*
 
AfterDawn: IT-alan uutiset

Ruotsalaiset levy-yhtiöt: P2P on pop!

Kirjoittaja Ilkka Ketola @ 28.2.2008 16:44 Kommentteja (8)

Ruotsalaiset levy-yhtiöt: P2P on pop! Levyteollisuuden yleisin vastaus P2P-verkkoihin ja tiedostojenjakoon on ollut aggressiivinen hyökkäys sekä tiedostonjakajia että palvelimia vastaan. Yksin piratismi on nähty aiheuttajana vaikeuksiin, joita levyteollisuus on kohdannut. Viime aikoina musiikkiteollisuus on kuitenkin jo osoittanut merkkejä sopeutumisesta muuttuneeseen tilanteeseen: DRM-suojauksista on luovuttu niin CD:illä kuin musiikkilatauksissa, ja uusia liiketoimintamallejakin on rohkeasti kokeiltu. Nyt joukko ruotsalaisia indie-levy-yhtiöitä ottaa vielä aimo harppauksen eteenpäin ja myöntää, että P2P-teknologiat ovat tulleet jäädäkseen, ja haastaa teollisuuden miettimään, miten teknologioita voisi hyödyntää.
Seitsemän ruotsalaisen indie-levy-yhtiön joukko pyrkii ratkaisemaan levy-yhtiöiden ongelmia perustamansa yhteishankkeen kautta. Hanke on saanut nimekseen The Swedish Model, eli ruotsalainen malli. TheSwedishModel.org-sivustolla projektia kuvataan seuraavasti:
The Swedish Model on uusi yhteistyö- ja keskustelualusta, joka koostuu seitsemästä ruotsalaisesta independent-levy-yhtiöstä. Meillä on yhteinen agenda. Haluamme palauttaa huomion musiikkiin. Uskomme tulevaisuuteen. Toimimme näin, koska haluamme tuoda esiin hyvää musiikkia ja jatkamme niin kauan kuin luovia ihmisiä on olemassa. Luovat eivät seiso ja kaadu taloudellisen mallin tai fyysisen tuotteen rinnalla.
Levy-yhtiöt toteavatkin, että internet on tuonut mukanaan monia uusia hienoja mahdollisuuksia demokratisoida musiikkia. Musiikkiteollisuus ei kuitenkaan ole pysynyt muutosten vauhdissa, ja kuilu musiikin tuottajien ja kuuntelijoiden välillä on kasvanut yhä suuremmaksi.

Ruotsalaisen mallin ideanikkarit näkevätkin nyt aiheelliseksi miettiä, miten uutta teknologiaa voisi hyödyntää yhä paremmin musiikin hyväksi. Vinkkiä kehotetaan ottamaan lehdistöstä ja peliteollisuudesta, jotka ovat osanneet ottaa vastaan internetin ja kehittää sinne uusia palveluita. Levy-yhtiöt kutsuvat kaikki halukkaat mukaan pohtimaan rakentavampia ratkaisuja.

Ruotsin piraattipuolue Piratpartiet otti ilolla vastaan Swedish Modelin raikkaan tavan suhtautua vallitsevaan tilanteeseen. "Tämä on mahtavaa", toteaa puolueen vetäjä Rick Falkvinge. "On olemassa luovia ihmisiä, jotka osaavat ajatella eteenpäin. Nämä levy-yhtiöt luovat uutta liiketoimintamallia. Vanhat jättiläiset lobbaavat politiikkoja, haastavat oikeuteen kaiken mikä liikkuu ja yrittävät kontrolloida internetiä. Mutta levy-yhtiöiden tarkoitus on palvella muusikoita ja heidän fanejaan, ei toisin päin. Nämä uudet levy-yhtiöt ymmärtävät asian. Tulevaisuus kuuluu heille", Falkvinge sanailee.

TorrentFreak haastatteli yhden mukana olevan levy-yhtiön, Flora & Faunan, edustajaa, Henrik von Euleria. Euler huomauttaa, että internet on muuttanut monia asioita. Netin välityksellä muusikot tavoittavat välittömästi huomattavasti suuremman yleisön kuin aiemmin. Lisäksi monet aiemmin tarpeelliset väliportaat voidaan ohittaa, ja musiikki siirtyykin studiosta huomattavasti suorempaan kuuntelijoille.

Euler jatkaa, että muusikoilla on myös mahdollisuus toimia paljon itsenäisemmästi, ja he voivatkin halutessaan tehdä kaiken vaikka itse. Samalla hän kuitenkin myös toteaa, että vaikka muusikot pystyisivätkin tekemään kaiken itse, niin suurin osa heistä tuskin sitä haluaa.

Levy-yhtiöiden roolin Euler näkeekin jo olevan muutoksessa. Suunta on hänen mukaansa kohti tilannetta, jossa levy-yhtiöt toimivat ikään kuin taideintendentteinä, jotka nostavat hyviä lahjakkuuksia pinnalle. Yhtiöiden rooli on siis muuttumassa yhä luovemmaksi.

Edellinen Seuraava  

8 kommenttia

128.2.2008 16:57

Lainaus:
Mutta levy-yhtiöiden tarkoitus on palvella muusikoita ja heidän fanejaan, ei toisin päin. Nämä uudet levy-yhtiöt ymmärtävät asian. Tulevaisuus kuuluu heille",
Tämä on juuri se mitä levy-yhtiöiden tulisi olla tai siihen tulisi ainakin pyrkiä.

228.2.2008 17:00

Sanotaanko että olisi jo aikakin, jotta levy-yhtiöiden rooli olisi muuttumassa edes hitusen luovaksi. "lollopop-bändien" määrä ehkä voisi täten vähän laskea ja aivan karmeimmat tapaukset jäisi markkinoilta kokonaan pois.

Mutta onhan ihan luonnollista, että Suuret levy-yhtiöt taistelevat tätä vastaan kynsin ja hampain viimeiseen asti. On aivan selvää kuinka paljon tuo muuttaa tämän hetkistä infrastruktuuria ko. yrityksissä ja mitä se tekee liikevaihdolle.

Niin tai näin, nyt ei enää eletä sitä 90-luvun levy-yhtiöiden kulta-aikaa ja tietty totutusta on hyvin vaikeaa luopua. Ihan ymmärrettävää.

328.2.2008 17:50

Vaikea keksiä mitä ratkaisua tähän tilanteeseen lopulta löytyy..? Rahaa kuitenkin pitäisi artistien saada, levy-yhtiöiden myös siinä ohessa. Jotenkin siis jostakin pitää päästä veloittamaan, eli pelkällä jakamisen ilolla tästä ei kyllä tule mitään.

428.2.2008 21:57

mainosrahoitteinen torrentlataus, meinaan siis että sivulla olisi mainoksia jne. kuten piratebayllä onkin mainoksia, mutta jotkut vain blockkaavat ne eli ne eivät edes näy että olisiko tästä mitään hyötyä sitten...?

529.2.2008 2:12

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jehu80:
Vaikea keksiä mitä ratkaisua tähän tilanteeseen lopulta löytyy..? Rahaa kuitenkin pitäisi artistien saada, levy-yhtiöiden myös siinä ohessa. Jotenkin siis jostakin pitää päästä veloittamaan, eli pelkällä jakamisen ilolla tästä ei kyllä tule mitään.
Kannattaa huomioida, että muusikot saavat erittäin ison osan tuloistaan live-esiintymisistä. Kyse onkin siitä, että miten saadaan levy-yhtiöille toimivia liiketoimintamalleja, josta saisi rahaakin. Mainosrahoitteiset latauspalvelut ovat ainakin yksi vaihtoehto.

Yksi asia on kuitenkin varma. Levy-yhtiöiden kulta-aika alkaa olla ohi ja tulee todella hankalaa kerätä sellaisia rahoja kuin ennen. Minua ei ainakaan tämä haittaa pätkääkään. Riittää, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Hyvällä tuurilla tulevaisuus menee siihen, että levy-yhtiöitä alkaa pyörittämään musiikin rakastajat pienemmällä palkalla, eikä muusikkojen rahastajat, jotka vievät viimeisetkin pennit kaikilta. Parempaan mennään.

629.2.2008 4:19

Lainaus:
Tulevaisuus on ilmaista

Wired-lehden päätoimittaja, long tail -käsitteen popularisoinut Chris Anderson herättelee taas internet-aikakauden bisnesmiehiä ymmärtämään mihin suuntaan markkinat ovat kehittymässä. Artikkelissaan Free! Why $0.00 Is the Future of Business hän perustelee, kuinka ilmaisuuteen perustuvat bisnesmallit tulevat yleistymään tulevaisuudessa.

Anderson aloittaa artikkelin esimerkillä King Gillettestä, joka keksi vaihdettavan terän partahöylään 1900-luvun alussa. Gilletten menestys perustui siihen, että hän ymmärsi jakaa kaikenlaisten muiden tuotteiden (kuten purukumin, kahvin, teen ja mausteiden) ohessa partahöyläänsä. Hän myi halvalla höyliä muiden tuotteiden myyjille, jotka saattoivat lisätä omien tuotteidensa kysyntää lisäämällä niiden mukaan ilmaisen lahjan. Tämä taas loi huomattavan paljon kysyntää Gilletten vaihdettaville partaterille. Kun ihmisillä oli jo partahöylä, niin he tietenkin halusivat vaihtaa terän siihen sen kuluttua loppuun. Sama markkinointikeino on muuten edelleen käytössä, esimerkiksi itse sain aikoinaan ilmaiseksi armeijassa Gilletten partahöylän, mutta (muistaakseni) vain kaksi terää.

Gilletten idea ei ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään radikaali. On ihan yleistä antaa jokin tuote ilmaiseksi, jos asiakas maksaa toisesta tai siihen liittyvästä palvelusta. Viimeisen vuosikymmenen aikana on kuitenkin kehittynyt ihan uudenlaista ilmaisuutta, koska tuotteiden itsensä tuotantokustannukset ovat tippuneet radikaalisti. Ilmaisuus on muuttumassa markkinointikikasta ihan omanlaisekseen liiketoimintamalliksi. Google tarjoaa paljon palveluita ilmaiseksi, bändit ja artistit julkaisevat musiikkiaan vapaasti ladattavaksi, sanomalehdet tarjoavat sisältönsä netissä vapaasti luettavaksi.

Ilmaistalouden nousun syynä on internetiä pyörittävän teknologian halventuminen. Samalla tavalla kuin prosessoritehon hinta Mooren lain mukaisesti puolittuu joka 18. kuukausi, tietoliikenteen ja tiedon varastoinnin hinta laskee vieläkin nopeammin. Tämä ajaa online-bisneksen kustannuksia jatkuvasti kohti nollaa. Teknologiaan sijoitetuilla rahoilla pystyy koko ajan tekemään yhä enemmän ja palvelemaan yhä suurempaa ihmisjoukkoa. Hyvänä esimerkkinä toimii sähköposti: Viime vuonna Yahoo ilmoitti alkavansa tarjoamaan ilmaista sähköpostilaatikkoa, jonka kokoa ei ole rajoitettu mitenkään. Toisin sanoen, sähköpostipalvelun markkinahinta on käytännössä tipahtanut nollaan (Webmail Windfall).

Aivan kuten taloustiede meille kertoo, toimivilla markkinoilla hinta pyrkii siirtymään kohti rajakustannusta. Internetin markkinat ovat erittäin kilpaillut, joten hinnatkin laskevat nopeasti rajakustannusta kohden. Ja kun rajakustannus digitaalihyödykkeille lähenee koko ajan nollaa, niin tuotteiden ja palveluiden hintakin muuttuu yhä useammin ilmaiseksi. On kuitenkin tärkeä huomata, että vaikka kustannus ei ikinä tippuisi täysin nollaan, niin se kuitenkin tulee niin lähelle nollaa, että sitä voi käytännössä pitää ilmaisena.

Asiakkaan näkökulmasta kuitenkin ilmainen ja erittäin halpa ovat täysin eri asioita. Ihmiset luulevat, että kysyntä on joustavaa ja myytyjen kappaleiden määrä laskee sitä mukaa kun hinta kasvaa. Totuus kuitenkin on, että ilmaismarkkinat ovat ihan erilaiset kuin minkä tahansa muun hinnan markkinat. Monessa tapauksessa ilmaismarkkinat voivat olla erittäin suuret, eikä mitään muita markkinoita voi olla. Ilmaisen ja melkein ilmaisen välillä on suuri psykologinen ero, ja se on syynä, mikseivät mikromaksut ole onnistuneet.

Ilmaismarkkinat eivät kuitenkaan ole niin yksinkertaisia tai tyhmiä, miltä ne saattavat aluksi kuulostaa. Se, että tuotteet ovat ilmaisia, ei tarkoita, etteikö joku voisi tehdä ison kasan rahaa. On olennaista ymmärtää, ettei kyse ole enää perinteisesti ostajasta ja myyjästä, vaan laajemmasta ekosysteemistä, jossa vain osan toimijoista välillä siirtyy rahaa.

Yleisin esimerkki tällaisesta on kolmen toimijan systeemi, jossa yksi maksaa osallistuakseen kahden muun tahon ilmaiseen vaihtoon perustuville markkinoille. Tällaista on esimerkiksi kaikenlainen mainosrahoitteinen media: radio, televisio, sanomalehdet ja nettisivut. Sisällön tuottaja ei myy sisältöä lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille, vaan hän myy lukijoita, kuuntelijoita ja katselijoita mainostajalle. Netti tarjoaa mahdollisuuden laajentaa tätä mediabisneksen strategiaa kaikenlaisille eri aloille.

Anderson erittelee kuusi kategoriaa, joiden avulla ilmaistalouden markkinoilla voi toimia:

"Freemium"
Nettisoftaa ja -palveluita tarjotaan ihmisille ilmaiseksi, ja sen lisäksi myös myydään erillisiä lisäpalveluita. Näiden lisäpalveluiden ostajat rahoittavat koko palvelun. Tyypillinen esimerkki tästä voi seurata yhden prosentin sääntöä: yksi prosentti käyttäjistä maksaa myös lopun 99% käyttäjien palvelun. Tämä on mahdollista, koska palvelun hinta asiakasta kohden on niin alhainen, että se voidaan tarjota suurelle ihmismäärälle ilmaisena.
Mainostus
Sisältöä, palveluita ja ohjelmistoa tarjotaan kaikille ilmaiseksi, jotta saadaan näkyvyyttä mainoksille, joista raha kerätään. Tulevaisuudessa mainonnan kohdistumiseen tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja erilaisia tapoja sitä varten tullaan ottamaan käyttöön.
Ristiintukeminen
Erilaisia tuotteita tarjotaan ilmaiseksi, ja ne on liitetty yhteen jonkin sellaisen kanssa, josta joku maksaa. Sama kuin alussa mainittu Gilletten bisnesmalli. Musiikin osalta brasilialainen tecnobrega edustaa tätä hyvin: katumyyjät myyvät CD-levyjä ja pitävät itse kaikki rahat. Tämä ei kuitenkaan ole piratismia, vaan täysin artistien hyväksymää, koska artistit eivät edes yritä tehdä rahaa levymyynnillä. Levymyynti on heille keino saada tunnettuutta ja sitä kautta lisää esiintymisiä, joista he sitten saavat rahansa.
Rajakustannus nolla
Sellainen on ilmaista, jota pystytään levittämään lähes nollakustannuksilla kaikille. Tämä kuvaa erinomaisesti netissä olevaa musiikkia. Digitaalisen kopion tuottamisen ja sen levittämisen hinta on erittäin lähellä nollaa. Riippumatta siitä, yrittääkö joku vielä tehdä rahaa kappaleiden myynnillä tai ei, käyttääkö joku DRM:ää tai yrittääkö estää levittämistä lakiteitse, se vain jatkuu. Ilmiötä on mahdoton pysäyttää. Jotkut artistit jakavat musiikkia netissä promotoidakseen konserttejaan, oheistuotteitaan tai muita asioita, joista saavat rahaa. Jotkut taas hyväksyvät, että musiikki ei ole heille bisnestä rahan ansaitsemiseksi, vaan he tekevät sitä muista syistä.
Työvoiman vaihtokauppa
Nettisivut ja palvelut ovat ilmaisia, ja käyttäjät luovat itse niihin arvokasta sisältöä. Esimerkkinä How Can Directory Assistance Be Free?
Lahjatalous
Altruismi on edelleen voimissaan, ja netti tarjoaa mahdollisuuden yksittäisten henkilöiden tekojen globaaliin vaikutukseen. Kun yksilö kirjoittaa Wikipediaan, hän lahjoittaa tietoaan kaikkien muiden käytettäväksi. Rahatalouden näkökulmasta tämä saattaa vaikuttaa epäreilulta kilpailulta, mutta yhteiskunnalle siitä syntyy paljon arvoa.
Loppupuolella Anderson toteaa digitaalitaloustieteen kääntävän täysin ympäri perinteisen taloustieteen, koska jälkimmäinen keskittyy hänen mukaansa vain niukkojen resurssien vaihdon analysointiin. Tästä minun on oltava hieman eri mieltä. Vaikka taloustiede tosiaankin pääasiassa tutkii niukkoja resursseja, niin loputtomatkaan resurssit eivät ole mitenkään tuntematon alue sille, eivätkä ne ole millään tavoin ristiriidassa perinteisen taloustieteen kanssa. Sinänsä Andersonin huomio on kyllä hyvä, koska loputtomia resursseja ei ole käsitelty taloustieteessä vielä läheskään tarpeeksi. Asiasta on kirjoitettu hyvin esimerkiksi Techdirtissä, ja sieltä löytyikin myös tästä asiasta hieman kritiikkiä Andersonille.

Kaiken kaikkiaan Andersonin artikkeli oli kuitenkin erinomainen ja lukemisen arvoinen. Hän on kirjoittamassa kirjaa aiheesta, jonka tarkoitus on ilmestyä ensi vuonna.
http://piraattiliitto.org/artikkelit/200...uus-on-ilmaista

Enään ei kenenkään tarvitse pohtia sitä turhaa asiaa miten artistit levy-yhtiöt pärjäävät tulevaisuudessa.

729.2.2008 9:39

1137:lle ei taida vielä kasvaa parta, kun ei tiedä, ettei Gillettin höyliä ainakaan enää kahvipakettia vastaan kaupasta saa.

829.2.2008 14:45

Lainaus:
Kannattaa huomioida, että muusikot saavat erittäin ison osan tuloistaan live-esiintymisistä. Kyse onkin siitä, että miten saadaan levy-yhtiöille toimivia liiketoimintamalleja, josta saisi rahaakin. Mainosrahoitteiset latauspalvelut ovat ainakin yksi vaihtoehto.

Rahaa tulee myös radioasemien ja ravintoloiden/huvitilaisuuksien "teostomaksuista" sekä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuista (eli entisen kasettimaksusta). Ainakaan kukaan menestynyt artisti tai heidän levy-yhtiönsä (kustantaja) ei ihan nälkään ole kuolemassa.

Tämän uutisen kommentointi ei ole enää mahdollista.

Uutisarkisto