AfterDawn logo

Nokian uusi johtaja: "Suomalaisista on tullut kansainvälisempiä"

Valtteri Ahonen Valtteri Ahonen
18 kommenttia

Nokia on nimittänyt toimitusjohtajakseen toukokuun alusta alkaen intialaisen Rajeev Surin. Suri on toiminut erilaisissa tehtävissä yhtiössä vuodesta 1995.

- Tehtävän vastaanottaminen on minulle kunnia ja olen todella innoissani niistä mahdollisuuksista, jotka odottavat meitä tulevaisuudessa, kommentoi Suri Nokian tiedotteessa.

45-vuotias Rajeev Suri on koulutukseltaan sähkö- ja tietoliikenneinsinööri. Hän on muun muassa ollut vastuussa Nokian Aasian ja Tyynenmeren alueen liiketoiminnasta vuosina 2005-2007 sekä toiminut Nokia Siemens Networksin toimitusjohtajana vuodesta 2009.

Helsingin Sanomat kirjoittaa Surin muutaman vuoden takaisesta haastattelusta, jossa hän kertoi muun muassa ihailevansa suomalaisten keskittymistä työhönsä.

- Suomalaisista on tullut paljon kansainvälisempiä siitä, kun viimeksi 10 vuotta sitten asuin täällä, hän myös kertoi.

Uuden toimitusjohtajan julkistamisen lisäksi Nokia on tiedottanut hieman tulevaisuuden strategiastaan. Yhtiö aikoo muun muassa Nokia Networksin (ent. NSN) kautta keskittyä tarjoamaan operaattoreille erilaisia ratkaisuja langattoman tietoliikenteen järjestämiseen. Yhtiön mukaan langaton viestintä kasvaa tällä hetkellä noin kaksinkertaiseksi vuosittain.


Lisäksi Nokia aikoo HERE-palveluidensa kautta kehittyä maailman johtavaksi paikannukseen liittyvien pilvipalveluiden tuottajaksi. Tämä tarkoittaa muun muassa Nokian palveluiden tuomista autoihin.

18 KOMMENTTIA

Lumikki1/18

Olemmeko kansainvälisempiä vai emmekö enää ole se merkittävä asia "suomalaisessa" yrityksessä eli ulkolaiset hallitsee ja omistaa "suomalaiset" yritykset. Sekö on kansainvälisyyttä?

3rd_party2/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Lumikki:

Olemmeko kansainvälisempiä vai emmekö enää ole se merkittävä asia "suomalaisessa" yrityksessä eli ulkolaiset hallitsee ja omistaa "suomalaiset" yritykset. Sekö on kansainvälisyyttä?

Sekä että. Koska kotimaan markkinat ovat verrattain pienet, vaatii suuren mittakaavan menestys kansainvälisyyttä omistuspohjasta riippumatta. Toisaalta menestyvät yritykset ovat houkuttelevia omistuskohteita, joten osa niiden omistuksesta valuu vääjäämättä ulkomaille. Laajeneminen myös edellyttää useimmiten yritysostoja, joka saattaa tuoda mukanaan niin kansainvälistä omistuspohjaa, töntekijöitä kuin kiinnostustakin.

Giis3/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti 3rd_party:

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Lumikki:

Olemmeko kansainvälisempiä vai emmekö enää ole se merkittävä asia "suomalaisessa" yrityksessä eli ulkolaiset hallitsee ja omistaa "suomalaiset" yritykset. Sekö on kansainvälisyyttä?

Sekä että. Koska kotimaan markkinat ovat verrattain pienet, vaatii suuren mittakaavan menestys kansainvälisyyttä omistuspohjasta riippumatta. Toisaalta menestyvät yritykset ovat houkuttelevia omistuskohteita, joten osa niiden omistuksesta valuu vääjäämättä ulkomaille. Laajeneminen myös edellyttää useimmiten yritysostoja, joka saattaa tuoda mukanaan niin kansainvälistä omistuspohjaa, töntekijöitä kuin kiinnostustakin.

Paska puhetta. Suomi eli vuosikymmeniä kehittyen todella paljon ihan ilman ulkomaisia omistuksia. Sitten tuli EU ja rajat aukesivat. "Vääjämätön" omistus on vienyt työt ja rahat. Sama suuntaus näkyy kaikkialla muuallakin. Kauankohan tätä pelleilyä ihmiset vielä jaksaa sivusta seurailla....

3rd_party4/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Paska puhetta. Suomi eli vuosikymmeniä kehittyen todella paljon ihan ilman ulkomaisia omistuksia. Sitten tuli EU ja rajat aukesivat. "Vääjämätön" omistus on vienyt työt ja rahat. Sama suuntaus näkyy kaikkialla muuallakin. Kauankohan tätä pelleilyä ihmiset vielä jaksaa sivusta seurailla....

Sinun kanssasi on aina yhtä miellyttävää keskustella, kun käytöstavat ovat hallussa yhtä hyvin kuin 3-vuotiaalla lapsella. Loistava avausargumentti...

Suomen BKT asukasta kohden ostovoimaan suhteutettuna on kasvanut EU-jäsenyyden aikana enemmän kuin sitä edeltäneinä 20 vuonna. Viennin arvo on yli kaksinkertaistunut samassa ajassa. Suomalaisille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille myönnettyjen patenttien määrä on pysynyt samana. Tähän tosin vaikuttaa se, että patenttioikeudet yhtenäistyivät EU-jäsenyyden myötä joten erillispatentointi Suomessa kävi turhaksi.

Ennen EU-jäsenyyttä Suomi kehittyi lähinnä idänkaupan vetämänä. Sen väistämättömänä kompromissina Suomi oli pitkään presidenttivaltainen näennäisdemokratia, jossa valtaa käytti presidentti, jota ei valittu suoralla kansanäänestyksellä (välillä ei edes epäsuoralla).

Suomen viidestä suurimmasta yrityksestä kaikkien suurimmat omistajat ovat suomalaisia (tosin Stora Ensolla suurin äänimäärä on ruotsalaisella sijoitusyhtiöllä). Näistä kolme on pörssiyhtiöitä, joista kahdessa viisi suurinta omistajaa ovat kaikki suomalaisia. Kolmannessa neljä viidestä.

EU-jäsenyys ei ole edesauttanut esim. viimeaikaisia suuria yrityskauppoja mitenkään. Nokia myytiin USAan, Wärtsilää ollaan viemässä samaan suuntaan. Rautaruukki menee Ruotsiin, tosin Ruotsin kanssa kauppasuhteet olisivat ilman EU:takin tiiviit.

Helsingin pörssissä listattujen yritysten markkina-arvo on yli 160 miljardia, mikä on reilusti kaksi kertaa niin suuri kuin kaikkien suomalaisten sijoitusrahastojen arvo. Millähän matematiikalla yritykset olisivat siis voineet kasvaa ilman ulkomaisia sijoituksia?

Giis5/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti 3rd_party:

Sinun kanssasi on aina yhtä miellyttävää keskustella, kun käytöstavat ovat hallussa yhtä hyvin kuin 3-vuotiaalla lapsella. Loistava avausargumentti...

Kolmevuotiaan kanssa kannattaa keskustella kolmivuotiaan lailla? Jos sanon, että kirjoituksesi on paska puhetta, niin mitä sitä kaunistelemaan. Jos saat siitä piston sydämeen, niin sitten saat.

Suomalaisten yhteenlaskettu ostovoima ei kerro mitään, eikä etenkään yrityksien pörssissä oleva arvo.

Kannattaa ihan tosissaan seurailla mitä ympärillä tapahtuu. Jos joukossamme on kiihtyvällä vauhdilla pitkäaikaistyöttömiä täysin perseaukisina, niin meillä menee aika heikosti. Mutta samalla hallitus on täysin ulkona tilanteesta. Tulee jos jonkinlaista ohjeistusta työkkäreihin miten ihmisiä pitäisi patistaa töihin. Kysyn vaan, että mihin töihin? Vähintään kerran viikossa tulee uutinen massairtisanomisista, ja ne ovat vain jäävuoren huippuja.

3rd_party6/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Kolmevuotiaan kanssa kannattaa keskustella kolmivuotiaan lailla?

No useimmat kolmevuotiaat eivät osaa kirjoittaa, mutta näemmä yksi sellainenkin löytyy ja on vieläpä eksynyt nettiin.

Lainaus:

Suomalaisten yhteenlaskettu ostovoima ei kerro mitään, eikä etenkään yrityksien pörssissä oleva arvo.

