*
 
AfterDawn: IT-alan uutiset

AfterDawnin presidenttitentti: Haastattelussa Pekka Haavisto

Kirjoittaja Manu Pitkänen (Google+) @ 18.1.2012 17:35 Kommentteja (14)

AfterDawnin presidenttitentti: Haastattelussa Pekka Haavisto AfterDawnin presidenttitenttisarja jatkuu jälleen pienen tauon jälkeen. Tällä kertaa kerromme minkälaisia näkemyksiä vihreiden Pekka Haavistolla on liittyen Suomen kyberpuolustukseen ja kansalaisten sähköisiin oikeuksiin.
Aiemmin olemme haastatelleet kristillisdemokraattien Sari Essayahia ja keskustan Paavo Väyrystä.

Kyberarmeija


1. Iranin ydinvoimaloissa havaittu Stuxnet-mato osoittaa, että valtioiden välillä voidaan käydä selkkauksia myös rauhan aikana. Viron patsaskiistan ja Georgian sota osoittavat nettisodan olevan nykypäivää. Kuinka tärkeänä pidätte Suomen oman kyberarmeijan perustamista?

Kyberpuolustus on keskeinen osa nykyaikaista maanpuolustusta sekä sotilaallisessa kriisissä että myös rauhan aikana. Vierastan kyberarmeija-sanaa, sillä digitaalista maanpuolustusta ei voida erottaa omaksi aselajikseen maa- tai merivoimien tavoin, vaan se on integroitava osaksi kaikkea maanpuolustusta ja huoltovarmuutta.

2. Minkälaista vastuuta ja tehtäviä tällaiselle armeijalle tulisi antaa sodan ja rauhan aikana? (julkisessa keskustelussa on puhuttu ennaltaehkäisevistä iskuista ja virusten luomisesta)

Rauhan aikana kyse on tietoturvan ylläpitämisestä maanpuolustuksen ja muun yhteiskunnan kriittisissä järjestelmissä. Kyse on siis hyvin pitkälle Viestintäviraston ja CERT-FI:n kanssa. Kriisitilanteessa Suomen voimavarat todennäköisesti riittävät lähinnä vihollisen digitaalisten hyökkäysten torjuntaan ja häirintään. Stuxnetin kaltaisten digitaalisten aseiden kehittäminen vaatii resursseja, joita Suomen kokoisella maalla ei ole.

3. Mikä on mielestänne kybersodan suurimmat riskit suomalaisille, Suomelle ja yrityksille?

Infrastruktuurin tuhoaminen, väärän tiedon levittäminen ja tiedustelu. Stuxnet oli hyvä muistutus siitä, miten haavoittuvia nykyaikaiset ohjausjärjestelmät ovat. Esimerkiksi elintarvikehuollosta vastaavat logistiikkakeskukset ovat tietokoneohjattuja. Jos keskusvarastojen robottikuljettimien ohjausohjelmat kaatuvat, ruoka jää varastojen hyllyille.

4. Mistä tällainen uhka voisi olla peräisin ja miksi?

Mistä tahansa! Internet ei tunnusta maantiedettä, vaan isku voi tulla toiselta puolelta maailmaa. Valtiotason iskun motiivina voi olla esimerkiksi sotilasoperaation tukeminen (Georgian sota) tai tiedustelu (Ghostnet). Iskun takana voi olla kuitenkin myös anonymousin kaltainen kansainvälinen yhteisö tai netissä spontaanisti syntynyt kansanliike (Viron Pronssipatsaskriisi)

5. Koetteko, että Suomen puolustusvoimat voisi tulevaisuudessa koostua maa-, ilma-, meri- ja kybervoimista?

En eriyttäisi sitä omaksi aselajikseen vaan integroisin kyberpuolustuksen osaksi maa-, ilma- ja merivoimien jokapäiväistä arkea. Puhtaasti netissä tapahtuva sotilaallinen toiminta sopisi esimerkiksi Viestikoelaitoksen toimenkuvaan.

Tekijänoikeudet


1. Taiteellisten teosten suoja-aika kestää Suomessa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Onko tälle teidän mielestä perusteita?

Yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta tavoitteena tulee olla paitsi uuden kulttuurin luominen myös sen mahdollisimman laajan hyödyntämisen edistäminen. Suoja-ajan optimaalinen pituus on tasapainottelua näiden kahden tavoitteen välillä.

Mielestäni tekijänoikeusjärjestelmässä pitäisi ennen kaikkea parantaa mahdollisuutta lainata vanhojen teoksia, viitata niihin ja esittää niistä uusia tulkintoja. Nykyisellään järjestelmä on tältä osin kovin
jähmeä.

2. Tekijänoikeuslaki hankaloittaa esimerkiksi vanhojen sanomalehtien ja kansallisesti tärkeiden elokuvien julkaisua verkossa. Tulisiko lakia tältä osin löyhentää, jotta "kansallisaarteista" voitaisiin nauttia vapaasti?

Tekijänoikeusjärjestelmän tulisi estämisen asemesta kannustaa erilaisen kulttuurin, mm. vanhojen artikkelien ja elokuvien hyödyntämiseen. Jos "arkistojen aarteiden hyödyntämisen" tuloksena on kaupallista hyötyä, osa siitä on kanavoitava tekijöille. Esimerkiksi elokuvien osalta voisi toimia rahastomalli siten, ettei jokaista tekijää ja näyttelijää tai heidän oikeudenhaltijaansa tarvitsisi erikseen tavoittaa.

Valitettavan esimerkin järjestelmän ongelmista tarjoaa Kansalliskirjaston kansallinen Internet-arkisto, josta puuttuvat ennen vuotta 2006 netistä poistuneet julkaisut. Aineiston keräämisen mahdollistava tekijänoikeuslain poikkeus kun tuli voimaan vasta vuonna 2006. Tilanne on sama kuin jos Kansalliskirjasto määrättäisiin polttamaan kaikki ennen vuotta 1900 Suomessa painetut kirjat.

3. Kuinka suurena ongelmana pidätte immateriaalista (patentteihin ja teoksiin kohdistuvaa) piratismia ja miksi?

Olen itse Spotifyn käyttäjä ja pidän oikeana sitä, että musiikin, elokuvien ja pelien alkuperäiset tekijät saavat korvauksensa. Jos ei ole mitään tekijänoikeuksia, kohta ei enää ole tekijöitäkään.

Toisaalta immateriaalioikeusjärjestelmä on syntynyt aivan toisenlaiseen maailmaan ja vaatii päivittämistä. Sen tavoitteena on ollut luovan työn, innovaatioiden ja kulttuurin yhteiskunnalle tuottaman hyödyn maksimointi. Esimerkiksi patenttijärjestelmän alkuperäisenä ajatuksena oli nopeuttaa uusien keksintöjen leviämistä velvoittamalla yritykset ja keksijät julkaisemaan keksintönsä vastineeksi määräaikaisesta yksinoikeudesta hyödyntää keksintöään. Sen jälkeen tätä yksinoikeutta on kuitenkin pidennetty ja teknologian kehitys on nopeutunut. Patentteja käytetään joskus keksintöjen leviämisen estämiseen.

Immateriaalioikeuksien on siis paitsi kannustettava uutta luovaan työhön myös tämän työn tulosten laajaan hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen.

4. Eri puolilla maailmaa on otettu otettu käyttöön ns. kolmen hudin laki, jonka avulla verkkoyhteys voidaan katkaista jos käyttäjä jää kiinni kolmesti verkkopiratismista. Tulisiko verkkoyhteyden katkaiseminen olla mahdollista Suomessakin samoin perustein, vaikka YK on määritellyt sen perusoikeudeksi?

Ei, tietoyhteiskunnassa ei ole mahdollista toimia ilman toimivaa verkkoyhteyttä. Kyse on vastaavasta rangaistuksesta kuin sähkön käytön tai kadulla kävelemisen kieltäminen. Myös verkkoyhteyksien katkaisemisen oikeusturva ja laillisuusvalvonta on ratkaisematta. Normaali perinteinen rikostutkinta laillisuusvalvontoineen ja rangaistusmenettely valitusmenettelyineen sopii myös tietoverkkorikollisuuteen.

Sensuuri ja yksityisyys


1. Suomessa on käytössä poliisin hallinnoima lapsipornosuodatus, jolla estetään kansalaisten pääsy kielletyille internetsivustoille. Mitä olette mieltä sensuurista ja tulisiko olemassa olevan suodattimen käyttöä laajentaa?

Suhtaudun ennakkosensuuriin hyvin kriittisesti, ja Suomen laki sallii sen vain lasten suojelemiseksi. Silloinkin sen on oltava vaikuttavaa eli nimenomaan suojeltava lapsia. Valitettavasti helppoa ratkaisua lapsipornoon ja sen tuotannossa harjoitettuun lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ei ole.

Suodatuslistat ovat osoittautuneet puutteellisiksi, listojen kierto on helppoa. Sulkulistojen epäonnistuminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa lapsipornon edessä antautumista. Meidän on kuitenkin löydettävä lapsipornon uhrien suojelemiseksi toimivat keinot sen sijaan että petämme itseämme. Toistaiseksi perinteinen kansainvälinen poliisityö, esimerkiksi lapsipornorinkeihin soluttautuminen ja lapsipornon rahavirtojen seuranta ovat osoittautuneet suodatustakin tehokkaammiksi toimintatavoiksi.

2. Ruotsissa voimaan tullut niin sanottu FRA-laki mahdollistaa maan rajojen kautta kulkevan liikenteen seuraamisen. Suomi ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin suojellakseen kansalaistensa yksityisyyttä, vaikka suuri osa Suomen tietoliikenteestä kulkee Ruotsin läpi. Millaisena uhkana naapurivaltioiden harjoittamaa salakuuntelua pidätte kansalaisten ja yritysten kannalta?

Se vaarantaa kansalaisten yksityisyyden ja yritysten liikesalaisuudet. Toisaalta FRA-laki on ollut yrityksille hyvä muistutus liikesalaisuuksia sisältävien sähköpostien suojaamisen tärkeydestä. Sinänsä FRA-laki kertoo Ruotsin olevan laillisuusyhteiskunta, sillä moni muu maa harjoittaa samanlaista sähköisen viestinnän seuraamista ilman toimintaa säätelevää lainsäädäntöä. FRA-laki on myös nostanut julkisen keskustelun yksityisyydensuojasta Ruotsissa aivan eri tasolle kuin meillä Suomessa.

Tämä on itse asiassa sitä ulkopolitiikkaa, joka kuuluu Tasavallan Presidentin asialistalle. Lupaan ottaa asian esille, kun tapaan Ruotsin hallituksen edustajia.

3. Eri puolilla maailmaa operaattoreiden vastuuta asiakkaiden verkkoliikenteen valvonnassa on pyritty kasvattamaan. Mitä mieltä olette suuntauksesta?

Vastuu verkkoliikenteen valvonnasta ei kuulu operaattoreille sen enempää kuin kirjepostin sisällön valvonta kuuluu Itellalle.

Tietoyhteiskunta nimeltään Suomi


1. Tulisiko Suomen entistä aktiivisemmin vapauttaa verovaroin tuotettuja tietoaineistoja julkiseen ja ilmaiseen käyttöön? (kuten Maanmittauslaitoksen karttatiedot)

Kyllä, viranomaisten tietoaineistojen avaaminen lisää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä, edistää poikkihallinnollisten kansalaislähtöisten palveluiden syntyä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuotot ovat paljon menetettyjä maksuja suuremmat.

2. Tulisiko valtion ottaa suurempi rooli nopeampien Internet-verkkojen rakentamisessa?

Kyllä, jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna, perusinfrastruktuurin, teiden, kunnallistekniikan, sähkön ja tietoliikenneyhteyksien on oltava käytettävissä koko maassa. Osaksi tämä voidaan hoitaa palveluvelvoitteilla, osaksi osallistumalla kustannuksiin siellä missä verkkojen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei valtion tuki estä uusien teknologioiden hyödyntämistä laajakaistayhteyksien rakentamisessa.

3. Mitkä ovat mielestänne Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tärkeimmät painopistealueet?

Julkisten sähköisten palveluiden kehittäminen - kansalaiset ovat jo tottuneet laadukkaisiin kaupallisiin sähköisiin palveluihin. Viranomaisten tietovarantojen avaaminen. Euroopan sähköisten palveluiden sisämarkkinoiden luominen - Suomi on liian pieni markkina-alue.

4. Tapani-myrsky osoitti kuinka haavoittuvainen Suomen viestintäinfrastruktuuri on. Millä tavoin Suomi voisi kehittyä tällä saralla?

On hyväksyttävä, että haavoittuvuuden vähentäminen ei ole ilmaista, vaan esimerkiksi tukiasemien varavoimasta ja sähköverkon maakaapeloinnista on oltava valmiita maksamaan. Viranomaisten tehtävänä on määritellä infrastruktuurin suojauksen minimitaso. On hyväksyttävä, että täysin katastrofivarmaa yhteiskuntaa ei parhaista suojatoimista huolimatta ole mahdollista rakentaa, vaan sähkö- ja viestintäkatkoja tulee myös jatkossa. Kotitalouksien ja yritysten on etenkin haja-asutusalueilla varauduttava myös tilapäisten katkosten varalle.

Erityistä huomiota vaatii kuitenkin viranomaisten kriisiviestintä. Ei ole hyväksyttävissä, että ihmiset ovat nimenomaan kriisitilanteissa huhujen ja facebookin varassa, kun viranomaisten nettisivut ovat nurin eikä hätäkeskukseen saa yhteyttä.

Kuluttajien maksut


1. Jouluna tuli päätös Yleisradion rahoituksen järjestämisestä. Oletteko tulevan Yle-veron kannalla, vai oletteko jonkin muun järjestelmän kannalla. Perustelut mielipiteelle.

Kyllä, kannatan Yle-veroa. Kaikissa Yleisradion rahoitusvaihtoehdoissa on heikkoutensa, Yle-verossa ne eivät ole yhtä suuria kuin muissa vaihtoehdoissa. Esimerkiksi nykyinen kotitalouskohtainen maksu kohtelee erikokoisia kotitalouksia eriarvoisesti, ja merkittävä osa maksun tuotosta kuluu sen perimiseen ja lupavalvontaan. Valtion budjetista tuleva rahoitus puolestaan tekisi Yleisradiosta liian riippuvaisen maan hallituksesta. Tästä on varoittavia esimerkkejä eri puolilta maailmaa.

2. Hyvitysmaksujärjestelmään on tulossa uudistus vuonna 2013. Nykyinen tallennusalustapohjainen malli aiotaan muuttaa joksikin muuksi. Millainen on teidän mielestä sopiva ratkaisu, vai toimiiko kyseinen järjestelmä enää digitaalisen median aikakaudella? Julkisuudessa on puhuttu laajakaistoista perittävästä verosta.

Pidän tärkeänä, että taiteilijat saavat korvauksen työstään. Hyvitysmaksujärjestelmä luotiin C-kasettien maailmaan, eikä se toimi digitaalisessa maailmassa. Käytännössä valtaosa siitä muistikapasiteetista, josta hyvitysmaksua nykyisin peritään, käytetään aivan muuhun kuin teosten lailliseen kopiointiin.

Tulevina vuosina hyvitysmaksun perusta käy kestämättömäksi, kun yhä suurempi osa musiikista, elokuvista ja kirjallisuudesta kuunnellaan, katsellaan ja luetaan suoraan verkosta.

Hyvitysmaksut ovat kuitenkin merkittävä osa etenkin musiikin tekijöiden tulonmuodostusta. Jotta muusikoiden toimeentulo ei vaarantuisi, hyvitysmaksun tilalle tarvitaan korvaava tulonlähde. Yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty laajakaistamaksua, jota kannattaa ainakin harkita. Se ei toki olisi täydellinen ratkaisu, sillä musiikin tai elokuvien suurkuluttaja maksaisi saman laajakaistamaksun kuin nettiyhteyttään pelkkään nettisurffailuun käyttävä henkilö.

Asiassa on kuitenkin edettävä siten, että tekijöiden tulonmuodostuksessa ei tapahdu romahdusta, vaan vanhan ja uuden järjestelmän välillä on tarvittava silta.

Edellinen Seuraava  

14 kommenttia

118.1.2012 18:09

Aika asiallista tekstiä.

218.1.2012 18:14

Enpä ole aikasemmin kuullut laajakaistamaksusta, johtuneekin varmaan sen järkyttävästä typeryydestä.

Kusetusta olisi kuitenkin: eläkeläiset, jotka joutuvat maksamaan pankissa ylimääräistä tiskillä asioinnista eivät voisi edes maksaa netissä sitten maksamatta ylimääräistä.

Kylläpä paskan kuulosta järjestelmää "harkitsee" ja kannattaa yleriistoa.

Omatkin vanhemmat joutuvat maksamaan vanhaan Tv maksuun verrattuna 30-50€ ylimääräistä eikä rahaa tarjota mistään yhtään enempää.

Puhumattakaan siitä, etten itse omista tvtä, katso sitä, kuuntele radiota, käytä ylen verkkosivuja tai palveluja. Ja joudun sitten töitä saatuani itsekkin maksamaan tuota riistoveroa.

Hohhoijaa... Kylläpäs sai tämäkin haastattelu taas pienehkön ärsytyksenpuuskan aikaan

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 18.1.2012 @ 18:16

318.1.2012 18:22

Asiantuntevia vastauksia. Pekka on selvästi jaksanut perehtyä aiheisiin. Hyvä pointti esimerkiksi Ruotsin FRA-laista eli mukava, että ovat ilmoittaneet asiasta, eivätkä vaan kaikessa hiljaisuudessa ryhtyneet seurailemaan :)

Muutenkin tuntuisi internetin mukanaan tuomat muutokset olevan kohtalaisesti hallussa.

418.1.2012 18:22

Mielenkiintoista. Osittain aika hyviä kommentteja. Ehkä hieman liikaa TO:n toimintaa tukeva, eli hieman kriittisempi saisi olla TO-asioita ajavia kohtaa.

Sillä tekijäoikeus periaatteet ei ole sama asia kuin TO-järjestöjen ja yritysten toiminta käytännössä. Eli usein siis rahat valuvat aivan muille kuin alkuperäiselle tekijälle, joka on minusta ISO ongelma. TO-tahot ajavat usein myös omia etujaan, niin että se ei ole aina hyväksi kansalle ja tuo tulisi huomata. Ei saa olla liian sokea TO-lobbaukselle.

LAIN pitäisi suojella kansaa, ei koskaan yksittäistä tahoa kansaa VASTAAN.

518.1.2012 18:24
johnsmith1
Vahvistamaton

Linkit Väyrysen ja Essayahin haastatteluihin ohjaavat samalle sivulle.

618.1.2012 18:27

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti johnsmith1:
Linkit Väyrysen ja Essayahin haastatteluihin ohjaavat samalle sivulle.
Kiitos tiedosta, korjattu.

718.1.2012 23:15

Lainaus:
Puhumattakaan siitä, etten itse omista tvtä, katso sitä, kuuntele radiota, käytä ylen verkkosivuja tai palveluja. Ja joudun sitten töitä saatuani itsekkin maksamaan tuota riistoveroa.

En ole käyttänyt kunnallisia terveypalveluita varmaankaan kymmeneen vuoteen. Silti maksan veroja siitä. Tiedän ihmisiä jotka eivät ole koskaan käyttäneet kirjaston palveluita. Silti he maksavat veroja siitä.
Pointti: Kaikki ei mene aina tasan.

las ballenas son el camino

819.1.2012 1:43
pipsa2
Vahvistamaton

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Lumikki:
Eli usein siis rahat valuvat aivan muille kuin alkuperäiselle tekijälle, joka on minusta ISO ongelma. TO-tahot ajavat usein myös omia etujaan, niin että se ei ole aina hyväksi kansalle ja tuo tulisi huomata. Ei saa olla liian sokea TO-lobbaukselle.

LAIN pitäisi suojella kansaa, ei koskaan yksittäistä tahoa kansaa VASTAAN.
Anteeksi, mihin perustat tämän "tietosi" joka tuntuu olevan verkossa niin tavallinen ja alati toistuva väite? Mikä on se iso paha susi joka vielä leivän artistilta ja kaiken kivan kuluttajalat, anteeksi, kansalta? Jos tarkoitat tuottajaa tai kustantajaa, niin ne tekevät juuri sen mitä nimi sanoo: tuottavat sinulle, kansalaiselle, haluamasi tuotteen, jonka sisältö tuolee artistilta ja muoto tuottajalta. Ja se muoto, se on se mikä maksaa. Ja kustantaja nimensä mukaisesti maksaa, ei artisti itse maksa omaa tuotantoaan tai tuotettaan. Ja ihan aikuisten oikeesti, ei Suomessa ole niin suuria toimijoita, että pystyisivät riistämään. Ameriikoissa ehkä. Ihan eri bisnes.

Tämä asenne ei tue ketään eikä mitään, ei artisteja ei kuluttajaa, anteeksi, kansaa, eikä yrittäjiä. Oletteko ihan tosissanne sen suhteen ettei musiikkia, elokuvia, kirjoja tai lehtiä saisi hinnoitella kuluttajalle? Jos olette, niin ei teillä ole kohta elokuvateattereita, ei kirjastoja, ei lehtiä, ei radiokanavia. Tämä on teidän logiikkanne lopputulos, mutta se ei tunnu menevän perille.

919.1.2012 10:43

@pipsa2

Tieto perustuu osittain omakohtaiseen kokemukseen. Puhun maailmanlaajuisesti asioita.

Mistä ihmeen hinnoittelusta sinä puhut?

Jos tarkoitat uusia tuotteita jotka tulee markkinoille, niin kyllä jotkut niistä ovat minusta ylihinnoiteltu. Maksavat usein kaksi kertaa enemmän kuin samanlaiset tuotteet muuten. Tämä on virhe digitaalisessa yritystoiminnassa. Ja tuo virheellinen hinnoittelu poliittikka aiheuttaa piratismia. Muuten minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa hinnoitelluun. Vanhemmat tuotteet ovat minusta nykyään aika oikean hintaisia sille tavalliselle kuluttajalle.

Se mistä minä puhun on ilmeisesti jotain mitä sinä et ole edes ajatellut. Eli esimerkiksi DRM aiheuttamista ongelmista sille ihan laillisella media ostajalle. Puhuin myös laista joilla pyritään estämään mitä se laillinen kansalainen saa tehdä. Koska TO-asioita ajavat eivät kaikilla teoillaan mieti miten se vaikuttaa myös siihen lailliseen kansalaiseen.

Sulla on pikkunen ongelma, eli luulet että kansalaiset kuten minä ollaan jotain piraatteja jotka halutaan ilmaiseksi kaikki, koska puhumme TO-väkeä vastaan. Näin ei ole asia, vaan me olemme ihan tavallisia kansalaisia jotka KÄRSIVÄT TO-asioita ajavien toimista.

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 19.1.2012 @ 11:04

1019.1.2012 10:56

Tietenkin saa ja kaikkia näitä kulutetaan tälläkin hetkellä enemmän kuin koskaan.

Mutta se että musiikin tai kulttuurin tuottaminen olisi tärkeämpää kuin sananvapaus niin siinä mennään metsään ja lujasti.

Kulttuuria on ollut ja on aina tulee olemaan ei se ole riippuvainen mistään tekijäinoikeudesta. Ei edes sen tuottaminen ja siitä ansaitsaminen. Tekijäinoikeuden tarkoitus on ollut antaa tuottamisen kustannuksiin suoja-aika jolloin tuottaja on saanut varmasti panoksensa takaisin. Ensin se oli 14 vuotta. Vaikka suoja-aika meni ohi, niin ei se sitä ole tarkoittanut että kustantaja oli menettänyt tuotot kyseisestä teoksesta, ei sinne päinkään. Se tarkoittaa sitä muutkin voi painaa taikka tuottaa siitä uusia teoksia eri muodossa jolloin se lisä rikastuttaa tuottamista. Tuottajat haluaisivat kaiken hyödyn pitää sitä itsellään ja se on puhdasta riistokapitalismia.

Kuka on täällä itsekäs?

