1   2

Jos vesilasiin laittaa normaalin AA patterin, ja vähän suolaa perään, niin tyhjeneekö se kuinka nopeasti, vai ei ollenkaan?

Koska vesilasi on vain vettä, siinä ei ole kuormittavaa laitetta kuten keloja tai konkkia. Jännite vaan "jakautuu" patterin ja veden välille, mutta ei kai sitten muuta tapahtu, periaatteessa?

Vai meneekö patteri heti oikosulkuun, ja patterin navoista veden kautta patterin pintaa pitkin kulkee suuri virta nopeasti ja imee sen kuiviin?

Kysyjä: Anonyymi käyttäjä, 20.4.2013 12:15

Vastaukset

  3   1
mcmopo (5041)

Jos patterin laittaa veteen niin ei tapahdu purkautumista koska vesi ei johda sähköä. Tämä tietenkin on vain tislatussa vedessä. Normaalissä vedessä on mineraaleja jonka takia vesi rupeaa johtamaan sähköä. Veden laatu määrittää veden vastuksen joka määrittää purkautumisen. Eli käytännössä kaavalla U/R = I. Tästä saadaan tietää virta ja sen avulla lakemalla kuinka nopeasti patteri tyhjenee. Näin ainakin teoriassa mutta siinäkin tulee ongelmaksi että patterin varauksen laskiessa myös jännite tippuu ja kaava muuttuu. Eri patterien valmistustavat määräävät kuinka paljon patterin jännite muuttuu kun sitä kuormitetaan. Käytännössä ainut tapa saada asiasta tarkka tieto tietyllä patterimerkillä on laittaa johdot kiinni patteriin ja kytkeä toiseen päähän yleismittari ja odottaa kunnes patteri on tyhjä.

20.4.2013 13:34
  0   1
wipe2000 (3773)

> Koska vesilasi on vain vettä, siinä ei ole kuormittavaa laitetta kuten keloja tai konkkia.

Sähkövirran syntyminenhän vaatii aina suljetun silmukan, virta ei kerry yhteen pisteeseen, vaan sillä pitää olla myös paluureitti. Vesilasissa virta kulkisi (johtavassa) vedessä plus-navasta miinukseen ja pariston sisällä miinusnavasta plussaan, jolloin silmukka syntyy.

Ideallinen kela ja konkka eivät oikeastaan kuormita tasavirralla, mitä paristokin antaa. Tai kela on tietysti pelkkä langanpätkä, eli jos toinen pää on kiinni pariston plussa- ja toinen nollanavassa, niin oikosulkeehan se ne, mutta toisen pään ollessa irtonaisena vedessä, kela ei tekisi systeemiin mitään lisää. Konkka taas ei läpäise lainkaan tasavirtaa. Kummassakaan ei ideaalitapauksessa huku lainkaan tehoa.

Vedessä syntyvä virta riippuu tosiaan veden johtavuudesta ja pariston rakenteesta (mm. sisäinen vastus, kapasiteetti, jännite eri varaustiloissa). Mikäli nämä arvot tiedetään, mitataan ja/tai osataan arvioida, hetkellinen virta saadaan tosiaan laskettua U/R, jossa R sisältää veden + pariston sisäisen resistanssin, ja virran ja jännitteen halutulla ajanhetkellä taikka pariston kestoajan voi laskea melko yksinkertaisella integraalilaskulla.

22.4.2013 12:40

Ehdota parempaa vastausta

Voit osallistua myös täysin nimettömästi ilman käyttäjätunnusta.
Mikäli sinulla ei ole vielä AfterDawn-käyttäjätunnusta, syötä allaolevaan kaavakkeeseen toivomasi käyttäjätunnus sekä sähköpostiosoitteesi. Lähetämme sinulle jälkikäteen aktivointilinkin antamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Mikäli sinulla on jo ennestään AfterDawn-käyttäjätunnus, kirjaudu sisään seuraavan välilehden kautta.

Kirjaudu sisään käyttäen AfterDawn -käyttäjätunnustasi tai sähköpostiosoitettasi.


Kysy.

150