Keskimääräinen ostovoima kertoo keskimääräisestä ostovoimasta. Aina on niitä joilla menee huonommin kuin keskimäärin. Itärajan toisella puolen yritettiin tasapäistää yhteiskunta niin, että kaikilla menisi yhtä hyvin. Ei sitä varsinaisesti menestyneeksi kokeeksi voi kutsua.

Yritysten arvo kertoo yrityksiin sijoitetusta rahamäärästä. Jos suomalaisten sijoitukset ovat huomattavasti pienempiä kuin yritysten arvo, niin se kertoo siitä ettei suomalaisten käytettävissä oleva omaisuus riitä yritysten vaatimien investointien tueksi. Silloin rahaa on haettava rajojen takaa. Se myös kertoo siitä, ettei suomalaisilla ole edellytyksiä omistaa kaikkia suomalaisia yrityksiä.

Lainaus:

Jos joukossamme on kiihtyvällä vauhdilla pitkäaikaistyöttömiä täysin perseaukisina, niin meillä menee aika heikosti.

Pitkäaikaistyöttömyyden juuret ovat 90-luvun lamassa, jolla ei ollut mitään tekemistä nykyisen globalisaation ja EU:n kanssa. 90-luvun lama oli seurausta muutttuneesta maailman politiikasta, johon Suomen silloinen taloudellinen ja poliittinen johto ei kyennyt reagoimaan.

Lainaus:

Tulee jos jonkinlaista ohjeistusta työkkäreihin miten ihmisiä pitäisi patistaa töihin. Kysyn vaan, että mihin töihin?

Osoitteesta mol.fi löytyy yli 14 000 avointa työpaikkaa. Piilotyöpaikkoja on yleisen arvion mukaan vähintään toinen mokoma. Yleinen ongelma vaan tahtoo olla se, että harvalle kelpaa ne työt mitä on tarjolla.

Lainaus:

Vähintään kerran viikossa tulee uutinen massairtisanomisista, ja ne ovat vain jäävuoren huippuja.

Jos se yhtään lohduttaa, niin massairtisanomisista vastaavat pääasiassa vankassa suomalaisessa omistuksessa olevat yhtiöt. Viime vuoden suurin irtisanoja oli Metso, jonka toiseksi suurin omistaja on Suomen valtio.

Giis7/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti 3rd_party:

Osoitteesta mol.fi löytyy yli 14 000 avointa työpaikkaa. Piilotyöpaikkoja on yleisen arvion mukaan vähintään toinen mokoma. Yleinen ongelma vaan tahtoo olla se, että harvalle kelpaa ne työt mitä on tarjolla.


Tässä tiivistyy koko sudenkuoppa. Suurin osa noista työpaikoista on täysin huuhaapaikkoja. Toisaalta meillä on laskutavasta riippuen 300 000-700 000 työtöntä. Vaikka millä mittapuulla asiaa laskisi, niin kaikille ei ole töitä. Lopputulos riippuu vähän siitä otetaan työttömyydestä johtuvat opiskelijat, osa-aikaiset tai "työttömyyssairaslomalla" olijat mukaan. Lisäksi on "harjoittelijat" oma lukunsa. Kaikki kuitenkin varattomia.

Sitä paitsi niitä työttömiä, osa-aikaisia tai alle tonnilla töitä tekeviä ei yhtään lämmitä ajatus siitä, että meillä on muutama pörssiyhtiö, jotka on sen ja sen arvoisia. Ne on yhtä köyhiä kaikesta huolimatta.

Myös 90-luvun lama oli osa siirtymää unioniin. Eli meillä avattiin rajoja jo ennakkoon, eikä tilanne ole yhtään helpottunut niistä ajoista.

Enkä tosiaan jaksa jeesustella tai muutenkaan alkaa pehmeästi puhumaan vakavalla asialla. Jollei miellytä, niin syytön siihen olen.


3rd_party8/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Suurin osa noista työpaikoista on täysin huuhaapaikkoja.

No jos tietyt työt ei miellytä, se ei liene EU:n tai edes yhteiskunnan vika. Itse olen korkeakoulutettu, mutta olen tehnyt monenlaista "paskaduunia" matkan varrella. Ollut yövartijana taluttamassa housuihin paskoneita juoppoja, kaivanut ojaa vesisateessa ja, kyllä, ihan kirjaimellisesti lapioinut paskaa. Jos ei samat hommat kelpaa jollekulle jolla on silti varaa valittaa, niin se on peiliin katsomisen paikka.

Lainaus:

Vaikka millä mittapuulla asiaa laskisi, niin kaikille ei ole töitä.

Ei niin, ainakaan jos ei suostuta kansainvälistymään. Suomen talous ei työllistä koko kansaa vaikka kaikki rajat suljettaisiin. Ainoa tapa on lisätä vientiä ja sitä kautta syntyviä työpaikkoja.

Lainaus:

Myös 90-luvun lama oli osa siirtymää unioniin. Eli meillä avattiin rajoja jo ennakkoon, eikä tilanne ole yhtään helpottunut niistä ajoista.

90-luvulla painettiin paniikkinappulaa ja avattiin väärät rajat, väärässä järjestyksessä ja väärin kun huomattiin että suuri mahtava kaatuu idässä. Siihen asti oltiin eletty itään nojanneessa kuplassa jota pidettiin pystyssä demokratian kustannuksella.

Lainaus:

Enkä tosiaan jaksa jeesustella tai muutenkaan alkaa pehmeästi puhumaan vakavalla asialla.

Vakavasta asiasta voi puhua vakavasti olematta silti loukkaava. Ja keskustelutyylistäsi päätellen kaikki asiat ovat olleet elämän ja kuoleman kysymyksiä. Tässä muutamia loistavan asiallisia kommenttejasi matkan varrelta:

LOL. Et taida olla edes syntynyt tuona aikana? Mistä näitä pöljästejä kasvaa?

Kun olet karvat kasvattanut itsellesi ja muutenkin saanut ilmaa siipien alle, niin kerro sen jälkeen lisää.

Taaskaan en muihin mölinöihin vastaa, kuin tähän [...]

Noh, tyhmähän sinä olet.

user@org (vahvistamaton)9/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:


Paska puhetta. Suomi eli vuosikymmeniä kehittyen todella paljon ihan ilman ulkomaisia omistuksia.


Itsenäisyyden alkujan ?
Millähän paaomalla ja osaamisella se metsä ja metalli teollisuus on Suomeen syntynyt ? myöhemmässä vaiheessa valtio pääomitti.

80 luvulle asti Suomi lähinnä hapaltyökehitysmaa, joilloin osa firmoista alkoi tähtäämään länsimarkkinoille oikeasti, rahoitus ei kotimaasta, kun ei sitä ollut. Osa siis kehitti ja kehitty, vielä useampi joutu rahoituskriisiin.


Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Sitten tuli EU ja rajat aukesivat. "Vääjämätön" omistus on vienyt työt ja rahat. Sama suuntaus näkyy kaikkialla muuallakin. Kauankohan tätä pelleilyä ihmiset vielä jaksaa sivusta seurailla....


90 luvun alussa osa firmoista ei vaan pärjännyt ja rahta loppu. Osa pelastu ulkomaille myynnillä, joista moni toimii edelleen varsin vahvana Suomessa. Noilla myyneistä vapautuneilla pääomilla taasen pelastu jokin toinen kotimaisessa omistuksessa.

EU poisti esteitä, kartelleja murtu ja lisäksi rahoitus helpottu.

Elintaso harppoa ja takana 70-80 halpatymaa.

Giis10/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti 3rd_party:

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Suurin osa noista työpaikoista on täysin huuhaapaikkoja.

No jos tietyt työt ei miellytä, se ei liene EU:n tai edes yhteiskunnan vika. Itse olen korkeakoulutettu, mutta olen tehnyt monenlaista "paskaduunia" matkan varrella. Ollut yövartijana taluttamassa housuihin paskoneita juoppoja, kaivanut ojaa vesisateessa ja, kyllä, ihan kirjaimellisesti lapioinut paskaa. Jos ei samat hommat kelpaa jollekulle jolla on silti varaa valittaa, niin se on peiliin katsomisen paikka.

Lainaus:

Vaikka millä mittapuulla asiaa laskisi, niin kaikille ei ole töitä.

Ei niin, ainakaan jos ei suostuta kansainvälistymään. Suomen talous ei työllistä koko kansaa vaikka kaikki rajat suljettaisiin. Ainoa tapa on lisätä vientiä ja sitä kautta syntyviä työpaikkoja.

Lainaus:

Myös 90-luvun lama oli osa siirtymää unioniin. Eli meillä avattiin rajoja jo ennakkoon, eikä tilanne ole yhtään helpottunut niistä ajoista.

90-luvulla painettiin paniikkinappulaa ja avattiin väärät rajat, väärässä järjestyksessä ja väärin kun huomattiin että suuri mahtava kaatuu idässä. Siihen asti oltiin eletty itään nojanneessa kuplassa jota pidettiin pystyssä demokratian kustannuksella.

Lainaus:

Enkä tosiaan jaksa jeesustella tai muutenkaan alkaa pehmeästi puhumaan vakavalla asialla.

Vakavasta asiasta voi puhua vakavasti olematta silti loukkaava. Ja keskustelutyylistäsi päätellen kaikki asiat ovat olleet elämän ja kuoleman kysymyksiä. Tässä muutamia loistavan asiallisia kommenttejasi matkan varrelta:

LOL. Et taida olla edes syntynyt tuona aikana? Mistä näitä pöljästejä kasvaa?

Kun olet karvat kasvattanut itsellesi ja muutenkin saanut ilmaa siipien alle, niin kerro sen jälkeen lisää.

Taaskaan en muihin mölinöihin vastaa, kuin tähän [...]

Noh, tyhmähän sinä olet.

Ei se lämmitä myöskään yhtään niitä työttömiä, että sinä olet sitä ja tätä. Ja kyllä. Vastaan noin, kun asia alkaa pyörimään rinkiä. Jos vastakeskustelija alkaa ihan pehmoisia väittämään, niin minulla on tapana reagoida sen mukaisesti. Suomella ja suomalaisilla ei mene nykyään hyvin ja se johtuu puhtaasti nykyaikaisesti varttaaliajattelusta missä arvioidaan yritysten markkina-arvoa vain. Markkina-arvo ei todellakaan kerro yrityksestä paljoakaan. Ennen vanhaan enempikin yrityksien arvoa laskettiin puhtaasti liikevaihdon ja sen todellisen liikevoiton mukaan. Nykyään markkina-arvoa voi olla vaikka koko pulju olisi konkurssikypsä firma, koska se silloinkin on jonkun arvoinen. Jos ei muuta, niin sen saa ostettua halvalla.

Jos työpaikkoja on nyt rohkeasti arvioiden 30 000, niin työttömiä on vähintäänkin kymmenkertainen määrä ja osa töistä on ihan huuhaapaikkoja. En katso huuhaapaikoiksi sinun työpaikkoja. En edes paskaduuneiksi. Vaikka paskaa olisitkin lapioinut. Itse asiassa suuresti arvostan moista, jos todellakin puheesi pitää paikkaansa työpaikoistasi.


Giis11/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti user@org:

80 luvulle asti Suomi lähinnä hapaltyökehitysmaa, joilloin osa firmoista alkoi tähtäämään länsimarkkinoille oikeasti, rahoitus ei kotimaasta, kun ei sitä ollut. Osa siis kehitti ja kehitty, vielä useampi joutu rahoituskriisiin.

Vai niin. Ja miten tähän johtopäätökseen pääsit? Tai voihan se tietysti jopa jonkun verran pitää paikkaansakkin. Mutta minusta tärkeämpää on se, että suomalaiset pärjäsivät ihan oikeasti keskiluokassaan paremmin mitä nyt. Se on sitten yhdentekevää miltä se muista näytti. Tavallinen duunari ilman erillisiä tukia ei meinaa tulla toimeen jossain isommissa kaupungeissa. Vielä 80-luvulla aika harva joutui turvaantumaan tukiin. Toisaalta niitä niin ollutkaan, mutta eipä tarvinnutkaan. Töitä oli ja palkalla tuli toimeen.

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti user@org:


90 luvun alussa osa firmoista ei vaan pärjännyt ja rahta loppu. Osa pelastu ulkomaille myynnillä, joista moni toimii edelleen varsin vahvana Suomessa. Noilla myyneistä vapautuneilla pääomilla taasen pelastu jokin toinen kotimaisessa omistuksessa.

EU poisti esteitä, kartelleja murtu ja lisäksi rahoitus helpottu.

Elintaso harppoa ja takana 70-80 halpatymaa.

Ihan hyvä, mutta edelleenkin ne varattomat ei rikastu sillä, että yritys X saa helpommin rahaa jostain, jollei se varallisuus siirry myös muille hyvänä. Kartellien vähäisyydestä en muuta voi sanoa, kuin, ettei mahdollinen vähentyminen ainakaan sekään näy käytännössä. Kartelleja on kyllä pirusti nytkin.

3rd_party12/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Suomella ja suomalaisilla ei mene nykyään hyvin ja se johtuu puhtaasti nykyaikaisesti varttaaliajattelusta missä arvioidaan yritysten markkina-arvoa vain. Markkina-arvo ei todellakaan kerro yrityksestä paljoakaan.

Se miten tyytyväisiä ihmiset ovat, on aina suhteellista. Jos asiat ovat hyvin, haittaavat pienet asiat. Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita. Lapsikuolleisuus on maailman alimpia, käytettävissä olevat tulot korkeimpia, yhteiskunta vakaimpia ja turvallisimpia, poliittinen vapaus maailman ehdotonta huippua jne. jne.

Suomessa on taloudellisia ja inhimillisiä ongelmia jotka täytyy korjata tai niistä tulee suuri ongelmia. Mutta huonosti meillä ei silti mene. Osalla yhteiskunnasta kylläkin, mutta sitä ei ikävä kyllä voida ikinä välttää (ei sillä etteikö pitäisi). Niin menee Norjassakin, ja Norja on sentään maailman vauraimpia maita eikä edes kuulu EU:hun.

Yritysten keskittyminen kvartaalitalouteen on suurelta osin yritysten sisäisen arvotuksen tulosta, joka on tehty suurelta osin suomalaisen johdon toimesta. Kvartaalittainen tulos on merkityksellinen lähinnä aktivistisijoittajille jotka pyrkivät käärimään nopeita voittoja. Aiemmin viittaamissani yrityksissä suurimpia omistajia ovat pitkäaikaissijoittajat: Solidium ja eläkeyhtiöt etunenässä. Näitä kiinnostaa verrattain vähän kvartaalittaiset tulosvaihtelut.

Giis13/18

Ymmärrä nyt hyvä ihminen. Meillä on 300 000-700 000 työtöntä. Joku kourallinen määrä avoimia työpaikkoja, joista monestakaan ei saa kunnollista palkkaa, jolla oikeasti elättäisi itsensä. Meillä ei mene pelkästään pienellä määrällä ihmisiä huonosti, meillä menee tosi monella. Olen myös aika varma, että hyvin äkkiä tilanne romahtaa käsiin, jollei nykyistä tilanne vielä muka voisi kutsua räjähtämiseksi.

Tilanne on aivan kestämätön. Suomi on velkaa satoja miljardeja. Valtion laina on sen sata miljardia. Kuntatasolla ollaan toinen mokoma. Kolmas mokoma menee sitten kunnan ja valtion omistamien yritysten lainoihin. Suomella menee huonosti. Elämme reilusti yli varojemme koko ajan. Se on se ja sama vedämmekö tähän pörssiyhtiöiden arvot. Se ei lämmitä.

user@org (vahvistamaton)14/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:


Se on sitten yhdentekevää miltä se muista näytti. Tavallinen duunari ilman erillisiä tukia ei meinaa tulla toimeen jossain isommissa kaupungeissa. Vielä 80-luvulla aika harva joutui turvaantumaan tukiin.


80 luvulla velalla varmaan pärjäs, vähän myöhemmin sitten kirpas.

Silloin alkanut rahanjako johti siihen että ilman työtuloja pysty elää kohtuullisen tasokkaasti. ja se onnistuu nykyäänkin.

Suomi ei enään ole haltyövoima maa.

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:


Ihan hyvä, mutta edelleenkin ne varattomat ei rikastu sillä, että yritys X saa helpommin rahaa jostain, jollei se varallisuus siirry myös muille hyvänä.


Jos kaikki rahattomia ja varattomia, niin ei sekään lisää :-), mutta tuossa kai pomppasit toisiin juttuihin.

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Kartellien vähäisyydestä en muuta voi sanoa, kuin, ettei mahdollinen vähentyminen ainakaan sekään näy käytännössä.


Nopeasti ne unohtuu:-) se on näkynyt vahvasti myös ihan tavalliselle kuluttajalle, ihan arkisissa asioissa.


Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Kartelleja on kyllä pirusti nytkin.


Paljon vähemmän, ei pitkä aika kun ne olivat ihan normaaleita ja joka paikassa, ei ne nykyään kokonaan kadonneet, mutta niihin voidaan puuttua ja aina välillä niitä paljastuu.

Giis15/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti user@org:

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:


Se on sitten yhdentekevää miltä se muista näytti. Tavallinen duunari ilman erillisiä tukia ei meinaa tulla toimeen jossain isommissa kaupungeissa. Vielä 80-luvulla aika harva joutui turvaantumaan tukiin.


80 luvulla velalla varmaan pärjäs, vähän myöhemmin sitten kirpas.

Silloin alkanut rahanjako johti siihen että ilman työtuloja pysty elää kohtuullisen tasokkaasti. ja se onnistuu nykyäänkin.

Suomi ei enään ole haltyövoima maa.

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:


Ihan hyvä, mutta edelleenkin ne varattomat ei rikastu sillä, että yritys X saa helpommin rahaa jostain, jollei se varallisuus siirry myös muille hyvänä.


Jos kaikki rahattomia ja varattomia, niin ei sekään lisää :-), mutta tuossa kai pomppasit toisiin juttuihin.

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Kartellien vähäisyydestä en muuta voi sanoa, kuin, ettei mahdollinen vähentyminen ainakaan sekään näy käytännössä.


Nopeasti ne unohtuu:-) se on näkynyt vahvasti myös ihan tavalliselle kuluttajalle, ihan arkisissa asioissa.


Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Giis:

Kartelleja on kyllä pirusti nytkin.


Paljon vähemmän, ei pitkä aika kun ne olivat ihan normaaleita ja joka paikassa, ei ne nykyään kokonaan kadonneet, mutta niihin voidaan puuttua ja aina välillä niitä paljastuu.

80-luvulla ihmiset ei ottaneet pahemmin velkaa. Ainakaan jos vertaa tähän päivään. Ja vaikka olisikin, niin sehän ei ollut pääongelma, vaan valuuttalainat, joita pankit tyrkyttivät. Suomi nyt ei kaiken kaikkiaan ollut juurikaan velkainen maa ennen 90-luvun lamaa. Eikä itse asiassa kovin velkainen sittenkään, jos tämän päivän tilanteeseen vertaa.

Kartellien määristä en tiedä, enkä jaksa tietääkään. Pääasia on, että perus eläminen on kallistunut suhteessa palkkoihin. Pienipalkkainen ei tule toimeen nykyään ilman tukia. Se on kai se pääasia koko jutussa.


Lumikki16/18

Lainaus:

90-luvun lama oli seurausta muutttuneesta maailman politiikasta, johon Suomen silloinen taloudellinen ja poliittinen johto ei kyennyt reagoimaan.


Ei kyennyt vai ei halua?

Nykyinen tilanne yhteiskunnassa on ollut tulossa jo yli 100-vuotta. Eikä kyse ole enää mistään lamasta, vaan ihan siitä että yhteiskunnan perusrakenteet eivät enää toimi.

Mutta aiheeseen liittyen onko suomalais omisteisia yrityksiä muissa maissa yhtä runsaasti kuin ulkolais omisteisia on Suomessa?

Giis17/18

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Lumikki:

Mutta aiheeseen liittyen onko suomalais omisteisia yrityksiä muissa maissa yhtä runsaasti kuin ulkolais omisteisia on Suomessa?

Eipä ole varmaa tietoa, mutta epäilen ettei ole. Ei ainakaan paljoa, kun ei ole paljoa varaa ostella.

Olli5018/18

Olisikohan Surin johtamasta Nokia Networkisista syrjäseutujen pelastajaksi. Ainakin tällä hetkellä vähänkään syrjemmässä netti ei toimi, kun ei ole kenttää. Operaattorit eivät ole kiinnostuneita, koska sieltä ei tule kahmalokaupalla rahaa. Valokuitu on liian kallis, sillä loppumatka runkolinjasta on maksettava itse, ja se maksaa tonneja.

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT