Google esitteli Chrome-käyttöjärjestelmän
Googlen julkaisi tänään järjestetyssä lehdistötilaisuudessa odotetusti tietoja yrityksen Chrome-käyttöjärjestelmästä. Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää Googlen puolelta esittelivät tuotehallinnan varapääjohtaja Sundar Pichai ja käyttöjärjestelmän kehitystyötä johtava Matthew Papakipos.
Varsinaista Beta-versiota Google ei käyttöjärjestelmästä julkaissut, mutta kaikki halukkaat voivat tutusta käyttöjärjestelmän lähdekoodeihin ja lopullinen tuote on tarkoitus julkaista noin vuoden päästä. Yritys kuitenkin demosi tapahtumassa tulevaa käyttöjärjestelmää, joka lupaa viedä ohjelmat kokonaan pilveen.
Chrome-selainta voimakkaasti hyödyntävän käyttöjärjestelmän kolme tärkeintä tavoitetta ovat nopeus, yksinkertaisuus ja turvallisuus. Käyttöjärjestelmään ei varsinaisesti tarvitse asentaa mitään ohjelmia, vaan siinä ajetaan ns. pilviohjelmia, joita halukkaat saavat rakennettua esim. HTML 5:n avulla, jos nykyiset selaimessa ajettavat ohjelmat eivät riitä. Tulevien laajennusten myötä selaimet pääsevät tarvittaessa suoraan käsiksi mm. webbikameraan ja mikrofoniin, jolloin selaimelle saa tarvittaessa toteutettua oman standardeja noudattavan videoneuvotteluohjelman.
Googlen demoama käyttöjärjestelmä käynnistyi työpöydälle seitsemässä sekunnissa ja sisäänkirjautuminen vei aikaa kolme sekuntia. Ohjelmat käyttöjärjestelmässä käynnistyvät selainten tapaan omille välilehdilleen.
HTML 5:n lisäksi ohjelmia voi toteuttaa mm. Flashin avulla ja tarvittaessa kaikki ohjelmat saa siirrettyä omiin ikkunoihinsa, jolloin ohjelmia ei tarvitse pitää samassa ikkunassa tavallisten web-sivujen kanssa, vaan kaiken saa kategorisoida haluamallaan tavalla.
Pilvikeskeisyydestä huolimatta käyttöjärjestelmä pystyy myös käsittelemään tavallisia massamuisteja, ja selaimesta pääsee kohtuullisen vaivattomasti käsiksi esim. digikameralla otettuihin kuviin.
Käyttöjärjestelmän nopeus saavutetaan Googlen mukaan karsimalla kaikki ylimääräinen pois, jolloin tarvitaan ainoastaan muokattu BIOS/firmware, kevyt käyttöjärjestelmän ydin ja sen päällä toimiva selain.
Turvallisuus hoidetaan puolestaan varmistamalla kaikkien ajettavien komponenttien allekirjoitukset, jolloin käyttöjärjestelmään ei voi lisätä helposti haittaohjelmia, koska ne eivät saa allekirjoituksen vaatimaa hyväksyntää kehittäjiltä. Jos allekirjoittamatonta ohjelmaa yritetään käynnistää, pysähtyy käyttöjärjestelmä käynnistys ja käyttöjärjestelmä palautetaan puhtaaseen tilaan.
Mahdollisia tietoturva-aukkoja vastaan taistellaan puolestaan automaattipäivitysten avulla, jotka ovat pakollisia ja takaavat sen, että kaikki laitteet ajavat aina viimeisintä ohjelmaversiota, eikä vanhoille järjestelmille tarvitse täten tarjota erillisiä tukipalveluita.
Selaimen päällä ajettavat ohjelmat eivät myöskään pääse helposti käsiksi järjestelmän muihin komponentteihin, koska Chrome-selaimen tapaan sovelluksia ajetaan omissa hiekkalaatikoissaan. 
Turvallisuuden lisäämiseksi kaikki käyttäjien tallentamat tiedot salakirjoitetaan automaattisesti ja tiettyihin tiedostoihin ei anneta lainkaan kirjoitusoikeuksia.
Tavallisille kuluttajille ainoa tapa hankkia Chrome-käyttöjärjestelmä on ostaa jokin laite, jossa kyseinen käyttöjärjestelmä on mukana. Chrome-käyttöjärjestelmä ei pidä mekaanisista kiintolevyistä, vaan käyttöjärjestelmää toimitetaan ainoastaan SSD-levyjä hyödyntäviin laitteisiin.
