AfterDawn logo

Panasonic kampanjoi plasma-TV:n puolesta

Ilkka Ketola Ilkka Ketola
26 kommenttia

Panasonic valmistaa sekä LCD- että plasmatelevisioita, mutta pyrkii mainoskampanjoillaan käännyttämään kuluttajat plasman hankintaan. Osittain omia tuotteitaan kannibalisoiva markkinointistrategia on valittu, sillä yhtiö on panostanut plasmateknologiaan erittäin vahvasti.

Litteiden taulutelevisioiden myynti on kasvanut rajusti kuluneen vuoden aikana, ja suurin voittaja on ollut LCD, jonka markkinaosuus nousi 26 prosentista 49 prosenttiin. Plasman markkinaosuus nousi viidestä prosentista kymmeneen. Tällä hetkellä vaikuttakin siltä, että LCD olisi ajamassa suosiollaan plasman pois markkinoilta, ja vahva panostus tuotekehitykseen takaisi jopa paremman markkina-aseman jatkossa.

Panasonic ei kuitenkaan halua alistua LCD-valmistajien moukaroinnille. Yksi syy on, että kova kilpailu on ajanut LCD-myynnin voitot erittäin pieniksi. Tärkeämpi syy Panasonicille kuitenkin tuntuu olevan, että yhtiö pitää plasmaa kilpailijaansa nähden ylivertaisena vaihtoehtona. Yhtiö onkin aloittanut mainoskampanjan, jolla pyritään oikaisemaan virheellisiä käsityksiä plasman ominaisuuksista.


Panasonicin mainoskampanjassa kumotaan myytit, että plasmavastaanottimiin pitäisi lisätä plasmaa tai että kuva voisi yhä palaa kiinni ruutuun. Yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä kuluttajia on valistettu mainoksilla, joissa kerrotaan "kuusi faktaa, jotka täytyy tietää ennen suuren taulu-TV:n hankkimista." Mainoksessa kerrotaan plasman olevan parempi kontrastiltaan, väri- ja liiketoistoltaan, katselukulmiltaan sekä kestävyydeltään, kun vertailukohtana on LCD-televisio.

Sony taas pyörittää omaa LCD:tä tukevaa mainoskampanjaansa. Sonyn mainoksessa loisteputkilamput aiheuttaa heijastuksia plasman ruutuun, mikä saa kuluttajan valitsemaan LCD-ruudun. Vaikka harvoilla on kotonaan loisteputkilamppuja, sanoo Sony mainoksen osoittavan kuinka lamput tai muut kirkkaat valonlähteet voivat pilata kuvan.

Panasonicin mukaan LCD onkin hyvä valinta keittiöön tai muihin tiloihin, joissa on paljon valoa. Koska plasmoissa musta toistuu mustempana, on plasma yhtiön mukaan ainoa oikea valinta olohuoneeseen urheilulähetysten ja elokuvien katseluun.

Panasonic pyrkii varmistamaan sekä LCD- että plasmalaitteiden kysynnän tarjoamalla LCD-televisioita 23-32 tuuman kokohaarukassa ja plasmoja 37-65 tuumaisina. Sony ja muut LCD-laitteisiin keskittyneet valmistajat tarjoavat laitteita 19-65 tuumaisina.

Lähde:
CNET News.com

26 KOMMENTTIA

jusunakki1/26

On niitä pahempiakin plasmapropaganda sivuja näkynyt, ei kannata ottaa noita liian tosissaan. Jos olet ostamassa taulutelkkaria, ota asioista selvää jotain muuta kautta :D (en sano että plasma olisi huonompi mitenkään...vaikak monessa asiassa onkin...öö..:D)

Ahx12/26

Panasonicin uskottavuus mene valitettavasti jo siihen, että sivujen iconina loistaa internet explorerin iconi. Miksi ihmeessä?

Sen enempää en uskallakaan tuohon taisteluun ottaa kantaa, kun kokemukset on molemmista niin vähäiset. Jostain syystä itse pidän eniten videotykin tuottamasta kuvasta.

Supo3/26

Juu videotykkiin täälläkin luotetaan.Mukava kun kuvan koko on yli 100 tuumaa :).

jehu804/26

Jotenkin itse olen enemmän LCD miehiä, sillä harvassa plasamassa riittää edes resoluutiot HDTV standarteihin. Toki on niitä korkeimpienkin resojen plasmoja, mutta ne maksavat miljoonia :(

Huonolla kuvalähteellä plasma ainakin on lähes varmasti parempi kuvaltaan kuin LCD, toisaalta itse olen ajatellut lykätä HDTV:n hankintaan kunnes sille on jotain oikeaa käyttöä. Vituttaa tavallisten televisiolähetysten katselu hienolta uudelta +2000 eur televisiolta, ei muuten mutta kuva on paskempi kuin perus 400 eur laajakuvassa. Se on väärin, pahasti väärin...

