Kooste CeBIT 2007 -messuilta

CeBIT 2007 tuli ja meni ja nyt on aika koostaa messujen sisältöä.

Ensimmäisenä on PC-rauta, joka ei varsinaisesti tuonut mitään uutuuksia. AMD/ATI ja Intel keskittyivät lähinnä omiin ESL ja World Cyber Games tapahtumiin eikä kumpikaan valmistaja julkaissut uusia tuotteita.

NVIDIA ei ollut virallisesti tapahtumassa edes paikalla, vaikka jossain vaiheessa uumoiltiin, että se julkaisisi uudet kuluttajille tarkoitetut Geforce 8000-sarjan näytönohjaimet juuri CeBIT:ssä. Näytönohjaimien valmistajat saivat onneksi aikaan muutaman positiivisen yllätyksen näytönohjaimillaan, jotka tukevat useampaa näyttöä tai kelpaavat mainiosti pieniin HTPC-kokoonpanoihin.

Messuilla oli esillä tuhat ja yksi erilaista näytönohjainta, emolevyä, muistia, koteloa, virtalähdettä, hiirtä, näppäimistöä, USB-muistia, webbikameraa jne. jotka eivät varsinaisesti eronneet massasta lainkaan.

Tietenkin tuotteen edustaja kehui oman yrityksen tuotetta maasta taivaaseen ja osa oli laittanut esille vielä oman yrityksen saamia erilaisia palkintoja.

Näiden lisäksi digitaalisia kehyksiä ja MP3- ja mediasoittimia tuntui löytyvän lähes jokaiselta valmistajalta.

Tavallisille kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden lisäksi esillä oli teollisuudelle ja yrityksille tarkoitettuja tuotteita kuten palvelinrautaa, sulautettuihin järjestelmiin tarkoitettu laitteita, CD/DVD-tulostusta ja -kopiointia, verkkorautaa jne.

Videolaitteiden ja televisioiden puolella tilanne oli hitusen parempi, mutta tälläkään osa-alueella ei varsinaisesti nähty mitään uutta ja mullistavaa. Isoja televisioita ja näyttöjä tuntui riittävän, mutta Tecnovisionin 205 tuumaisen jättiläisen lisäksi mitään ihmeitä ei tuntunut olevan. Koko ja HDTV olivat "ne" myyntiargumentit ja vain muutama valmistaja oli panostanut esim. virrankulutuksen laskemiseen. Valitettavasti silläkään saralla ei nähty mitään läpimurtoja vaan isot televisiot kuluttavat edelleen kohtuuttoman paljon sähköä ja painavat paljon.

Sharpin isolla resoluutiolla varustettu näyttö oli todella vaikuttava, mutta näiden saaminen kuluttajamarkkinoille tulee viemään vielä vuosia. Vastaavasti LED-taustavalolla toteutetut Samsungin näytöt vakuuttivat myös, mutta sama ongelma tuntuu vaivaan niitäkin, sillä tekniikkaa on lupailtu jo pitkään, mutta markkinoilla ei ole vieläkään kuluttajan lompakolle sopivaa mallia ja muut kilpailevat näyttötekniikat ovat päässeet arkikäytössä kuvanlaadussa todella lähelle LED-taustavalolla varustettuja laitteita.

Eräs häiritsevä asia on Full HD:n puute, sillä monet televisiot ovat vieläkin HD Ready mallisia, eikä muutosta ole tulossa aivan hetkeen. Tämä ei varsinaisesti ole yllätys, sillä 1080p (1920x1080) resoluution paneelit ovat vielä huomattavasti kalliimpia kuin pienemmät 1366x768 resoluution mallit, mutta olisi oletettavaa, että edes messuilla olisi esillä tulevia malleja. Monella näyttö- ja televisiovalmistajalla oli näytillä vain jo markkinoilla olevia malleja.

HDMI:n yleistyminen sekä televisioissa ja soittimissa oli hyvä asia huomata, sillä kukaan ei halua johtotonttuja digitaaliseen kotiinsa sotkemaan järjestystä. Muutamia langattomia siirtotekniikoita oli esillä myös videolle ja audiolle, mutta yhtenäisten standardien käyttö parantaisi tilannetta huomattavasti. HDMI-jakajia ja -kytkimiä oli myös runsaasti esillä vaikka tuotteet eivät poikenneet toisistaan juuri lainkaan.

3D-näyttöjä oli esillä usealta eri valmistajalta, mutta niiden suurin ongelma on erillisten lasien käyttöpakko ja rajoitettu katselualue. Peleissä laitteilla voi olla tulevaisuutta, mutta kestää vielä vuosia saada näytöt sopivalle hintatasolle, että kuluttaja ostaisi itselleen näytön pelkkää pelaamista varten.

Videotykkejä ei ollut esillä kuin kouralliselta valmistajia. Suurin ongelma on tykkien esittely, joka vaatii suhteellisen paljon tilaa, mikä pitäisi pystyä myös pimentämään. Tämän takia vain muutamien tykkien kuvaa pääsi tarkastelemaan ja useimmat seisoivat vain korokkeilla pienien infolappujen kanssa. Pieniä tykkejä oli myös jonkin verran esillä, mutta niiden kuvanlaatu ei ollut paras mahdollinen esim. elokuvien katseluun tai pelaamiseen. Suuremmalla resoluutiolla varustetut tykit ovat myös kohtuullisen kalliita tavalliselle kuluttajalle, mutta hinnat ovat onneksi laskeneet ja 1000 euron sijoitus 720p resoluutioon pystyvästä tykistä ei ole aivan mahdoton vaatimus. 1080p tykit maksavat kuitenkin vielä useita tuhansia euroja, joten hintojen osalta parantamisen varaa löytyy vielä.

Eniten ihmetytti Blu-ray- ja HD DVD-soittimien sekä oheislaitteiden vähyys. HD DVD oli eniten esillä Toshiban messuosastolla, jossa oli selvästi panostettu HD DVD:n esilletuontiin, mutta muilla osastoilla tekniikasta ei näkynyt juuri jälkeäkään. Blu-rayn osalta valmistajia oli enemmän mukana, mutta soittimet ja asemat oli ripoteltu ympäri messualuetta valmistajan omille osastoille ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Blu-rayn esittelemisen sijaan ne olivat vain osana yrityksen tuotteita. Tämä ei ainakaan vala uskoa seuraavan sukupolven DVD-levyn korvaajiin. Ehkä tekniikka ei ole vielä niin kypsää kuluttajille kuin on annettu uskoa.

Myös ainakin yksi EVD-soitin oli messuilla, mutta se oli piilotettu suojan taakse ja vain erään videon alakulmassa näkyi EVD-logo.

Messuilla oli esillä myös mm. autonavigaattoreita ja -soittimia useilta eri valmistajilta.

Laitteiden vertaaminen keskenään on hankalaa sillä yritykset ovat jakautuneet eri messuhalleihin omalla logiikallaan. Suurimmalla osalla oli yksi ainoa toimipiste, jossa oli esillä yrityksen kaikki tuotteet. Ongelmana tässä on se, että vaikka osa tuotteista olikin oikeassa hallissa, ei sama pätenyt kaikille tuotteille. Esim. näytönohjaimia löytyi kolmesta eri hallista, vaikka niiden paikka olisi yhdessä ja samassa hallissa. Muutamalla yrityksellä oli oma toimipiste hallin mukaan, joka helpotti kovasti tiettyjen tuotteiden löytämistä tietystä hallista messualueelta.

Myös tuotteiden esillepanossa oli suuresti eroja. Eroja oli niin valaistuksessa, tuotetiedoissa kuin sijoittelussakin. Valitettavan moni yritys oli jättänyt homman hiukan vaiheeseen tai seurannut aikaisempien vuosien kaavaa, minkä seurauksena tuotetietojen kaivaminen oli hankalaa ja työlästä. Pahimmassa tapauksessa laitteista ei ollut mitään tietoja laitteen vieressä ja esittelijältä tietoja kysyessä annettiin käteen yrityksen kuvasto, joka saattoi olla saksaksi/kiinaksi ja kuvastossa oleva malli oli vanhempi kuin esillä oleva. Varsinkin hintojen tai julkaisupäivien kertominen oli tietyille tahoille hankalaa tai jopa mahdotonta. Asiaa eivät auttaneet "tämä ei ole tulossa myyntiin", "laite korvautuu uudemmalla mallilla" tai "tarkista tiedot internetistä" -tyyliset kommentit.

Monet yritykset olivatkin paikalla lähinnä "muut edellä, me perässä" -hengellä ja varsin monet aasialaiset yritykset etsivät ainoastaan yhteistyökumppaneita tai myivät edullisia MP3-soittimia, koteloita, muistikortteja ja tyhjiä CD- ja DVD-levyjä.

Kaikki eivät kuitenkaan tähän sortuneet.

Mutta liiketoiminta tuntui monella yrityksellä ajavan tavallisen kuluttajan ohi, joka on suuri harmi sillä positiivisten mielikuvien antaminen messuvieraille on tärkeä osa markkinointia ja imagon luomista.

Tavallisia kuluttajia houkuteltiin kaikella välkkyvällä ja kiiltävällä, mutta monen monta kertaa sai pettyä yritysten tuotteisiin.

Suotavaa olisi että CeBIT jaettaisiin kahteen eri tapahtumaan. Toinen olisi tarkoitettu tavalliselle kuluttajalle ja toinen yrityksille. Näin yritykset saisivat helpommin keskityttyä itse asiaan, eikä kuluttajien tarvitsisi kokea pettymyksiä.