Chromella varustettua laitetta ei ole tarkoitettu kodin ainoaksi tietokoneeksi, vaan sen kehittäjiensä mukaan kyseessä on enemmin "kumppanuuslaite". Verkkoyhteyden jatkuva käyttö ei ole laitteiden kanssa pakollista, vaan Chrome osaa säilöä tavaraa väliaikaisesti massamuistille ja myös HTML 5:n offline-ominaisuuksia tukevat ohjelmat toimivat luonnollisesti ilman verkkoyhteyttä.
Oheislaitteiden tuki ei tule olemaan Chromen osalta täydellinen, vaan tuki keskittyy niihin oheislaitteisiin, joita löytyy Chromella vakiona varustetuista tietokoneista. Tulostimien osalta Googlella on kuitenkin jokin ässä hihassaan, josta yritys ei kuitenkaan kertonut vielä lisää.
Suoritinarkkitehtuureista Chrome tukee tällä hetkellä ARM- ja x86-suorittimia, ja käyttöjärjestelmää demottiin Asus Eee -koneella, joka tarkoittanee käyttöjärjestelmän keskittyvän pääasiassa miniläppereihin.
Alla video, joka tiivistää Chrome-käyttöjärjestelmän pähkinänkuoreen
20 KOMMENTTIA
divension1/20
Oli ainakin ärsyttävä video, jos ei muuta.
Bluekkis2/20
Mielestäni aivan loistava ja hauska video.
Tuskin kuitenkaan tulen koskaan käyttämään goggelin käyttistä, perus linukalla mennään nyt ja tulevaisuudessa.
Ralle (vahvistamaton)3/20
Odotin kyllä hieman toisenlaista julkaisua. Erityisen ikävää on, että tuota ei saa kuin ostamalla laite, jossa käyttis on mukana. Ubuntu pysyy koneellani jatkossakin.
admins4/20
kotisivu:
http://www.chromium.org/chromium-os
parempi linkki lähdekoodiin:
http://src.chromium.org/viewvc/chrome/trunk/src/chrome/
ohjelmoille:
http://www.chromium.org/developers
rmerkki5/20
Ajatus kokonaan selainkäyttöisestä koneesta on kieltämättä kiehtova. Varsinkin tilanteessa jossa "Karmea Kola" -tyyppiset paisuvat Linux-pullataikinat hyydyttävät sellaisen tavallisen koneen, jossa Windowsin seiskakin juoksee kuin ajatus.
nowayjose (vahvistamaton)6/20
"Chrome-selainta voimakkaasti hyödyntävän käyttöjärjestelmän kolme tärkeintä tavoitetta ovat nopeus, yksinkertaisuus ja turvallisuus."
Mistä lähtien Skynet on turvallinen???
Itsehän en välttämättä antaisi kaikkea dataani Googlen huostaan,
teosto7/20
kyllä se ubuntun uusin versio juoksee ikäväkyllä jouheemmin omilla koneilla mitä seiska..
käynnistysajat on huomattavasti nopeampia ubuntulla. seiskaa markkinoidaan tietääkseni nopealla käynnistyksellä. se pitää paikkansa siihenasti kunnes asennat muutaman softan ja konetta on käytetty kuukausi. senjälkeen alkaakin mukavat odottelut käynnistyksessä.
chrome o tarvii testata jossainvaiheessa jollakin koneella tietysti. pienenä miinuksena että kaikki data kierretään googlen kautta joka ei aina ole ihan positiivinen juttu.
kolmis8/20
Huoh... melkeen odotin googlesta microsoftin kaatajaa.
Uusin ubuntu ei ole LTS joten turha morkata se on edelleen yhtä valmis pakettikäyttis kuin mikä tahaansa Windows ennen päivitysrumbaa.
Jos haluat parhaan käyttökokemuksen Linuxista niin sinun täytyy kyllä kääntää kaikki itse oikeilla optimoinneilla jne. niin varmasti ei ole tahmea, jos taas sinulla ei ole valmiuksia tähän niin käytä vain "valmiita" julkaisuja ja muista lukea ohjeet.
Itse sain kuitenkin sen uusimmankin ubuntun juoksemaan säätöjen jälkeen testikoneellani todella rivakkaan.
Toivon vahvasti että chrome OS julkaistaan joku kaunis päivä myös ihan perus pöytäkoneille.