Nomber5/26

TV:n katseluun plasma ja jos tarvitsee resoluutiota niin LCD, ihmettelen kyllä suuresti tommosta mainontaa varsinkin valmistajan puolelta. Heidän se ainakin pitäisi tietää, ettei noi kilpaile samassa sarjassakaan. Luulisi asiakkaan ymmärtävän mitä tarvitsee ja valitsevan näyttölaitteensa sen mukaan. Ei kukaan osta pakettiautoakaan jos tarvitsee henkilöautoa. Eikä kukaan osta plasmaa jos aikoo käyttää tv:tä myös tietokoneen näyttönä. Eikä kukaan osta lcd:tä pelkän digi tv kuvan katsomiseen vaan ostaa plasman.

esakom6/26

Lainaus:
Eikä kukaan osta lcd:tä pelkän digi tv kuvan katsomiseen vaan ostaa plasman.
Niin ei varmaan osta... En ole vielä kenenkään kotona edes nähnyt plasmaa...

Supo7/26

Toisaalta pakettiauton ja henkilöauton erot ovat selvät.Kyllähän suurin osa ihmisistä ostaa töllön katellakseen siitä tv-lähetyksiä ,mielellään hyvällä kuvalla.Moni vaan ei ymmärrä,kun katsoo liikkeessä sitä huippukuvaa että se tulee levyltä ja kotona kuvanlaatu on kaukana siitä.Jos ei vielä tarvitse sitä egon jatketta niin vanhalla ja hyvän kuvanlaadun antavalla telkkarilla pärjää enemmän kuin hyvin Suomessa.Parilla kaverilla kun olen kyläillyt katsomassa sitä uutta vain parin tonnin töllöä,olen huomannut sen vaivautuneen selittelyn, että tulevaisuudessa kyllä kuvanlaatu paranee selvästi :)

Nomber8/26

No joo, en tiedä kuinka paljon ihmiset tajuavat asioista, mutta noin periaatteessa kuitenkin plasmalla ja lcd:llä on omat käyttötarkoituksensa kumminkin, niinkuin jokainen afterdawnin lukija varmaan tietää. Minusta oikeanlaisempaa mainontaa olisikin kertoa kummankin tekniikan vahvat ja heikot puolet. Normaali ihminen ei välttämättä tajua noiden eroja ja käyttötarkoitusta niin hyvin. Ja kyllä minusta lcd:n ja plasman erotkin ovat hyvin selvät niitä ei vaan niin moni tiedä.

CryZo9/26

@Nomber

No voisitko nyt aivan pikaisesti selostaa muillekkin käyttäjille plasman ja LCD:n suurimmat erot. Itse en ole juuri perillä niistä ja aihe on erittäin ajankohtainen sillä uuden TV:n osto on käsillä.

Tämä voi olla aivan väärä topic kertoa nyt tästä mutta ideana olisi ostaa 42" tai jopa suureempi taulu TV eikä ole oikein hajuakaan millaista pitäisi katella.

Nomber10/26

No erot noin pääpiirteittään siis ovat semmoset, että LCD:n resoluutio on parempi kuin plasman, eli jos käytät telkkaria myös tietokoneen näyttönä niin joku 1080p taikka edes 1366x768 reso ovat tietokonekäytössä melko hyviä, varsinkin siis HDTV reso, mutta plasmoissa reso on paljon huonompi joten ne eivät tietokone käyttöön juuri sovellu.

Plasmoissa sitten taas musta on todellakin mustempaa ja pienempi reso on jopa parempi tavallisten digi tv lähetysten vastaanottamiseen, kuva on siis normaaleja tv lähetyksiä katsottaessa parempi.

Eli lyhyesti jos katsot näytölläsi normaaleja tv lähetyksiä niin plasma. Jos käytät näyttöä myös tietokoneessa ja katsot HDTV materiaalia niin ostat lcd:n koska plasma ei tähän sovellu. Jos teet molempia niin sitten ostat kaksi näyttöä/teet jonkun muun kompromissin.

pitpete11/26

Tämän päivän taulutelevisiot perustuvat joko plasmatekniikkaan tai nestekide- eli lcd-tekniikkaan. Putkinäytöissä kuva piirretään fosforikerrosta pyyhkivän elektronisuihkun avulla, mutta litteissä ruuduissa se muodostuu pienen pienistä kuvapisteistä eli pikseleistä.

Mitä enemmän pisteitä on käytettävissä, sitä tarkemmin kuva on mahdollista toistaa. Toisaalta iso ja tarkka näyttö tuo laadultaan heikomman ohjelmalähteen virheet esiin kiusallisen selvästi.

Taulutelevision kuva on periaatteessa parhaimmillaan silloin, kun ohjelmalähteestä saatavan kuvan tarkkuus vastaa täsmälleen näyttöruudun pikselimäärää. Käytännössä tällainen tilanne toteutuu kuitenkin ani harvoin, joten digi-tv-sovittimesta tai dvd-soittimesta tuleva kuva joudutaan näytön sisällä sovittamaan eli skaalaamaan ruudun tarkkuuteen.

Useimmissa nestekidetekniikkaan perustuvissa taulutelevisioissa kuva muodostetaan 1366 x 768 pisteestä. Lukupari kertoo kuvapisteiden määrän vaaka- ja pystysuunnassa, ja siitä käytetään nimitystä tarkkuus, erottelu tai resoluutio.

Joissain taulutelevisioissa ja etenkin kotiteatteriprojektoreissa erotteluksi on kuitenkin valittu hieman vähemmän eli 1280 x 720. Hieman pienempi tarkkuuslukema ei suinkaan ole pahasta, vaan pikemminkin päinvastoin.

Nykyisten digi-tv-lähetysten kuva puolestaan koostuu 720 x 576 kuvapisteestä. Dvd-elokuvien nimellistarkkuus ei ole sen suurempi, mutta kuva on laadultaan parempi, koska sitä on pakattu vähemmän.

Paljon puhutun aidon teräväpiirtokuvan erottelu on 1280 x 720 tai vieläkin suurempi 1920 x 1080 pistettä. Sitä saadaan ensimmäisenä satelliiteista ja kaapeliverkosta, parhaista pelikonsoleista sekä seuraavan sukupolven dvd-soittimista (blu-ray- ja hd-dvd).

Useimmat taulutelevisiot ovat mainosten mukaan valmiita näyttämään teräväpiirto- eli hd-kuvaa (high definition). Tästä kertoo esitteisiin ja tarroihin painettu hd ready -merkki.

Eri ohjelmalähteiden kuvat poikkeavat toisistaan tarkkuuden lisäksi myös rakenteensa puolesta. Perinteinen tv-kuva on lomiteltua, eli siitä näytetään ensin parittomat (1–575) ja sitten parilliset (2–576) vaakajuovat. Sen sijaan uusista dvd-soittimista saa ulos myös lomittelematonta kuvaa, jossa kaikki 576 vaakajuovaa näytetään kerralla.

Lomiteltu (interlaced) ja lomittelematon (progressive) kuva lyhennetään kirjaimilla i ja p. Niinpä esimerkiksi teräväpiirtokuvan tarkkuus ilmaistaan yleensä vaakalinjojen lukumäärän ja piirtotavan mukaan muodossa 720p, 1080i ja 1080p.

Kun näytön oma tarkkuus on 1280 x 720 pistettä, on 576 vaakajuovasta muodostuvaan tv-kuvaan digitaalitekniikan keinoin kehitettävä 20 prosenttia uutta pystysuuntaista informaatiota. Se tehdään skaalaimessa, jollainen on kaikissa taulutelevisioissa.

Yleisemmässä 1366 x 768 pisteen paneelissa uutta pystysuuntaista kuvainformaatiota on kehitettävä peräti 25 prosenttia. Luku on suurempi kuin 720-juovaisessa paneelissa, joten runsaasti liikettä sisältävään 576-juovaiseen kuvaan tulee ainakin teoriassa hieman enemmän virheitä.

Kun katsottava ohjelma on teräväpiirtoista, tilanne muuttuu täysin. 1080- tai 720-kuvan skaalaaminen 1366 x 768 -näytölle on huomattavasti hankalampaa, sillä jakolaskut eivät pääty mihinkään kokonaislukuun. Sen sijaan 1280 x 720 pisteen paneeliin HDTV-kuva istuu joko sellaisenaan tai jättämällä kolmannes pystyinformaatiosta näyttämättä.

Niinpä paneeli, jonka tarkkuus on 1280 x 720 kuvapistettä, vaikuttaa ainakin teoriassa parhaalta kompromissilta sekä nykyisen pal-järjestelmän tv-kuvan että teräväpiirtokuvan katseluun. Tätä resoluutiota käytetäänkin yleisesti kotiteatteriprojektoreissa sekä joissain lcd- ja plasmanäytöissä.

Myös uusimmissa hdmi-liitännällä varustetuissa dvd-soittimissa on skaalain, joka muuntaa lähtevän kuvan tarkkuuden 1 280 x 720 tai 1 920 x 1 080 pisteeseen. Skaalaaminen eli ohjelmalähteestä saatavan kuvan sovittaminen näytön ominaistarkkuudelle, tai niin kuin jotkut sanovat, natiiviresoluutiolle, on nykytekniikalla melko yksinkertaista verrattuna moniin muihin television signaalinkäsittelyyn liittyviin laskentatehtäviin. Lisäksi ohjelmalähde sekä tapa, jolla se liitetään näyttöön, vaikuttavat ratkaisevasti kuvanlaatuun.

Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta isoimmissa ruutukooissa plasmalla on selvät etunsa. Lcd-näytön hitaahkon vasteajan aiheuttamat viiveet kuvanmuodostuksessa näkyvät suurella pinnalla kiusallisen selvästi epäterävyytenä liikekohtien perässä. Plasmanäytöissä tämä ongelma on huomattavasti pienempi.
Plasmaruudun mustat sävyt toistuvat huomattavasti lcd:tä tummempina, minkä ansiosta plasman kontrasti on yleensä merkittävästi nestekidenäyttöä parempi.Kun aito 1 280 x 720 kuvapisteen hd-kuva skaalataan näytön 1024 kuvapisteen tarkkuudelle, kuvanlaatu ei juuri kärsi. Sivusuuntainen skaalaus on aina pystysuuntaista helpompi toimenpide.

jusunakki12/26

Lainaus:
Tämän päivän taulutelevisiot perustuvat joko plasmatekniikkaan tai nestekide- eli lcd-tekniikkaan. Putkinäytöissä kuva piirretään fosforikerrosta pyyhkivän elektronisuihkun avulla, mutta litteissä ruuduissa se muodostuu pienen pienistä kuvapisteistä eli pikseleistä.

Mitä enemmän pisteitä on käytettävissä, sitä tarkemmin kuva on mahdollista toistaa. Toisaalta iso ja tarkka näyttö tuo laadultaan heikomman ohjelmalähteen virheet esiin kiusallisen selvästi.

Taulutelevision kuva on periaatteessa parhaimmillaan silloin, kun ohjelmalähteestä saatavan kuvan tarkkuus vastaa täsmälleen näyttöruudun pikselimäärää. Käytännössä tällainen tilanne toteutuu kuitenkin ani harvoin, joten digi-tv-sovittimesta tai dvd-soittimesta tuleva kuva joudutaan näytön sisällä sovittamaan eli skaalaamaan ruudun tarkkuuteen.

blaa...

...blaa...

Kiitos hienosta copy-pastetuksesta, mutta unohdit mainita lähteen:
http://www.tekniikanmaailma.fi/?y=2006&p=6&id=1488132

xD

xXx13/26

siis jos minä ostaisin taulu tv:n niin se ei olisi plasma. syy on taloudellisuus eli plasma vie virtaa liikaa verrattuna LCD- televisioon. jotain aiheesta http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1357

nervuli14/26

xXx: Siis nimenomaan silloin ottaisit plasman. Elokuvat on suurimmaksi osaksi tummia ja silloin plasma vie vähemmän virtaa kuin LCD.

"Plasmatelevisioissa valo muodostuu yksittäisissä plasmasoluissa. Musta väri saadaan aikaan keskeyttämällä virransyöttö kuvapisteisiin, joten plasmatelevisio kuluttaa suhteellisen vähän kuvan ollessa tumma.

Nestekidenäytöt puolestaan kuluttavat jatkuvasti saman verran virtaa riippumatta kuvan tummuudesta tai vaaleudesta, sillä taustavalo palaa koko ajan."

"Jos katsot Taru sormusten herra -elokuvaa plasmatelevisiosta, se saattaa kuluttaa vaaleiden kohtausten aikana enemmän energiaa kuin nestekidetelevisio. Tummien kohtausten aikana se käyttää kuitenkin vähemmän energiaa kuin nestekidetelevisio. Siksi nämä kaksi televisiota kuluttavat virtaa suunnilleen saman verran. Jos elokuva on todella tumma, plasmatelevisio voi kuluttaa paljon vähemmän virtaa kuin monet nestekidetelevisiot."

http://www.plasma-lcd-fakta.fi/myths/energy-use/

jusunakki15/26

Lainaus:
http://www.plasma-lcd-fakta.fi/myths/energy-use/

HA! Tuo on juuri se plasmapropaganda sivu mitä yritin muitella siinä toisessa threadissa, kiitos kun linkitit sen! Yhtä hauska kun ennenkin xD

xXx16/26

heh, taitavat jotkut olla makuasioita, mutta asiasta on keskusteltu http://www.google.fi/search?hl=fi&q=lcd+...ankulutus&meta= itse en käy nahistelemaan asiasta. itse kuitenkin luotan lähteisiin jotka ovat luotettavia ja vastuullisia vääristä kirjoituksista.

nervuli17/26

jusunakki: No jollain tavalla sitä pitää ihmisille tietoa saattaa niin ovat päätyneet tuollaiseen sivuun. Panasonichan tekee myös LCD-telkkareita. Ei taida monet edes muistaa, että LCD:lle on vaihtoehto...

Ja tottahan tuon sivun teesit plasman paremmuudesta verrattuna LCD:hen liiketoistossa, kontrastissa, väreissä ja katselukulmissa on. Sekin on totta, että suuri enemmistö pitää plasman kuvaa miellyttävämpänä. Propagandasivu tai ei, mutta tottahan tuolla puhutaan :)

PeteTK18/26

Ketä kiinnostaa plasmatelkkareiden surkeat resoluutiot :P

jusunakki19/26

No on todella liioiteltuja noi vertailu kuvat tuolla sivuilla, tai sitten niillä on ollut toooodella surkea LCD testilaite...Mielestäni se on jo valhtelua kun laittaa tollaisia kuvia tuonne sivulle.

Toki plasma sopii joillekkin, varsinkin juuri tuollaisille Teppo Tavallisille. Ja helppohan tollanen testi on tehdä että plasman saa voittajaksi, eihän siinä tarvitse kuin valita oikeat kysymykset niin saa vaikka 14" mustavalko -teeveen voittajaksi kaikilla osa-alueilla.

nervuli20/26

jusunakki: ethän ole käynyt etusivulla ja muodostanut väärän kuvan sivustosta? Oletko lukenut testimenetelmistä ym?

Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä, että plasman kuva miellyttää silmää enemmän kuin LCD:n.

Heitetäänpäs tänne nyt copy-pastea tuolta sivuilta, miten tutkimus on toteutettu.

"Vertailukeskukset perustettiin Pariisiin, Lontooseen ja Kölniin. Tutkimuksessa käytettiin kuutta nestekide- ja plasmatelevisiota. Kokoluokat olivat 37, 42 ja 50 tuumaa. 37-tuumaisten televisioiden näyttötarkkuudet olivat XGA PDP ja XGA LCD, 42-tuumaisten XGA PDP ja 1080p LCD sekä 50-tuumaisten 1080p. Malleja verrattiin toisiinsa kolmessa paikassa.

Vertailuolosuhteet vastasivat tavallisia kodin katseluolosuhteita.

Televisioita katsottiin vakioiduissa olosuhteissa. Istuimet olivat 2–3 metrin päässä televisioista niiden keskikohdalla. Valaistuksen kirkkaus oli 50 luksia. Kunkin television valmistajan nimi peitettiin, jotta tutkimukseen osallistujien suhtautuminen tiettyihin merkkeihin ei vaikuttaisi tutkimustuloksiin. 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että ympäristö oli samanlainen tai lähes samanlainen kuin heidän kodeissaan katsottaessa televisiota illalla. Lisäksi riippumaton valvoja (SGS) tarkisti katseluympäristön ja televisioiden asetukset.

Vastaajille näytettiin 90 sekunnin mittainen video-ohjelma. Siinä oli kuvia arkisista kohteista, kuten rakennuksista ja eläimistä, sekä värikkäitä piirroksia. Näitä kohteita näytettiin päivä- ja ilta-asetuksilla vaihtelevilla nopeuksilla. Näitä kuvia näytettiin, koska tällainen sisältö auttaa mittaamaan eri laatutekijöitä objektiivisesti. Videokuva esitettiin korkealla tarkkuudella (1080i) ja lähetettiin televisioihin digitaalisen HDMI-liitännän kautta.

Vastaajilta kysyttiin useita teknisiin ominaisuuksiin liittyviä kysymyksiä esimerkiksi terävyydestä, väreistä, vasteajasta, kontrastista, mustan laadusta, tarkkuudesta ja kuvan syvyysvaikutelmasta.

Jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, vastaajat jaettiin kahteen ryhmään: niihin, jotka ilmoittivat tietävänsä jotain plasma- ja nestekidetelevisioista, ja niihin, jotka ilmoittivat aiheen olevan heille täysin uusi. Video-ohjelma näytettiin 603 vastaajalle. Heistä 473 ilmoitti tuntevansa plasma- ja nestekidenäyttötekniikan. Heiltä kysyttiin ennen video-ohjelman näyttämistä yleistä mielipidettä kustakin televisiotyypistä sekä teknisistä asioista. Näitä peruslöydöksiä käytettiin mittaamaan mielipiteiden muuttumista sisällön näyttämisen jälkeen."

http://www.plasma-lcd-fakta.fi/research/objectives/

jusunakki21/26

No ton sivun luotettavuus meni siinä, kun laittoivat tollasia kuvia sinne sivuille. Lisäksi siellä on kirjoitettukkin paikka paikoin silkkaa paskaa. Jos telkkaria käyttää vaan tv-lähetysten katsomiseen (teppo tavallinen) niin kyllähän plasma siinä menee, voi olla jopa parempi suurilla telkkareilla. Mutta jos sitä kayttää johonkin muuhun esim. pelaaminen/tietkone/hd-materiaali niin silloin ehdottomasti LCD

375H&H22/26

jusunakki: Menikö tuo viimeinen lause nyt väärin? Siis: "Mutta jos sitä kayttää johonkin muuhun esim. pelaaminen/tietkone/hd-materiaali niin silloin ehdottomasti LCD"

Tuossa testissähän oli käytetty pelkästään hd-materiaalia ja plasma oli siinä ehdottomasti parempi. Mutta olen samaa mieltä siinä, että varmaankin tietokone tai peli käytössä LCD on parempi.

jusunakki23/26

Niin, _tuossa_ testissä. Ei kannattaisi lukea tuollaisia jos ei itse ole jo perillä asioista. Tulee huijatuksi niin helpolla niinkun joillekkin on jo näköjään käynyt.

nervuli24/26

Ja testin osallistujat koostuivat normi-ihmisistä, nörttejä tai guruja siinä ei ollut. :)

Jos testin normi-ihmiset on pitänyt plasman kuvaa parempana niin mitäs valittamista meillä siihen pitäisi olla? Ei mitään, plasman kuva vaan tuntui monen silmissä paremmalta.

LCD on kolmessa asiassa parempi: jatkuva (ja pitkäkestoinen) pelaaminen.

Ja tietokonekäytössä LCD on parempi vaihtoehto eli monitori korvataan televisiolla (miten moni tätä edes tekee?).

Jos koneelta streamataan televisioon elokuvia/tv-sarjoja niin siihen taas plasma sopii paremmin. (parempi kontrasti, värit, mustan taso, liiketoisto, katselukulmat ym.. ym..)

Viimeisenä plasmaa ei tehdä alle 37", joten pienen television ostajien vaihtoehto on LCD.

LCD:tä myydään hirveitä määriä niin tottakai sellaisen ostavat sitten heittävät lokaa plasman päälle, että oma ostos tuntuu vieläkin arvokkaammalta ja ettei vaan tunnu siltä, että on tullut tehtyä vikaostos...

Supo25/26

On muuten siistii että internetti keksittiin.Nyt kaikki nörtit ,jotka hiekkalaatikolla menetti lapionsa ja sai kaupan päälle vielä turpaan voi täällä jatkaa hiekkalaatikkoleikkejä turvallisesti.Meiän plasma on vahvempi kuin teiän lcd :)

mufasalol26/26

Tollanen testi vaan voi antaa aivan väärää infoa monille. Tuon kun lukee niin joku normaali kadun tallaaja saattaa ajatella, että kun ostaa anttilasta jonkun plasman niin se on automaattisesti parempi kuin LCD. Mutta homman nimihän on se, että plasmaan pitää laittaa tuhottomasti rahaa että siitä saa LCD:n verosen, eli että siihen saa saman resoluution. Niissähän on surkeat resoluutiot jollei pistä ostokseensa kunnolla rahaa.

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT