
Oletetaan esimerkin vuoksi, että Internetin musiikkipalvelu N on solminut levy-yhtiön A kanssa suosituimmuusperiaatteen mukaisen sopimuksen, jossa N sitoutuu maksamaan 10 senttiä per yhden kappaleen soittokerta. Parantaakseen palveluaan N solmii sopimuksen toisen levy-yhtiön, B:n kanssa, mutta B onnistuu tinkaamaan korvaukseksi soittokertaa kohden 13 senttiä. Nyt N joutuu maksamaan myös A:lle 13 senttiä per soitettu kappale.
Suosituimmuusperiaate on melko yleinen tapa edistää kaupankäyntiä, sillä yleensä se turvaa tasapuolisen kohtelun kilpailluille markkinoille tuleville uusille osapuolille. Tarkoitus on siis edistää kilpailua ja markkinoiden toimivuutta solmimalla sopimukset ostajan eduksi. Tilanne on kuitenkin eri musiikkimarkkinoilla, joissa suuret levy-yhtiöt dominoivat musiikin tarjontaa.
Suosituimmuusperiaatteen mukaiset sopimukset saavatkin osakseen kritiikkiä tilauspalveluiden pitäjiltä. Digitaalisen median tarjoajien yhteisjärjestön Digital Media Associationin toiminnanjohtaja Jonathan Potter pitää myyjäpuolen suosituimmuussopimuksia vaikutukseltaan hintaa nostavina sekä kilpailua jarruttavina. Digital Media Associationissa ovat mukana Apple, MSM, AOL, Yahoo, Napster, MTV, MusicNet sekä RealNetworks.
Palveluiden käyttäjien näkökulmasta harmiksi voi koitua, jos musiikkipalvelut joutuvat nostamaan hintojaan kustannusten noustessa. Kiinteää kuukausimaksua vastaan musiikkia tarjoavat tilauspalvelut eivät vielä ole ennättäneet todenteolla Suomeen asti, mutta kasvattavat jatkuvasti suosiotaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tilauspalvelujen uskotaan tulevaisuudessa saavuttavan suosiota kappale- ja levymyynnin sekä radion kustannuksella.
Lähde:
Arstechnica