Uusi mullistava ääniformaatti tulee Suomesta
Teknillisellä korkeakoululla kehitetään uutta ääniformaattia, joka saattaa mullistaa koko ääniteollisuuden. Directional Audio Coding (DirAC) -menetelmää suojaavat patentit onkin myyty kalliilla saksalaisfirmalle. Tutkimuslaitoks Fraunhofer Gesellschaftille myydyt patentit myytiin TKK:n historian yhdessä suurimmista kaupoista.
DirAC-menetelmää ovat kehittäneet Akatemiatutkija Ville Pulkki ja hänen tutkimusryhmänsä TKK:n signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella. Meneltelmän on tarkoitus tuoda paras mahdollinen ääni kuuntelijalle riippumatta siitä minkälaisella äänentoistolla sitä kuunnellaan. Kauittimet voidaan asetella minne vain ja niiden lukumäärää voidaan vaihdella. Äänentoistolaitteisto mittaisi esimerkiksi kaukosäätimen kautta, missä kaiuttimet ovat, ja säätäisivät itsensä niin, että aikaan saataisiin mahdollisimman optimaalinen äänenlaatu. Menetelmän kerrotaan sopivan myös telekonferensseihin.
TKK arvioi, että DirAC:lla on hyvät mahdollisuudet kehittyä yleiseksi ääniformaatiksi. Äänitteille tallennettaisiin 1-3 kanavaa ääntä, sekä metadata. Tutkimukset ovat kuitenkin vielä kesken.
TKK jatkaa Fraunhofer Gesellschaftin kanssa DirACin kehittämistä.
18 KOMMENTTIA
Yesse1/18
Kiinnostavaa, saa nähdä miten käy.
core2/18
Tämähän tarkoittaisi toimiessaan hifi-valmistajille ja -myyjille kuolemaa, jos parhaan mahdollisen äänenlaadun saa jo marketin halvimmalla äänentoistolaitteistolla.
nahkis_3/18
Ei haittaa. Eipähä tarvii laittaa turhaan tonneja pelkkiin audio vehkeisiin.
LaLLi804/18
Enpä usko, että uutisen tiivistelmällä tarkoitetaan tuota. Pikemminkin parasta mahdollista ääntä mitä ko laitteisto kykenee tuottamaan. Tuskin 5€ kaiuttimesta saadaan samaa äänialaa ulos kuin 5000€ kaiuttimesta.
MEGAZERO5/18
Kuulostaa vähän epäilyttävältä.. Se et jos tulevaisuudessa ei ole enää mitään merkitystä millä kaiuttimilla kuuntelee, niin äänen laatu on "PARASTA"... Noh odotan innolla että pääseekö kaivamaan -92 vuonna Penan mukana tulleet PC kaiuttimet varaston perältä.. ;)
RevolXX6/18
Nyt on porukka taas käsittäny jutun väärin,"aikaan saataisiin mahdollisimman optimaalinen äänenlaatu" tarkoittaa mielestäni käytännössä parasta mahdollista äänenlaatua jota kyseisillä kaiuttimilla voi saada aikaiseksi, eli kyllä niiden 5€ ja 5000€ kaiuttimissa säilyy laatuero mutta tällä tekniikalla saataisiin kaikki potentiaalinen teho kaiuttimista käyttöön, korjatkaa jos väärässä?
MattiMies7/18
RevolXX kiteytti uutisen niin, että keskivertoa heikköälyisempikin ymmärtänee uutisen pointin.
Ysf8/18
Ihan jees, mutta...
Mites härpötin huomioi kuuntelijan, eli jos kuuntelijalla on toinen korva toista heikompi? Äkkiseltään vois alkaa nakertamaan jos moista "korjausta" ei saisi pois päältä :-)
Lada1500s9/18
Se korjaantuu sillä, että heitetään kuuromman korvan puoleiseen seinään se kaukkari? :D
Mutta mielenkiintoinen idea, pakko myöntää.
MEGAZERO10/18
Näin on! Kiitos. :D
SuomiP11/18
No siis ne jotka ihmettelee niin ei kai tää äänen laatuun (laatu kun on kumminkin kiinni käytetyistä kaiuttimista) vaikuta mutta kaiuttimien sijoittamisessa voi jatkossa käyttää mielikuvitusta ku kone laskee sijaintien mukaan voluumit (ehkä kaiut ym :D), eikä tarvisi suunnata kaiuttimia itseensä... mites tää laskee äänet kahdelle käyttäjälle jotka istuu eripuolella huonetta?
bfr12/18
Äärimmäinen tarkoitus lienee tehdä taajuus- vaihe-, ja viivekorjausta lennossa ääntä analysoimalla, eikä niinkään vaikuttaa itse "äänenlaatuun", mitä se sitten kunkin mielestä tarkoittaakaan.
sam4913/18
Minusta jotenkin tuntuu, ettei järjestelmästä tule halpa, koska siinä tarvitaan melko suurta prosessointikapasiteettia, luokkaa useampia PC:tä. Tällainen on varmasti mukava autossa. Sen sijaan mikään muu kuin rakenteelliset muutokset eivät korjaa huonoa huoneakustiikkaa. Ehkä Aarnion pallotuoleista tulee kohta markkinoille huippuäänentoistoversioita.
tyson14/18
Heh. Useampia PC:itä. Ehkä tämän päivän koneita vaaditaan useampia mutta 11 vuotta vanhoja näytönohjaimia olisi tarvinnut useampia tuhansia että ne pärjäisivät edes teoreettisesti yhdelle nykyiselle näytönohjaimelleni. Tekniikka kulkee eteenpäin ja jos tuo järjestelmä saadaan toimivaksi niin kyllä laskentatehoa löytyy tuon julkistamisen jälkeen niin paljon että siitä ei taida ihan päällimmäistä ongelmaa tulla.
sam4915/18
kyllä laskentatehoa löytyy tuon julkistamisen jälkeen niin paljon että siitä ei taida ihan päällimmäistä ongelmaa tulla.
Ei tuota tietenkään tehdä PC:lla eikä Macillä, vaan signaaliprosessoreilla tai VLSI-piireillä. Jo alunperin Mooren säännön raja alkaa tulla vastaan yleensäkin mikropiirien teossa. Tämä näkyy esim. siinä, että Intel-tyyppisten prosessorien fyysinen kellotaajuus on käytännössä pysynyt alle 4 GHz:ssä ja harvoja piirejä on tehty alle 45 nm tekniikalla. Atomien koko alkaa tulla vastaan vaikka puhutaan 12 nm valmistustekniikastakin. Atomien väli piikiteessä on luokka 0.5 nm. Siis 45 nm johtimessa noin 90 atomia rinnakkain. Kolmiulotteisesta rakenteista puhutaan, mutta niiden valmistustekniikoita on hyvin vähän. Piirien nopeuden raja alkaa tulla vastaan varsinkin kuvankäsittelyssä, jossa taas voidaan käyttää rinnakkaisuutta.
bfr16/18
Huonoa huoneakustiikkaa voi kyllä korjailla eq:lla, mutta ongelmaksi tulee havaitsijan liike: laskelmia ei voi tehdä sen perusteella missä kaiuttimet seisovat vaan missä kuuntelijan korva on. Ja tällaisessa tapauksessa pelkkä pään kääntäminen saattaa jo pilata laskelmat.
Näistä ehdottomista rajoista on jauhettu niin kauan kun minä olen alaa harrastanut. Esim. puhelinlinjaa pitkin kulkevan datan ehdoton fyysinen raja oli tuo 50-60kbps, johon viimeiset tavalliset modeemit jäivätkin. Ja missäs nyt mennään?
Kun piirejä ei saada enää tiivistettyä, etsitään muita keinoja.
Esim. kvanttifysiikka tekee alalla kovaa tuloa.
sam4917/18
Kun piirejä ei saada enää tiivistettyä, etsitään muita keinoja. Esim. kvanttifysiikka tekee alalla kovaa tuloa.
Vähän asian sivusta. Muita keinoja etsitään tosi innolla ja niitä tunnetaakin useita, mutta niillä on varjopuolensa. Yksi suunta on moniprosessorit, siis kymmeniätuhansia prosessoreja erilaisina kokoonpanoina, toinen suunta sovelluksen mukaan tehty arkkitehtuuri, jolla saadaan joissain tapauksissa jopa tuhatkertainen nopeutus. Itse asiassa moniputkiset grafiikkaprosessorit ovat yksi tällainen sovellusalue. Sitten ovat uudet puolijohdeseokset ja 3D-rakenteet. Jotkut muistipiirit on jo nyt tehty osittain kolmiulotteisesti. Kvanttitietokoneista on toivottu apua jotain yli 15 vuotta, mutta ne pysyvät muutaman bitin rakennelmina. Vanhoihin modeemeihin verrattuna edellä kirjoittamani raja on erilainen: aineen perusrakenteen raja.
Modeemeissa on aina ollut kysymys kannattavuudesta ja sivullisille aiheutetusta häiriöstä. Esim. ADSL-modeemit häiritsevät radioita. Jos rahaa löytyy eikä häiriöistä välitetä, niin ADSL:n kaltaisella tekniikalla päästään gigabitteijä sekunnissa nopeuksiin. Sivumennen sanoen, monikantoaaltotekniikka, joka on niin DSL:n kuin langattoman digitaalitelevision perusta on tunnettu jo toisen maailmansodan ajoilta, mutta se on ollut viime vuosiin asti liian kallista. Esim. WWII aikaisen Green Hornet digitaalilyhytaaltopuhelimen koneisto täyttää ison huoneen ja vaatii muutaman hengen jatkuvan huoltotuen. Teknisesti yksinkertaisempi, mutta aika lähellä GSM-puhelinta.
Alkuperäisestä jutusta. Ilmeisesti nykytekniikka riittää TKK:n keksimien algoritmien pyörittämiseen, mutta sisältö joudutaan äänittämään uudestaan tai muuntamaan keinotekoisesti uuteen muotoon. Ehkä joistain monella mikrofonilla äänitetyistä kantanauhoista saadaan TKK:n mallin mukainen signaali. Vanhan ajan musiikki tehtiin usein huolellisemmin kuin nykyinen. Ihmistyön hinta oli silloin 50 - 100 vuotta sitten suhteellisen halpa. Nykyajan musiikissa ongelmana on siipijengi, joka vie pääosan alalla liikkuvasta rahasta.
bfr18/18
15 vuotta ei ole kovin pitkä aika, pitää muistaa että kyse ei ole mistään piirien mahduttamisesta pienempään tilaan vaan puhutaan tekniikasta ja mittakaavasta jossa suhteellisuusteoria ei enää toimi.
Alalla ollaan jatkuvasti päästy hurjasti eteenpäin, nyt kehitetään jo kameraa joka kuvaisi esim. seinän läpi kvanttien avulla.
Kyllä myös modeemeissa puhuttiin aikanaan nimenomaan kuparikaapelin fyysisestä rajasta: datan ei yksinkertaisesti pitänyt liikkua enää nopeammin, ei millään tekniikalla.
Pääsitkö tutustumaan tkk:n algoritmeihin vai mistä päättelit tämän?
Jos kyse on vain taajuus-, vaihe-, ja viivekorjailusta kuten tuossa aiksemmin ounastelin, ei alkuperäisellä signaalilla pitäisi olla väliä. Jos kyse on jostain innovatiivisemmasta niin sitten voi toki olla että materiaali pitää miksata uudelleen. Ei kyllä kuulosta kovin uskottavalta että kukaan tällaista tekniikkaa edes yrittäisi ottaa käyttöön.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT