Petteri Pyyny
11. marraskuuta, 2017 14:03
Helsingin Sanomat uutisoi, miten ns. tilausansahuijaukset ovat kehittyneet, jalostuneet ja muodostuneet entistä vaikeammiksi havaita. Kyseessä on siis huijaus, jollaisia on vaikea estää sillä ne eivät ole välttämättä edes laittomia.
Jokainen on varmasti netissä törmännyt tarjouksiin, joissa hehkutetaan miten voit saada itsellesi uusimman iPhonen vain eurolla. Tai miten kotiäiti rikastui hetkessä näiden ohjeiden mukaan. Tai miten verkkokasinosta löytyi vika, jonka ansiosta voit voittaa takuuvarmasti satojatuhansia euroja.
Nämä kaikki ovat ns. tilausansahuijauksia. Ja niihin törmää sekä bannerimainonnan kautta, että aivan viattomilla keskustelualueilla kuin Facebookissakin eli edes mainonnan estäminen ei niihin törmäämistä estä.
Huijausansa toimii tyypillisimmillään niin, että luvataan jotain, joka on yksinkertaisesti liian hyvää ollakseen totta. Lisäksi tarjouksen kerrotaan olevan voimassa vain hyvin rajoitetun ajan. Ja usein myös huijauksista kertovissa jutuissa on myös "palvelua" kokeilleiden käyttäjien kehuja, kuvien ja nimien kera, miten homma on heille toiminut.
Ongelmana näissä on, että ne ovat kaikki huijausta. Ihmisiä, jotka näiden yhteydessä tuotteita tai palveluita kehuvat, ei ole olemassakaan - nimet ovat keksittyjä, kuvat varastettuja netin syövereistä ja tarinat sepitettyjä.
Tyypillisimmillään tilausansa toimii niin, että tarjotaan jotain haluttua tuotetta - vaikkapa iPhonea tai uusinta Samsungin huippuluuria lähes ilmaiseksi, kunhan vastaa vain muutamiin kysymyksiin. Mutta samalla pyydetään kuitenkin luottokortin tiedot, jotta se nimellinen euron summa voidaan veloittaa.
Ongelmaksi tulee se, että samassa yhteydessä lyödään nenän eteen useamman sivun mittainen litania ehtoja kaupasta - ja siellä jossain pikkupräntillä lukeekin, että kuluttaja tilaa ihan jotain muuta ja että hommasta veloitetaan esim. 50 euroa joka kuukausi, tästä hamaan maailman tappiin asti.
HS oli haastatellut Kyberturvallisuuskeskusta aiheesta ja he joutuivat toteamaan käsiensä olevan sidotut näiden osalta, koska maksut välittävä luottokorttifirmat ovat laillisia, kyseiset sivut eivät välitä haittaohjelmia ja kyseessä onkin lähinnä valheellinen mainonta, jonka osalta vastuu onkin Kuluttajaviraston käsissä. Kuluttajaviraston kädet taas ovat sidotut, koska toimijat ovat käytännössä aina ulkomailla ja heitä eivät kotimaan mainonnan säännökset koske, eikä heitä saada Suomeen vastuuseen tekemisistään muutenkaan.
"Toivoisin, että ihmiset alkaisivat pikku hiljaa mieltää sen, että internetissä ei tarvitse käyttää mitenkään erilaista järkeä kuin muussa elämässä. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin kyllä se siellä netissäkin on valetta", Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntija Tomi Hasu kertoo Hesarin haastattelussa.
Näihin huijauksiin lankeaminen on lopulta kuluttajan omalla vastuulla - rahojaan ei saa takaisin, eikä yksikään pankki tai luottokorttiyhtiö ole velvollinen korvaamaan sitä, että ihminen ei osaa käyttää omaa harkintaansa. Ja vaikka kyseessä on huijaus, tekijöitä tuskin koskaan vastuuseen saadaan.