AfterDawn logo

Suomessa viljellään valokuitua? Nettihankkeita tuettiin jättimäisillä maataloustuilla

Manu Pitkänen Manu Pitkänen
4 kommenttia

Maataloustuilla pidetään yllä suomalaisen ruoan alkutuotantoa, mutta tukieuroja käytetään paljon muuhunkin. Esimerkiksi maaseuturahaston tehtävänä on kehittää suomalaista maaseutua, minkä takia maataloustukea voi saada vaikkapa autojen teippauksiin erikoistunut mainosyhtiö.

Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Tämän seurauksena useilla paikkakunnilla on aloitettu valokuituverkon rakentaminen ja urakoiden rahoitusmekanismina on käytetty maataloustukia. Kuituverkon rakentajat ovat tästä syystä ilmestyneet paikallisten maataloustukilistojen kärkipaikoille. Esimerkiksi Rääkkylään valokuituverkkoa rakentava Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunta sai viime vuonna 578 000 euroa tukea. Kainuun suurimmat maataloustuet sai vuorostaan Kaisanet, jonka valokuituverkon rakentamisurakkaa tuettiin Ylen mukaan 697 000 eurolla.


Ilta-Sanomien mukaan Pirkanmaalla Verkko-osuuskunta Ysinetti sai tukea 290 000 euroa ja Pohjois-Savossa Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta sai tukea 325 000 euroa. Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa tuettiin Etelä-Pohjanmaalla 461 000 eurolla.

Oikeushenkilöiden, kuten kunnan, osakeyhtiöiden jne. saamia tukia löytyy Maaseutuviraston hakupalvelusta. Se kertoo muun muassa sen, että Elisa Oyj sai maaseuturahastolta tukea viime vuonna yli 50 000 euroa.

Luonnollisten henkilöiden tietoja ei voida julkaista hakupalvelussa EU-tuomioistuimen antaman, yksityisyydensuojaa koskevan ennakkoratkaisun johdosta.

4 KOMMENTTIA

remix1/4

Lainaus:

Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.


Kannattaskohan tuota tavoitetta hieman uudistaa langattomien yhteyksien aikakaudelle?

jorgga2/4

Asun helsingissä. Vetivät juuri 2 vuotta sitten uudet kuparit maan alle. Odotellessa, että 2025 avaavat tien uudestaan ja laittavat kuidut.

Myös 4G mokkula tarjoaa ulkona 3 palkkia kuuluvuutta. Sisällä 2.

Jos eivät saa pk-seudulla hommaa toimimaan niin mitenhän koko maan laajusesti sitten.

Lumikki3/4

Kovin on huvittavaa tämä tilastollinen tavoitte pelleily. Lähinnä siis poliittista utopiaa, jossa ei ole järkeä sitten yhtään.

Silloin kun yhteiskunnan rakenteet sortuvat ei ole järkeä laittaa varojaan asioihin jotka siirtyvät yhteiskunnan ulkopuolisiin omistuksiin. Siis järkevintä olisi että valtio rakentaisi itse koko maan kattavan kuituverkon, siis valtion omistuksessa. Eikä lahjottaisi rahojaan muille.

Juppiter4/4

Itse juttuun ei ole kommentoitavaa, mutta yksi pyyntö olisi toimitukselle, liittyen otsikointeihin.

Voisitteko jatkossa laittaa kysymykset kieliopillisesti oikein?

Suomen kielessä lauseesta ei tehdä kysyvää vain laittamalla kysymysmerkki sinne perään, vaan käyttämällä joko suoraa kysymyssanaa (mitä, missä, milloin, jne.), tai kysymysliitettä (-ko/-kö).

Ymmärrän, että ajatuskatkoksia tulee itse kullekin, eikä omatkaan kirjoitukseni varmasti ole virheettömiä, mutta tämänkin jutun kaltaisia otsikointeja näkyy omaan makuuni ärsyttävän usein, ja olisi mukava, jos tuohon asiaan jatkossa panostettaisiin piirun verran enemmän. Kiitos.

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT