*
 
AfterDawn: IT-alan uutiset

Yllättävä tilasto: Euroopan nopeimmat netit löytyvät idästä

Kirjoittaja Teemu Laitila @ 26.9.2011 17:48 Kommentteja (11)

Yllättävä tilasto: Euroopan nopeimmat netit löytyvät idästä Verkkopalveluita tarjoava yhtiö Pando Networks kartoitti koko maailman nettiyhteyksien keskinopeuksia ja päätyi yllättäviin lopputuloksiin ainakin Euroopan osalta. Tutkimuksen mukaan koko maailman nettiyhteyksien keskinopeus on 580 kilotavua sekunnissa. Suomi pärjää vertailussa kohtalalaisen hyvin sijoittuen listalla 12. 917 KB/s keskimääräisellä nopeudella.
Todellinen yllätys on kuitenkin listan Top 10 -kärki, varsinaista voittajaa lukuun ottamatta. Ykköspaikan vie nimittäin odotetusti Etelä-Korea, jossa kansalaiset voivat ladata Linux-distribuutioita netistä keskimäärin 2201 KB/s nopeudella.

Aasian tekniikkaihmeen jälkeen listalle kiilaa kuitenkin Romania, jonka keskimääräiset latausnopeudet ovat yli tuplasti Suomen luokkaa 1909 KB/s nopeudellaan. Kolmantena on myös Itä-Euroopasta ponnistava Bulgaria, jossa netti toimii 1611 KB/s nopeudella. Listan neljänneksi nopein on Liettua (1463 KB/s) ja viidenneksi nopein Latvia (1377 KB/s). Vasta kuudentena on myös teknologiamaana profiloitunut Japani.

Suomea ennen listalla löytyy muun muassa Ruotsi, Ukraina, Tanska, Hongkong ja Hollanti.

Listan toinen pää ei puolestaan ole erityisen yllättävä. Häntäpäätä asuttavat Aasian ja Afrikan kehitysmaat. Tutkimuksen mukaan maailman hitaimmilla yhteyksillä surffaillaan Kongossa, jossa keskimääräinen nopeus jää 14 kilotavuun sekunnissa.

Tutkimuksen tuloksia voi tarkastella kartan avulla täällä.

Tägit: Internet
Edellinen Seuraava  

11 kommenttia

126.9.2011 18:44

Yllättävää myös, ettei Pohjois-Koreasta ole tietoa saatavilla.

226.9.2011 18:58
hakala881
Inactive

Tulevathan parhaimmat pelitkin jo slaavilaisista maista (Dead Island, Red Orchestra 2 jne.) Japanista taasen resident evil.

Lännessä taas tehdään lyhyitä rahastusprojekteja enimmäkseen.

326.9.2011 20:10

Ihmekkös tuo Suomen sijoittuminen kun Surina & kumppanit rullaavat kuparit takaisin kelalle ja tilalle tyrkytetään käpyisiä mokkuloita ja satelliitiyhteyksiä.

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 26.9.2011 @ 20:11

AMD Phenom II 965 BE, Asus M3A32-MVP Deluxe, Corsair 2x 2Gt 1066Mhz DDR2, Asus HD 6870 1Gt, Seasonic S12 Energy Plus 550W

426.9.2011 20:53

Kyseessä on täysin luonnollinen ilmiö. Sosialistisissa sardiinirasioissa kasvanut nuoriso oli länsimaiden yhteiskunnan sosiaallisista ulottuvaisuukksista syystäkin täysin pihalla - mutta tekniikan taidot olivat jo lähtöruuduilla rautaa. Jos joku hienous sattui puuttumaan, sellainen tehtiin menneiden tapojen mukaan itse. Ja usein parempana sovellutuksena.
Konekanta heidän silmissään on uusiintunut kenties sen verran hillitymmällä vauhdilla että tehty softa pitää myös jalkansa paljon tukevammin maassa.
Minä odotan nykyaikaan kuuluvaa fiksua ja luovaa käyttösoftaa mallia "New Apple" paljon enemmän kuin omiin silmniinsä jo monet kerrat motannutta Angry Birdsiä.
Kirkuvat pikkupentujen pelit pitäisi rankata suoraan omaan koppaansa. Tienasivat sitten euron tai miljardin yhdessä yössä.

526.9.2011 21:05

Yksi juttu tuossa entisen neukkublokin teknisessä kehityksessä unohtuu myös -- aika usein em. valtioissa pohjalla oleva infra oli puhtaan jurakautista, joten oli helpompaa kerätä kuparit kokonaan pois ja vetää tilalle kuitu kuin korjata olemassaolevaa. Samaanhan perustuu sekin, että monissa wanhoissa sosialistivaltioissa kännyköiden käyttl ohitti lankaverkon ennen länsimaita -- joku pieni sisällissota sinnetänne ja yllättäen on halvempaa rakentaa kännykkäverkko nollista kuin korjata täysin tuhoutunut lankaverkon infra :-)

Ja sitten tuo stageout:n mainitsema aspekti -- sosialistivaltioissa kunnioitettiin tekniikan ja luonnontieteiden opiskelua aivan tolkuttoman paljon, joten kulttuuri oli/on pohjimmiltaan teknologiamyönteinen.

627.9.2011 2:40

Joo. Olematta itse muuta kuin pomminkin uhalla länsimainen sosialisti, näiden uuteen maailmaan pullahtaneiden kommunistinuorten teknologiantaju muutamissa, "meidän läskipäiden" oikein kinkkisiksi arvuuttelemissamme paikoissa oli ällistyttävän virtuaalinomaista. Ja pikku pulmien ratkaisut sujuivat helposti - kuin tanssi vaan.
Kaikkihan sen tiesivät ettei tätä vapauden ihmettelyä kauaa kestänyt - vaan ex. nuorisoliittolaiset pistivät omat omat puljunsa vauhdilla pystyyn. Joistain kehittyi kiintotähtiä, toisista ei - mutta se taasen oli oppia lännen mallista ja siitä että elämä se voi olla vaikeata täälläkin.

727.9.2011 7:49

Tulos voisi olla myös toisenlainen, jos katsottaisiin nopeutta per henkilö, tai per talous. Voin olla väärässä, mutta tuolla Itä-Euroopan maissa lienee vielä paljon porukkaa, joilla yhteysnopeus on nolla.

Olisi muuten ihan mielenkiintoista vertailla nettiliittymien hintoja eri maiden välillä. Suhteutettuna vaikka keskimääräiseen kuukausipalkkaan. Linkkejä tilastoihin saa laittaa.

Edit: Wikipedia tietää internet käyttäjien määrät maittain.

Ehkä tuolla Romaniassa ja Itä-Euroopassa nettiyhteydet pelaa lähinnä kaupungeissa.

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 27.9.2011 @ 08:01

827.9.2011 9:12

Hintavertailuja tosiaan olisi kiva saada. Hieman kehä IIII:n ulkopuolella yhteyksien hinnat eivät ole laskeneet yli puoleen vuosikymmeneen ja jo 2Mbps maksaa yli 42 euroa kuussa. Mitkä mahtanevat olla hinnat Etelä-Koreassa?

927.9.2011 11:51

EI hinnat sentään noin kalliit ole.Pohjoiskarjalassa 10 mb netti maksaa 25.90 €.En tiedä s

1027.9.2011 11:51

Saa poistaa.Triplaviesti.

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 27.9.2011 @ 11:52

1127.9.2011 21:35

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti remix:
Tulos voisi olla myös toisenlainen, jos katsottaisiin nopeutta per henkilö, tai per talous. Voin olla väärässä, mutta tuolla Itä-Euroopan maissa lienee vielä paljon porukkaa, joilla yhteysnopeus on nolla.
Tämä ja aikaisemmin mainittu fakta, että jurakautinen infra oli helppo vaihtaa (niille harvoille) nopeaan. Siinä oma veikkaus.

Tämän uutisen kommentointi ei ole enää mahdollista.

Uutisarkisto