Vielä satatuhatta kaapelikotia vailla digisovitinta

Finnpanelin Helsingin Sanomille tekemän selvityksen mukaan Suomen kaapeliverkon televisiotalouksista vielä noin satatuhatta on ilman digisovitinta. Kaapeliverkon analogiset televisolähetykset lakkaavat viikonlopun aikana koko maassa, tosin joillain alueilla lähetykset jatkuvat vielä maanantaiaamuun saakka.

Tietokone.fi:n mukaan Digi-tv-projektin päällikkö Tauno Äijälä uskoo Finnpanelin arvion pitävän paikkansa, mutta ei kuitenkaan ole huolestunut määrästä. Äijälää rauhoittaa se, että digikauppa on ollut viime aikoina ennätyksellisen vilkasta, joten sadantuhannen boksin myynnissä ei mene kauakaan.

"Se kuulostaa hirveän suurelta luvulta, mutta kannattaa muistaa, että pelkästään viime elokuussa myytiin 350 000 digiboksia ja 50 000 digitelevisiota", toteaa Äijälä.

Digikaupan uskotaan jatkuvan kuumana vielä ainakin muutaman viikon ajan. Näin uskoo myös kaapelitelevisioyhtiö Welhon johtaja Jyri Ratia, joka povaa myös kaupan vilkastumista ainakin vielä tämän viikon ajan.

Ratia pitää myös mahdollisena sitä, että siirtymä tapahtuu nyt nopeammin kuin viime syksyn antenniverkon digisiirtymässä. "Voi olla, että siirtymä tapahtuu jopa nopeammin kuin syksyllä, koska tv-tarjonta on kaapeli-tv-verkossa parempi kuin maanpäällisessä verkossa", Ratia pohtii.

Ratian kommentti sopii hyvin kaapelitelevisioyhtiön johtajan suuhun, mutta on melko ontto. Kaapeliverkon asiaakkaat hyötyvät digisiirtymästä vähemmän kuin antenniverkon asiakkaat, sillä toisin kuin antenniverkossa, on kaapeliverkon kanavatarjonta ollut jo analogisten lähetysten aikana melko kattavaa. Juuri tästä syystä analogiset lähetykset saavatkin jatkua monissa muissa maissa digilähetysten rinnalla.

Siirtymä tulee varmasti olemaan nopea, kuten Ratia arvioi, sillä viikonlopun jälkeen ei television katseluun ole muuta vaihtoehtoa kuin digivirittimen hankinta. Kuitenkin kuluttajien halua lykätä hankintoja kertonee siitä, että nykyisten laitteiden laatua on pidetty kohtuuttoman huonona hintaan nähden.

Kuluttajissa vastarintaa herättänyt digisiirtymä on käynyt myös kalliiksi suomalaisten kukkaroille. Kotekin tilastojen mukaan suomalaiset käyttivät digihankintoihin viime vuonna noin 205 miljoonaa euroa, jolla ostettiin reilut 1,3 miljoonaa digiboksia. Tähän summaan ei vielä kuulu digivirittimellä varustetut televisiot.

Ainakin lyhyellä aikavälillä siirtymän suurimpia voittajia ovatkin laitekauppiaat. Myös verkkoa ylläpitävä Digita hyötyy siirtymästä, sillä verkkoinvestointien kuoletusten jälkeen ovat digiverkon ylläpitokustannukset analogisen vastaavia pienemmät.

Televisiokatsojan kannalta digitelevision suurimmat ilot ovat pieni parannus kuvanlaadussa, sähköisen ohjelmaoppaan eli EPG:n käytännöllisyys sekä tallentavien digiboksien käyttömukavuus. Pidemmällä aikavälillä myös television ohjelma- ja kanavatarjonta voi (etenkin maksukanavien osalta) monipuolistua, sillä analogisten lähetysten lakkaaminen vapauttaa taajuuskapasiteettia uusien kanavien käyttöön.