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 19.1.2012 @ 10:57

"History books will be written about events this month. The story they will tell is up to us"

1119.1.2012 14:05

Hyvin perusteltuja vastauksia. Hienoa, että jollain ehdokkaalla tuntuu olevan hyviä ajatuksia ja ymmärrystä tietoyhteiskunnasta. Haavisto vastasi taannoin hs.fi:n chatissa Elisan PB-sensuuria koskevaan kysymykseen näin:

Lainaus:
Lainaus:
Mitä mieltä olet Suomen sananvapauden nykytilanteesta? Entä tuoreimmasta tapauksesta jossa operaattori on velvoitettu estämään asiakkaitaan pääsemästä tietyille nettisivuille? Kannatatteko nykykehitystä ja jos, niin mihin vetäisitte rajan?
Sananvapaus on tärkeä asia. Siinä on kuitenkin rajauksia - kunnian loukkaaminen, yksityiselämän suoja, pornografia, uskonrauha. Pidän näitä rajauksia perusteltuina. - Jos joillakin sivustoilla on laitonta toimintaa, minusta on perusteltua, että yhteiskunta puuttuu siihen.
Tulkitsin vastauksen siten, että Haavisto olisi kannattanut järjestelmää, jossa operaattori voidaan velvoittaa sensuroimaan internet-sivustoja. Ilmeisesti Haavisto ei kuitenkaan ylläolevan vastauksen perusteella tarkoittanut tätä:

Lainaus:
3. Eri puolilla maailmaa operaattoreiden vastuuta asiakkaiden verkkoliikenteen valvonnassa on pyritty kasvattamaan. Mitä mieltä olette suuntauksesta?

Vastuu verkkoliikenteen valvonnasta ei kuulu operaattoreille sen enempää kuin kirjepostin sisällön valvonta kuuluu Itellalle.

1219.1.2012 14:24

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti kuukameli:
Hyvin perusteltuja vastauksia. Hienoa, että jollain ehdokkaalla tuntuu olevan hyviä ajatuksia ja ymmärrystä tietoyhteiskunnasta. Haavisto vastasi taannoin hs.fi:n chatissa Elisan PB-sensuuria koskevaan kysymykseen näin:

Lainaus:
Lainaus:
Mitä mieltä olet Suomen sananvapauden nykytilanteesta? Entä tuoreimmasta tapauksesta jossa operaattori on velvoitettu estämään asiakkaitaan pääsemästä tietyille nettisivuille? Kannatatteko nykykehitystä ja jos, niin mihin vetäisitte rajan?
Sananvapaus on tärkeä asia. Siinä on kuitenkin rajauksia - kunnian loukkaaminen, yksityiselämän suoja, pornografia, uskonrauha. Pidän näitä rajauksia perusteltuina. - Jos joillakin sivustoilla on laitonta toimintaa, minusta on perusteltua, että yhteiskunta puuttuu siihen.
Tulkitsin vastauksen siten, että Haavisto olisi kannattanut järjestelmää, jossa operaattori voidaan velvoittaa sensuroimaan internet-sivustoja. Ilmeisesti Haavisto ei kuitenkaan ylläolevan vastauksen perusteella tarkoittanut tätä:

Lainaus:
3. Eri puolilla maailmaa operaattoreiden vastuuta asiakkaiden verkkoliikenteen valvonnassa on pyritty kasvattamaan. Mitä mieltä olette suuntauksesta?

Vastuu verkkoliikenteen valvonnasta ei kuulu operaattoreille sen enempää kuin kirjepostin sisällön valvonta kuuluu Itellalle.

Haavisto varmaankin tarkoitti että verkkoliikenteen itsenäinen valvonta ei kuulu operaattoreille. Samalla tavalla poliisi voi avata postia oikeuden päätöksellä, kuin elisa velvoitettettiin suodattamaan sivuja.

las ballenas son el camino

1320.1.2012 10:30

Kuulostaa ihan asialliselta, mitä tuohon piratismiin tulee niin kavereita joita tunnen jotka lataavat esim. pelejä verkosta, heillä ei ole kyse siitä ettei olisi rahaa ostaa peliä, syynä on se että kokeilee ennen ostopäätöstä, kannattaako tähän sijoittaa. Voisikin sanoa: Älä osta sikaa säkissä.





1420.1.2012 10:35

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Lumikki:
@pipsa2

Tieto perustuu osittain omakohtaiseen kokemukseen. Puhun maailmanlaajuisesti asioita.

Mistä ihmeen hinnoittelusta sinä puhut?

Jos tarkoitat uusia tuotteita jotka tulee markkinoille, niin kyllä jotkut niistä ovat minusta ylihinnoiteltu. Maksavat usein kaksi kertaa enemmän kuin samanlaiset tuotteet muuten. Tämä on virhe digitaalisessa yritystoiminnassa. Ja tuo virheellinen hinnoittelu poliittikka aiheuttaa piratismia. Muuten minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa hinnoitelluun. Vanhemmat tuotteet ovat minusta nykyään aika oikean hintaisia sille tavalliselle kuluttajalle.

Se mistä minä puhun on ilmeisesti jotain mitä sinä et ole edes ajatellut. Eli esimerkiksi DRM aiheuttamista ongelmista sille ihan laillisella media ostajalle. Puhuin myös laista joilla pyritään estämään mitä se laillinen kansalainen saa tehdä. Koska TO-asioita ajavat eivät kaikilla teoillaan mieti miten se vaikuttaa myös siihen lailliseen kansalaiseen.

Sulla on pikkunen ongelma, eli luulet että kansalaiset kuten minä ollaan jotain piraatteja jotka halutaan ilmaiseksi kaikki, koska puhumme TO-väkeä vastaan. Näin ei ole asia, vaan me olemme ihan tavallisia kansalaisia jotka KÄRSIVÄT TO-asioita ajavien toimista.
True dat. Olen täysin ja absoluuttisen samaa mieltä, Kiitos tästä tyhjentävästä ja samalla oman ärsytykseni purkaneesta vastauksesta.




Tämän uutisen kommentointi ei ole enää mahdollista.

Tuoreimmat uutiset

PlayStation 4:n voittokulku jatkuu – Jo yli 50 miljoonaa myytyä konsolia PlayStation 4:n voittokulku jatkuu – Jo yli 50 miljoonaa myytyä konsolia (7.12.2016 18:31)
Sony on onnistunut myymään jo yli 50 miljoonaa PlayStation 4 -pelikonsolia. Lukemaan sisältyy niin vuonna 2013 lanseeratun PlayStation 4:n myynti kuin tänä syksynä esitellyn PlayStation 4 Pron myyntikin. ....
Chrome päivittyy Androidilla – Sisältää uuden lataushallinnan Chrome päivittyy Androidilla – Sisältää uuden lataushallinnan (7.12.2016 18:13)
Tietokoneille vähän aika sitten julkaistussa Chrome 55:ssä huomattavin muutos aiempaan oli flash-selainlaajennoksen kytkeminen pois päältä oletuksena. Androidilla moiselle ei ole tarvetta, sillä ....
iPhonen muisti täynnä? Näillä ohjeilla saat lisää tallennustilaa iPhonen muisti täynnä? Näillä ohjeilla saat lisää tallennustilaa (6.12.2016 13:53)
Jos omistat 16 gigatavun tallennusmuistilla varustetun iPhonen tai iPadin, on laitteesi näytöllä melko varmasti vilahtanut silloin tällöin Tallennustila melkein täynnä -varoitus, joka ilmoittaa ....
Kauppa ilman kassalla jonottamista – Amazon aikoo tehdä siitä totta Kauppa ilman kassalla jonottamista – Amazon aikoo tehdä siitä totta (6.12.2016 12:26)
Amazon on jo neljän vuoden ajan kehittänyt ruokakauppaa, josta voisi yksinkertaisesti lähteä pois kun ostokset on kerätty hyllyiltä kauppakassiin. Kassalla jonottaminen jäisi historiaan kokonaan. ....
4 kommenttia
Netflix lupaa tuplasti enemmän sisältöä – Panostaa tosi-TV:hen Netflix lupaa tuplasti enemmän sisältöä – Panostaa tosi-TV:hen (6.12.2016 11:17)
Netflix aikoo kaksinkertaistaa alkuperäistuotantojen ensi vuonna, kertoo yhtiön sisältöjohtaja Ted Sarandos. Tämän vuoden aikana Netflix saanut valmiiksi omia tuotantoja noin 500 tunnin verran ....
2 kommenttia

Uutisarkisto