Dreamlore9/20
Kertokaa nyt toki että millä tasolla ChromeOS haastaa yhtään mitään? Ilman nettiyhteyttä et tee tuolla mitään, ja jos sitä dataa oikeasti pitää liikuttaa niin joku mokkulayhteys (eli lähinnä se millä noita minikoneita kaupataan) on kyllä täysin itsensä hirttämistä.
JA tuohon kaiken datan kierrättämiseen tuskin tarvitsee erikseen tarttuakaan...
Croft10/20
Ihan ok ja vähän hauskakin video kyllä, mutta en käyttäisi tuota...
Googlen tuotteista minulle riittää Google (ja joskus harvoin Chrome)
rmerkki11/20
Vasta 30 ICT-vuotta takana, joten ei osaaminen eikä aika riitä säätää koko viikkoa joka ikistä rakkinetta erikseen, mihin joku kaikkien toiveiden "kehitysversio" pitäisi ladata. Omasta mielestäni vanhakantaiset ja itseisarvoiset käyttisarkkitehtuurit ovat eläneet jo pitkään yliajalla ja tehohoidossa.
Juupas, eipäs. Alla kuitenkin lainaus hieman valistuneemman kundin tekemästä tilannearviosta viime syyskuulta.
"Linux käyttöjärjestelmän isä Linus Torvalds kutsui linuxia pöhöttyneeksi yhdysvaltalaisessa LinuxCon-tapahtumassa.
Torvalds puhui maanantaina paneelissa, jossa käsiteltiin muun muassa sitä, että linux-ytimen suorituskyky on laskenut jokaisen uuden kerneliversion yhteydessä. Torvalds näkee tämän ongelmalliseksi ja johtuvan juuri käyttöjärjestelmän koosta.
“Joskus se on hieman surullista, ettemme ole se virtaviivainen, pieni, hypertehokas kerneli, jota odotin 15 vuotta sitten. Nyt kerneli on valtava ja aina kun lisäämme uuden toiminnallisuuden, tilanne pahenee”, Torvalds kertoi.
ExogenBoy12/20
Itse olen kotikäyttäjänä varmaan jokseenkin sellainen jolle tuo systeemi voisi hyvin sopia. Käytän kotikonetta 97% nettiin. Musat ja muu viihde on verkkolevyllä, joita niitäkin käytän periaatteessa verkon yli. Olisi päin vastoin vain hienoa, jos laitteen ei tarvitsisi kaapissa kuluttaa virtaa 24 h päivässä vaan kaikki sen sisältämä kama olisi jossain "pilvessa" saatavilla tarvittaessa.
Duunissakin googlen laskentateho olisi toisinaan ihan paikallaan. Tämä systeemi taitaa kyllä silti olla suunnattu piemminkin low end-päähän, jos se kerran tullaan toimittamaan vain tiettyjen laitteiden kanssa.
rmerkki13/20
Avoin, vapaa, nopea, kaikkien kehitettävissä, surffaus alkaa muutamassa sekunnissa, käyttövalmista vuoden päästä...
http://googleblog.blogspot.com/2009/11/r...pen-source.html
Bluejack14/20
Mielenkiintoinen.. erittäin..
mitenhän google on kehitelty tässä vaiheessa tuota offline tilaa? menekö siihen jotta jonkunlainen syncronointi on päällä aina kun webbiyhteyskin käytössä..(kuten gmailin offline tila) (eli rojut tavallaan kuitenkin koneen kovalevyllä)
epii15/20
Kiinnostaa kyllä. Tosin toivon sen saatavan myös tulevaisuudessa tavallisilla kovalevyille ja luulen, että sellaisenkin joku ystävällinen kehittää.
Toivottavasti tuo ei vaadi kovaa nettiyhteyttä toimiakseen tai toimii hitaammillakin yhteyksillä. Nettitikkujen kanssa tulee muuten ongelmia.
dRD16/20
Joo, HTML5 sisältää tuen juurikin tuolle offline-tilalle, eli verkkopalveluita/-applicationeita (Google Docs, jne) voidaan rakentaa niin, että ne toimivat myös offlinessa ja synkronoivat datan verkkoon/pilveen kun netti seuraavan kerran tulee saataville.
Jos HTML5:sta ei malta odottaa, Google Chrome -selaimesta tuo tuki löytyy suoraan Google Gears -muodossa ja Gearsin saa myös Firefoxiin erillisenä plugarina.
vgy17/20
Tuohon Chromen ominaisuuksiin puuttumatta nostanpa esille asian joka on äkkiseltään katseltuna ollut todella vähän esillä täällä afterdawnissa, nimittäin jatkuvasti kasvava Googlen valta.
