Opas: USB-standardien nimet ja nopeudet
Joskus oli vielä aika, jolloin USB-standardin nimeäminen oli suhteellisen selkeää ja helppoa. Sitten tuli USB 3 ja kaikki meni päin seiniä.
USB julkaistiin jo 1990-luvulla ja se on vuosien saatossa nopeutunut ja monipuolistunut valtavasti. Aivan ensimmäinen standardi, USB 1.0 pystyi siirtämään 1,5 MBps nopeudella dataa ns. hitaalla tiedonsiirrolla ja 12 Mbps täydellä nopeudella (Full Speed). Sitten kuvaan astui USB 1.1, joka ei nostanut tiedonsiirtonopeuksia, mutta muutti hieman standardia. Siitä tuli ensimmäinen yleisesti käytetty USB-standardi, jolla pikkuhiljaa vuosituhannen taitteessa alettiin korvata vanhoja sarja- ja rinnakkaisportteja.
Vuonna 2000 USB 2.0 julkaistiin ja se nykäisi USB-standardin teoreettisen maksiminopeuden 40-kertaiseksi aiempaan verrattuna, aina 480 Mbps tasolle asti. USB 2.0 -standardia käytetään edelleen yleisesti tietokoneissa, kännyköissä ja monissa muissa nykyaikaisissakin laitteissa. Tässä vaiheessa hyväksyttyjä USB-liittimiä olivat "se iso" USB-liitin eli A-liitin, valtaosassa kännyköistä edelleenkin löytyvä Micro-B -liitin (jota yleisesti kutsutaan microUSB-liittimeksi), tulostimissa usein käytetty neliön mallinen B-liitin, vuosituhannen alun lähellä mm. navigaattoreissa ja videokameroissa nähty Mini-A -liitin sekä hieman harvinaisemmat Mini-B sekä Micro-B -liittimet.
Vuonna 2008 sitten hypättiin seuraavalle tasolle, kun julkaistiin USB 3.0 - ja nimisekoilujen aikakausi oli lähestymässä kovaa vauhtia. Aivan ensimmäinen USB 3.0 standardi kiskaisi nopeuksia taas ylemmäs, aina 5Gbps tasolle asti. Samoihin aikoihin, mutta USB 3.0:sta erillään, kehitettiin myös nykyisissä puhelimissa yleistyvä USB-C -liitin.
Ja tässä vaiheessa sitten päästään siihen sekasotkuun.
USB-C -liitin ei liity mitenkään USB:n tasoon, versioon tai nopeuteen. Se on vain liitin. Eli USB-C -liitin ei itsessään kerro mitään siitä, onko käytetty kaapeli tai laite, johon se kytketään, USB 3 -laite.
Okei, tämä lienee vielä selkeää. Liittimen tyypillä ja nopeudella ei siis ole mitään tekemistä keskenään. Välttämättä.
Mutta..
Vuonna 2013 julkaistiin USB 3.1 -standardi ja ilmeisesti tässä vaiheessa sitten iski paniikki laitevalmistajiin, että viimeisten vuosien aikana tehdyt panostukset USB 3.0 -laitteisiin menisivät hukkaan, kun kuluttajat haluaisivat nimenomaan USB 3.1 -laitteita. Sinänsä 3.1 ei tuonut muuta muutosta USB 3.0:aan kuin nopeuden kaksinkertaistamisen aiemmasta 5 Gbps tasosta 10 Gbps tasoon. Ja tässä vaiheessa mainittakoon, että tuo nopeusero on useimmissa kotikäytön tapauksissa täysin merkityksetön, koska edes 5 Gbps tiedonsiirtonopeutta käytetään kodeissa äärimmäisen harvoissa tilanteissa.
Noh, ratkaisu oli "nerokas". USB 3.0 nimettiin uudelleen ja siitä tuli USB 3.1 Gen 1. Vastaavasti tuo vuonna 2013 julkaistu "oikea" USB 3.1 nimettiin USB 3.1 Gen 2:ksi. Mikään ei siis muuttunut, paitsi nimi.
Mutta ahneus jatkui. Vuonna 2017 hyväksyttiin USB 3.2 -standardi, joka nosti tiedonsiirtonopeuden jälleen kaksinkertaiseksi, 20 Gbps:ään. Ja ongelma oli taas edessä - hylkäävätkö kuluttajat USB 3.1 -laitteet, vaikka 20 Gbps -nopeutta tuskin tarvitaan kodeissa yhtään mihinkään?
Taikatemppu päätettiin tehdä uudestaan.
Aiemmin USB 3.0:na tunnettu standardi, joka oli vaihtanut nimeään USB 3.1 Gen 1 -muotoon, nimettiin taas uudelleen. Tällä kertaa nimeksi valikoitui USB 3.2 Gen 1 x 1.
Ja tietysti sama piti tehdä myös alkuperäiselle USB 3.1:lle, eli sittemmin USB 3.1 Gen 2 tunnetuksi tulleelle standardille. Ja kas, USB 3.2 Gen 2 x 1 oli syntynyt!
Mutta mitä sitten tehdä sille "oikealle" USB 3.2:lle? Noh, luonnollisesti se nimettiin uudelleen sekin: USB 3.2 Gen 2 x 2, jossa 2x2 kuvaa sitä, että tiedonsiirtoon käytetään kahta linjaa aiemman yhden sijaan.
Sitten ilmeisesti tuli pieni katumus päälle ja todettiin, että homma alkaa olemaan liian sakeaa jopa asiantuntijoillekin ja USB Implementers Forum päätti keksiä 3.2 -sarjalle uudet, selkeämmät nimet:
- USB 3.0 eli USB 3.1 Gen 1 eli USB 3.2 Gen 1 x 1 ristittiin SuperSpeed USB 5Gbps:ksi
- USB 3.1 eli USB 3.1 Gen 2 eli USB 3.2 Gen 2 x 1 nimettiin SuperSpeed USB 10Gbps:ksi
- USB 3.2 eli USB 3.2 Gen 2 x 2 nimettiin puolestaan SuperSpeed USB 20Gbps:ksi
Selkeämpää? Ehdottomasti. Mutta ongelmaksi tulee se, että kaikkia edellä mainittuja nimiä käytetään edelleen laitteiden ja johtojen markkinoinnissa, usein ilman tarkempaa speksausta siitä, mistä ihmeestä oikein on kyse. Joten vaikkapa johtoa ostaessa pitää olla oikeastaan pieni lunttilappu mukana, jotta saa juuri haluamansa piuhan, jos nimenomaan nopeudella on merkitystä.
Ja elokuussa 2019 hyväksyttiin USB 4, joka jälleen tuplaa nopeudet, tällä kertaa 40 Gbps nopeuteen. Mielenkiinnolla odottelemme nimeämisrumbaa tämän osalta...
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT