisnopeuden nosto nykyisestä yhdestä megasta kahteen megaan on järkevä vasta ensi vuonna. Asiasta kertoo Maaseudun Tulevaisuus.
Asiaa ajava opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) haki virastolta selvitystä lokakuun alussa. Kiuru on ajanut asiaa aktiivisesti ja luvannut alarajan nostoa vielä tämän hallituskauden aikana. Nyt lupauksen toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
MT:n mukaan viestintäviraston selvitys osoittaa, että erot laajakaistayhteyksien nopeuksissa ovat isoja. Lähes kolmella neljästä suomalaisesta kerrotaan olevan yli kahden megan liittymä ja yli puolella on jo käytössään vähintään 10 megan liittymä. Lähes joka viidennellä on käytössään sadan megan yhteys.
Kuntaliitto moitti syyskuussa HS.fi:ssa yleispalveluliittymien hinnoittelua ja kertoi vähimmäisnopeuden jämähtämisen yhteen megaan syövän alueellista tasa-arvoa.
Talouselämän mukaan asetus siirtyy vuodelle 2016, koska vasta 73 prosentilla suomalaisista on kahden megan yhteys. Euroopan Komission mukaan miniminopeutta voidaan nostaa, kun 80 prosenttia kaikista laajakaistallisista kotitalouksista käyttää nostettavaa nopeutta.
Selvityksen mukaan olemassa oleva teknologia mahdollistaisi yli megan nopeuksien tarjoamisen kattavasti myös haja-asutusalueilla. 100 prosentin kattavuus edellyttäisi kuitenkin myös merkittäviä investointeja verkkoihin.
Nykyinen vähimmäisnopeus on ollut voimassa vuoden 2010 heinäkuusta.
Edit. 6.1.2014 klo 1:30: Juttua täydennetty Talouselämän tiedoilla.
MT:n mukaan viestintäviraston selvitys osoittaa, että erot laajakaistayhteyksien nopeuksissa ovat isoja. Lähes kolmella neljästä suomalaisesta kerrotaan olevan yli kahden megan liittymä ja yli puolella on jo käytössään vähintään 10 megan liittymä. Lähes joka viidennellä on käytössään sadan megan yhteys.
Kuntaliitto moitti syyskuussa HS.fi:ssa yleispalveluliittymien hinnoittelua ja kertoi vähimmäisnopeuden jämähtämisen yhteen megaan syövän alueellista tasa-arvoa.
Talouselämän mukaan asetus siirtyy vuodelle 2016, koska vasta 73 prosentilla suomalaisista on kahden megan yhteys. Euroopan Komission mukaan miniminopeutta voidaan nostaa, kun 80 prosenttia kaikista laajakaistallisista kotitalouksista käyttää nostettavaa nopeutta.
Selvityksen mukaan olemassa oleva teknologia mahdollistaisi yli megan nopeuksien tarjoamisen kattavasti myös haja-asutusalueilla. 100 prosentin kattavuus edellyttäisi kuitenkin myös merkittäviä investointeja verkkoihin.
Ajatus yleispalvelusta perustuu tarkoituksenmukaisuuteen, ja kun verkot kehittyvät ja kansalaisten tarpeet kasvavat, on myös saatavien nopeuksien pysyttävä mukana
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintämarkkinayksikön johtaja Olli-Pekka Rantala Talouselämässä.
Nykyinen vähimmäisnopeus on ollut voimassa vuoden 2010 heinäkuusta.
Edit. 6.1.2014 klo 1:30: Juttua täydennetty Talouselämän tiedoilla.
