
Viime vuonna uuden johdon saanut EMI on pyrkinyt ankarasti tehostamaan toimintojaan ja sopeutumaan musiikkiteollisuuden muuttuneeseen toimintaympäristöön, minkä seurauksena yhtiö on esimerkiksi irtisanonut kolmanneksen henkilöstöstään. IFPI:ltä EMI vaati paitsi leikkauksia massiivisiin jäsenmaksuihin myös etujärjestön tavoitteiden, strategian ja organisaatiorakenteen miettimistä uudelleen. EMI:n mukaan IFPI:n toiminta ei enää vastannut nykypäivän tarpeita.
EMI kertoi viime joulukuussa levy-yhtiöiden pumppaavan vuosittain noin 250 miljoonaa dollaria rahaa IFPI:n toiminnan ylläpitämiseksi. IFPI kuitenkin vastasi väitteisiin toteamalla, etteivät todelliset kulut ole lähelläkään esitettyä summaa. IFPI:n mukaan järjestön ylläpito maksaa levy-yhtiöille noin 30,9 miljoonaa dollaria vuodessa.
Neuvottelujen tuloksena nyt syntynyt sopimus leikkaa jäseninä olevien levy-yhtiöiden kuluja. Tarkoista summista ei ole tietoa, mutta IFPI:n edustaja kommentoi Reutersille neuvottelujen päätyneen "kohtuulliseen, sopivaan ja järkevään budjettileikkaukseen."
Syntynyt sopimus ei hyödytä pelkästään EMI:ä, vaan myös muut levy-yhtiöt pääsevät nauttimaan alennuksista. "Ryhdyimme yhdessä muiden suurten levy-yhtiöiden kollegoidemme ja (IFPI-pomo) John Kennedyn kanssa työstämään kustannussäästösuunnitelmaa IFPI:lle", EMI:n johtaja Jean-Francois Cecillon totesi. "Yhdessä olemme löytäneet ratkaisuja, jotka ovat uskoakseni saavutettavissa, ja samalla IFPI:n parhaiten hoitama rooli teollisuuden edustajana säilyy."
IFPI:n budjettileikkausten on pelätty haittaavan levyteollisuuden ponnisteluja piratismia vastaan. IFPI:n kulujen karsimisen ei pitäisi kuitenkaan ainakaan suoranaisesti vaikuttaa antipiratismitoimintaan, sillä toiminnasta ovat vastanneet IFPI:n alaisuudessa ja rinnalla toimivat paikalliset järjestöt, kuten RIAA. Nämä järjestöt saavat Ars Technican mukaan rahoituksensa suoraan levy-yhtiöiltä, joten ne voivat jatkossakin syytää samaan malliin rahaa oikeudenkäynteihin ja haasteisiin.
Jatkossa tilanne voi kuitenkin muuttua myös RIAA:n osalta, sillä myös kansallisten kauppajärjestöjen toiminta on ollut syynissä. Toiminnan tehostamiseksi on harkittu esimerkiksi kansainvälisen IFPI:n ja RIAA:n yhdistämistä yhdeksi organisaatioksi.
EMI kertoi viime joulukuussa levy-yhtiöiden pumppaavan vuosittain noin 250 miljoonaa dollaria rahaa IFPI:n toiminnan ylläpitämiseksi. IFPI kuitenkin vastasi väitteisiin toteamalla, etteivät todelliset kulut ole lähelläkään esitettyä summaa. IFPI:n mukaan järjestön ylläpito maksaa levy-yhtiöille noin 30,9 miljoonaa dollaria vuodessa.
Neuvottelujen tuloksena nyt syntynyt sopimus leikkaa jäseninä olevien levy-yhtiöiden kuluja. Tarkoista summista ei ole tietoa, mutta IFPI:n edustaja kommentoi Reutersille neuvottelujen päätyneen "kohtuulliseen, sopivaan ja järkevään budjettileikkaukseen."
Syntynyt sopimus ei hyödytä pelkästään EMI:ä, vaan myös muut levy-yhtiöt pääsevät nauttimaan alennuksista. "Ryhdyimme yhdessä muiden suurten levy-yhtiöiden kollegoidemme ja (IFPI-pomo) John Kennedyn kanssa työstämään kustannussäästösuunnitelmaa IFPI:lle", EMI:n johtaja Jean-Francois Cecillon totesi. "Yhdessä olemme löytäneet ratkaisuja, jotka ovat uskoakseni saavutettavissa, ja samalla IFPI:n parhaiten hoitama rooli teollisuuden edustajana säilyy."
IFPI:n budjettileikkausten on pelätty haittaavan levyteollisuuden ponnisteluja piratismia vastaan. IFPI:n kulujen karsimisen ei pitäisi kuitenkaan ainakaan suoranaisesti vaikuttaa antipiratismitoimintaan, sillä toiminnasta ovat vastanneet IFPI:n alaisuudessa ja rinnalla toimivat paikalliset järjestöt, kuten RIAA. Nämä järjestöt saavat Ars Technican mukaan rahoituksensa suoraan levy-yhtiöiltä, joten ne voivat jatkossakin syytää samaan malliin rahaa oikeudenkäynteihin ja haasteisiin.
Jatkossa tilanne voi kuitenkin muuttua myös RIAA:n osalta, sillä myös kansallisten kauppajärjestöjen toiminta on ollut syynissä. Toiminnan tehostamiseksi on harkittu esimerkiksi kansainvälisen IFPI:n ja RIAA:n yhdistämistä yhdeksi organisaatioksi.