*
 
AfterDawn: IT-alan uutiset

Älykuulokkeet tulevat – nappikuulokkeisiin saapuu uudenlaisia ominaisuuksia

Kirjoittaja Sami Koivunen (Google+) @ 23.10.2016 23:16

Älykuulokkeet tulevat – nappikuulokkeisiin saapuu uudenlaisia ominaisuuksia Kaupallisiin nappikuulokkeisiin on viimeisen parin vuoden aikana onnistuttu liittämään mittaavia antureita ja kehittyneitä ominaisuuksia. Samalla kuulokkeiden langattomuudesta on tullut jatkuvasti yleisempää.
Viimeisen parin vuoden aikana markkinoille on tullut kuulokkeita, jotka voivat tukea esimerkiksi urheiluharjoituksia suoritusta mittaavien anturien avulla tai personoida käyttäjän äänimaailmaa käsittelemällä äänitaajuuksia. Älykuulokkeilla voidaankin tarkoittaa laajasti erilaisia kehittyneitä ominaisuuksia sisältäviä kuulokkeita. Älykkäiden kuulokkeiden esiinmarssia on vauhdittanut se, että korva on havaittu käteväksi ja luotettavaksi paikaksi mitata terveyteen liittyviä tietoja.

Markkinoilla ei ole vielä valtavasti kuulokkeita, jotka kykenisivät luotettavasti tarjoamaan älykkäiksi kutsuttavia ominaisuuksia, mutta lukumäärä on ollut kasvamaan päin. Tunnetuimpia olemassa olevia älykuulokkeita ovat Doppler Labsin Here One -kuulokkeet, Bragin Dash-kuulokkeet ja Samsungin Gear IconX -kuulokkeet.

Älykkäitä ominaisuuksia sisältävät kuulokkeet voidaan luokitella puettavaksi teknologiaksi. Puettavan teknologian menestystä ovat aiemmin siivittäneet erityisesti älykellot ja aktiivisuusrannekkeet. Laitekategoriana älykuulokkeet ovat melko uusi asia, sillä sitä vastaava englanninkielinen termi "hearables" on kerännyt ensimmäisiä mainintoja vasta vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Termin isänä pidetään langattomien teknologioiden asiantuntija Nick Hunnia, joka on ennustanut langattomien nappikuulokkeiden markkinoiden kokonaisarvon kasvavan 30 miljardiin vuoteen 2020 mennessä.

Suurista valmistajista Samsung on jo esitellyt maailmanlaajuisesti myynnissä olevat älykuulokkeet. Korelaisvalmistaja julkaisi Gear IconX -älykuulokkeet kesäkuun alussa. Kuulokkeet olivat esillä esimerkiksi Note7-älypuhelimen julkaisussa ja ne ovat saatavilla Suomessa 200-250 euron hintaan.

Gear IconX -älykuulokkeet on suunniteltu erityisesti urheilukäyttöön ja ne kykenevät keräämään itsenäisesti tietoa sykkeestä, nopeudesta, matkan pituudesta ja poltettujen kaloreiden määrästä. Lisäksi musiikin kuuntelu onnistuu itsenäisesti 47 milliampeeritunnin akun ja neljän gigatavun tallennustilan ansiosta (kahdessa kuulokkeessa yhteensä kahdeksan gigatavua). Kaikkiaan IconX-kuulokkeet ovat korkeasta hinnastaan ja lyhyestä akunkestostaan huolimatta saaneet positivissävytteisiä arvosteluja ja ovat luultavasti paras osoitus siitä, kuinka laaja kuulokkeiden ominaisuuskirjo voi tällä hetkellä olla.


Samsung Gear IconX -älykuulokkeet.


IconX-kuulokkeet vertautuvat ominaisuuksiltaan pitkälti saksalaisen Bragin Dash-kuulokkeisiin, jotka pyrkivät samaan tapaan tarjoamaan laajasti toimintoja erilaisten antureiden ja sisäisen tallennustilan avulla. Dash-kuulokkeita joukkorahoitettiin vuonna 2014 3,4 miljoonan dollarin edestä. Dash-kuulokkeet olivat uranuurtajia älykkäiden ominaisuuksien lisäämisessä nappikuulokkeisiin, mutta kuulokkeiden saapumisessa myyntiin kesti paljon suunniteltua kauemmin. Ensimmäisille rahoittajille kuulokkeita toimitettiin tämän vuoden alussa ja Dash-kuulokkeita käsittelevältä Reddit-sivulta käy ilmi, että kuulokkeet olivat saapuessaan monille pettymys.

Dash-kuulokkeet toimivat tarvittaessa pelkästään kuulokkeiden kosketuskäyttöliittymän avulla. Gear IconX:n tapaan kuulokkeissa on neljä gigatavua tallennustilaa ja tuki musiikin suoratoistolle Bluetoothin avulla erillisestä laitteesta. Lisäksi vedenkestävät kuulokkeet voivat mitata sykettä, askelia, poltettuja kaloreita, matkaa ja hengitystä. Kuulokkeilla voi myös suodattaa ja lisätä ympäröivän äänen voimakkuutta. Käytännössä Dashin langattoman signaalinvälityksen kantamaa on kritisoitu. Tuoreen käyttöjärjestelmäpäivityksen myötä tilanne on kuitenkin parantunut ehkä hieman. Bragi julkaisi hiljattain myös älypuhelimesta riippuvaiset The Headphone -kuulokkeet, joiden ominaisuusvalikoima on huomattavasti pienempi, mutta akunkesto selvästi Dash-kuulokkeita parempi.


Bragin Dash-älykuulokkeet.


Käytännössä biometristen tietojen mittaukseen käytetään useimmiten Valencellin PerformTek-moduulia. Valencellilla onkin useita mittaukseen liittyviä patentteja. Moduulia hyödyntävät mm. Samsung, Sony, LG ja Jabra.

Kun ensimmäiset älykuulokkeet tulivat joukkorahoitettaviksi, käytettiin kuulokkeissa pääasiallisesti Bluetoothia kuulokkeiden väliseen sekä kuulokkeiden ja älypuhelinten väliseen kommunikointiin. Bluetoothia kehittävä SIG esitteli vuonna 2010 Bluetooth Low Energy -teknologian (BLE), jonka toivottiin tulevan teollisuusstandardiksi. BLE onkin ylivoimaisesti käytetyin langaton teknologia esineiden internetin maailmassa. Bluetoothin ongelmana korvaan asetettavissa kuulokkeissa on kuitenkin se, että signaali heikentyy merkittävästi, kun kuulokkeiden pitää kommunikoida keskenään pään läpi.

Tällä hetkellä ratkaisuna on mm. kuulokojeiden induktiosilmukoissa jo vuosia käytetty NFMI-teknologia (Near Field Magnetic Induction), jonka vahvuuksia Bluetoothiin verrattuna on parempi luotettavuus haastavissa olosuhteissa, kuten kudoksissa ja vedessä. Heikkouksia ovat puolestaan melko lyhyt kantama sekä rajallisempi tiedonsiirtokapasiteetti. NFMI on mm. mobiililaitteista tutusta NFC:stä edelleen kehitettyä teknologiaa ja siitä on tullut standarditekniikka kuulokkeiden väliseen kommunikointiin kehittyneemmissä laitteissa.

Korvan rakenteen ja sijainnin takia langattomuus on kuulokkeiden suurimpia haasteita. Samoja haasteita kohtaavat myös kuuloapuvälineinä käytettävät kuulokojeet. Tietyllä tapaa älykuulokkeiden ja kuulokojeiden kehitys onkin sidottu toisiinsa. Kuulokojeissa viimeisintä tekniikka edustavat esimerkiksi Oticon Opn -kuulokojeet, jotka voi kytkeä nettiin IFTTT:n välityksellä. Opn -kuulokojeet sisältävät sekä Bluetooth- että NFMI-tekniikkaa.

Doppler Labsin kehittämät Here One -älykuulokkeet eroavat selkeästi Dash- ja Gear IconX -kuulokkeista. Kuulokkeet eivät kahdesta edellisestä poiketen ole täysin itsenäisiä ja ne on täysin omistettu ääniympäristön personointiin. Here Onen avulla käyttäjä voi vahvistaa tai suodattaa ympäröiviä ääniä valikoivasti. Lisäksi musiikin suoratoisto onnistuu kuulokkeilla esimerkiksi kerroksittain siten, että myös taustaäänet kuuluvat. Valmistajan mukaan kuulokkeet osaavat tunnistaa ääniä ja siten vahvistaa esimerkiksi puhetta tai vaimentaa vauvan itkua. Wiredin arvostelussa kuulokkeet kykenivät jopa kääntämään espanjankielisen vitsin englanniksi.

Here Onen odotetaan saapuvan ennakkotilaajille jouluksi. Kuulokkeiden suositushinta on 299 dollaria.


Doppler Labsin Here-älykuulokkeet vaativat yhteyden älypuhelinsovellukseen toimiakseen.


Muista älykuulokehankkeista maininnan ansaitsevat Nuhearan IQbudsit, joiden joukkorahoitus käynnistyi Indiegogossa huhtikuussa. Kuulokkeet kykenevät Here-kuulokkeiden tapaan suodattamaan ympäröiviä ääniä valikoidusti ja suoratoistamaan musiikkia. Ne käyttävät NFMI-tekniikkaa kuulokkeiden väliseen kommunikointiin ja ovat kohdistaneet markkinointia käyttäjille, joilla on alkava kuulovika. Kasvuyritysten joukkorahoitusprojekteissa on kuitenkin riskejä ja kuulokkeiden saapumisesta markkinoille ei voi olla varma.

Tiukkaa rajausta sille, mitkä kuulokkeet ovat älykuulokkeita, on hankala tehdä.
Yleensä älykuulokkeita kuitenkin pidetään molemmissa korvissa ja ne kykenevät kommunikoimaan keskenään. Ne myös tarjoavat tavallisia Bluetooth-kuulokkeita kehittyneempiä ominaisuuksia. Älykkäitä kuulokkeita voi jaotella eri luokkiin niiden toiminnallisuuden perusteella. Ne voivat joko keskittyä yhteen asiaan kuten urheiluun tai äänenkäsittelyyn, mutta toisaalta voivat pyrkiä myös tarjoamaan toimintoja mahdollisimman laajasti.

Älykkäiden kuulokkeiden määrä tulee varmasti lisääntymään jo lähitulevaisuudessa, kun isot valmistajat liittyvät kilpailuun Samsungin vanavedessä. Kesän aikana osattiin esimerkiksi ennakoida Applen poistavan kuulokeliitännän iPhone 7 -puhelimista ja yhtiön patentteihin perustuvia huhuja liikkui langattomista älyominaisuuksia sisältävistä kuulokkeista. Lopulta yhtiö julkaisi Bluetoohilla toimivat AirPods-kuulokkeet, joita voi toiminnallisuudeltaan verrata Sonyn tämän vuoden MWC-messuilla esittelemiin Xperia Ear -kuulokkeisiin ja Motorolan jo pari vuotta olemassa olleisiin Hint-kuulokkeisiin. Älypuhelimiin yhdistettävien kuulokkeiden toiminnallisuus rakentuu pitkälti ääniavustajatoimintojen ympärille ja ne ovat usein sidottuja valmistajansa ekosysteemiin. Ääniavustukseen perustuvista kuulokkeista onkin käytetty termiä "entry-level hearable", jolla tarkoitetaan alkeistason älykuuloketta.

Tulevaisuudessa älykuulokkeiden voi kuvitella tarjoavan joissain määrin apua esimerkiksi nk. ikäkuulosta (ikääntymisestä johtuva kuulovika) kärsiville. Joillain älykuulokkeilla on jo nyt mahdollista kohdistaa kuuloa tiettyyn suuntaan ja suodattaa häiritsevää taustahälyä. Ikäkuulo on esimerkiksi Suomessa lähitulevaisuudessa lisääntyvä aistivamma, sillä ikääntyvien määrä on kasvamassa nopeasti. Futuristisemmin älykuulokkeiden mahdollisuuksia on kuvattu Spike Jonzen vuonna 2013 ensi-iltansa saaneessa scifi-elokuvassa Her, jossa päähenkilön käyttämä älykuuloke on mahdollista yhdistää kehittyvällä persoonallisuudella varustettuun tekoälykäyttöjärjestelmään. Päähenkilö suorittaa elokuvassa kuulokkeilla myös jo nykyteknologialla kuviteltavissa olevia tehtäviä, kuten tarkistaa sähköpostin, kuuntelee uutisia, toistaa satunnaisia musiikkikappaleita, kuuntelee säätiedotuksen ja juttelee netin kautta satunnaiselle keskustelukumppanille.

Edellinen Seuraava  
Tämän uutisen kommentointi ei ole enää mahdollista.

Uutisarkisto