En siis puhu mistään hämärästä salaliittoteoriasta, vaan ihan kadunnmiehen huomioista ja konkreettisista tapahtumista. Olen myös hyvin tietoinen Microsoftin edelleen voimassa olevasta ylivallasta alalla, mutta nyt on kyse hieman eri asiasta, tai ainakin tämän kilpailijan keinot ovat kovin aggresiivisia verrattuna hitaasti liikkuvaan Microsoftiin.
Google on jo pitkään käytännössä kontrolloinut miten me nettiä käytämme. Normaali ihminen käyttää ainoana hakukoneenaan Googlen masiinaa, joka näyttää sivuja (tai on näyttämättä) juuri niin kuin sille passaa. Tämä jo pelkästään on mielettömän suuri asia. Normaalikäyttäjän nettisurffailu on siis monesti kokonaan Googlen "mieltymyksistä" kiinni.
Chrome selaimen leviäminen (joka on muuten käyttöominaisuuksiltaan pirun hyvä selain) nosti Googlen tiedot ihmisten surffailuista aivan uuteen sfääriin. Ei siis välttämättä yksittäisten ihmisten, mutta suurten massojen. Näistä jokainen voi lukea lisää Chromen käyttöehdoista.
Google on myös lyönyt itsensä hardware markkinoille, mikä on täysin luonnollinen kasvusuunta tämän kokoluokan talolle. Käyttäjien käyttämä sisältö on jo hallussa -> siirrytään itse laitteisiin.
Googlen omaa käyttöjärjestelmää on jo kerettykin odotella, ja ratkaisu puhtaasta "skynet" tyyppisestä käyttiksestä, jossa kaikki ohjelmat ja tiedot pyörivät Googlen pilvistä, on mieletön edistysaskel tässä käyttöjärjestelmien kilpailun puutteessa. Sama askel on kuitenkin askel myös johonkin hieman pelottavaan. Kadunmiehen, esimerkiksi minun, on vaikea hahmottaa miksi haluaisin kaiken tiedon kulkevan Googlen kautta. Uskon että ihmiset haluavat tulevaisuudessakin säilyttää kuvansa ja tietyt ohjelmat kovalevyillään. Pelottavaa ajatuksessa on myös Googlen markkinoiva "turvallisuus". Verkon yli tapahtuva tietoliikenne kun ei koskaan ole mitenkään erityisen turvallista.
Jos oletamme että isoja rahoja tahkova Google corp. on hyväntahtoinen (tai ihan rehellisesti rahantahtoinen) yhtiö, niin silti voisimme hetken miettiä ajatusta että jokin pahantahtoinen taho pääsisi käsiksi dataan jota Googlen koneet laskevat yötä päivää pilven mahdollistamiseksi.
Tässä muutamia esimerkkejä, kokonaisajatus on kuitenkin se ratkaiseva tekijä. Ei siis mikään kattava kirjoitus, mutta kaikki varmaan saivat ajatuksesta kiinni.
Ottakaa hetki, miettikää, ja kommentoikaa.
tubbana18/20
Vuonna 2012 (20.12 tietty vaimikäsenyoli) Google saavuttaa teknologisen singulariteetin ja valtaa maailman
rmerkki19/20
Se on juuri näin. Ilmaisia aterioita ei jaella Googlella, Applella, Microsoftilla eikä Linuxillakaan. Kehittäjät käyvät Siwassa ja nekin laskut on jostakin maksettava.
Olkoon miten avointa yhteisöä ja -koodia tai "ilmaista palvelua" missä tahansa, taustalla on organiosoiduttu liiketoimintakelpoisesti. Toiminnassa on suoranaisia "verkostohuijauksen" piirteitäkin, kun osa yhteisöstä kodaa ja testaa paketteja, markkinoi "brändiä" ja tuottaa sisältöä nälkäpalkalla. Taloudellinen hyöty virtaa pyramidin huipulle.
Mutta, elämme vielä jokapaikan tietotekniikan ja virtuaalimaailmojen kivikautta. Tämä(kin) Googlen pilvikäyttis on pieni askel mutta suuri esimerkki.
somebodyy20/20
Vink (niille jotka haluavat kokeilla käyttistä): VMware image jaossa .torrenttina
Hyvä alku Googlelta! Ainakin niin kauan kuin tämä pysyy open sourcena..
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT