Tutkijan mukaan "digitaalinen piratismi" voi auttaa yrityksiä
Arviot luvattoman lataamisen ja piratismin vaikutuksista eri viihdealojen tulevaisuuteen ovat vaihdelleet laidasta laitaan ja nyt Oxfordin yliopistossa taloustieteilijänä toimiva Karen Croxson on paljastanut omien tutkimuksiensa tuloksia.
Croxsonin mukaan luvaton lataaminen ei välttämättä vähennä yritysten saamia tuloja, koska lataajat mainostavat samalla lataamiaan tuotteita, jonka myötä tieto tuotteesta leviää tavallista laajemmalle. Tällöin tuotteelle saattaa löytyä myös uusia ostajia. Croxson pitää kuluttajien luomaa omaa "markkinointiverkostoa" tärkeänä tuotteen menestymisen kannalta ja luvattomat lataajat laajentavat tätä verkostoa.
Croxson sanoo myös, että luvaton kopiointi aiheuttaa tappioita vain siinä tapauksessa, jos kuluttaja olisi valmis maksamaan tuotteesta, mutta hän päätyy lataamaan sen luvattomasti.
Croxson ei kuitenkaan kertonut mietteitään huonojen tuotteiden kokemasta kohtalosta, jolloin luvattomien lataajien antamat "varoitukset" saattavat heikentää tuotteiden myyntiä.
Croxson esitteli Royal Economic Societyn vuosittaisessa konferenssissa myös kehittämäänsä laskentamallia, jonka avulla voidaan arvioida luvattoman kopioinnin "houkutusta". Tässä mallissa muuttujina ovat mm. rangaistuksen pelko, vapaa-ajan määrä sekä moraaliset ongelmat. Esimerkkinä Croxson käytti peliteollisuutta, joka suojaa pelinsä yleensä erittäin tehokkailla kopiointisuojauksilla, koska suurin osa pelaajista on nuoria, joilla on aikaa hankkia pelinsä luvattomia reittejä pitkin, eivätkä he pelkää kiinnijääntiä tai koe moraalisia ongelmia luvatonta kopiointia tehdessään.
Toisena ääripäänä Croxson pitää työssään ammattiohjelmistoja käyttäviä henkilöitä, joilla ei ole aikaa etsiä ja asentaa luvattomia kopioita. Näille henkilöille raha ei ole myöskään este ja piraattiohjelmistojen käyttö tuo mukanaan suuren oikeudellisen riskin, jonka takia kyseisiin ohjelmiin ei ole laitettu yhtä voimakkaita kopiointisuojauksia, koska kopiointia tapahtuu selvästi vähemmän kuin esim. pelien parissa.
Croxson sanoi, että hänen kehittämän mallin avulla on mahdollista löytää ne ohjelmistoteollisuuden alat, joissa kopiointisuojauksien kehitys ja käyttö ei ole taloudellisesti kannattavaa, jolloin niihin suunnatut rahat voidaan käyttää paremmin.
24 KOMMENTTIA
Kaakatus1/24
Hyvä että sielläkin on huomattu se minkä peruskuluttajat ovat tienneet jo pitkään.
thejammy2/24
joo mutteivat vieläkään taida nuo antipiratismi yhtiöt tajuta tuota.... jaksavat vääntää niitä "tappiolukemia" tuulesta temmatuista arvoista...
Shadown3/24
Hyvä pointti. Nyt kun vielä tulisi tutkimus miten voi eroittaa "kokeilijan" henkilöstä, joka ostaisikin sisällön, jollei olisi mahdollisuutta ladata. Niin kauan on aivan absurdia väittää yhtään mitään piratismin puolesta tuollaisilla meriiteillä.
kqci4/24
Asiaa, mutta ei mitään uutta taivaankannen alla. Jos tuntee taloustieteen teorioita, niin saattaa tietää Oz Shy nimisen hepun, joka on todistanut tuon saman asian matemaattisesti jo 10v sitten. Ts. piratismi myös hyödyttää softavalmistajia, koska mitä laajemmalle tuote leviää, sitä suositumpi myös maksullisesta versiosta tulee, ellei jopa de facto -standardi. Tjsp. Matskuja löytää mm ozshy.com -osoitteesta.
-kimmo
JJ_Niemi5/24
Kuinkahan monella opiskelijalla on aito kopio esim. Adobe Photoshopista? yli 800e ohjelmisto ja miljoonia käyttäjiä, aika mielenkiintoista.
Monet ostaisivat varmasti aidon Photarin, jos se ei olis noin järkyttävän kallis. Kuinka moni olisi muka valmis ostamaan ammattitason ohjelman sunnuntai muokkauksiin? :D
Toisaalta, onhan niitä ilmaisversioita kuten GIMP, mutta aika harva käyttää sitä, koska yleinen ajatustyyli on "photari on parempi".
mcmopo6/24
No voihan tuon noinkin ajatella. Mutta ongelmana on että melkein mistään ei saa täyttä varmuutta paljon tuo P2P liikenne hyödyttää myyntiä. Suurin syy on ehkä siinä että ei ole mihinkään mihin verrata, markkinat on kasvanut niin paljon siitä ajasta kun netti ei ollut niin suosittu.
Supo7/24
Sillä ei ole mitään merkitystä kuinka monella opiskelijalla jokin kaupallinen ohjelma on.Kun ne menevät töihin ja ovat tottuneet waretettuun ohjelmaan,tulee hommattua se sinne töihinkin ja ihan rahalla.Kukaan ei uskalla töissä käyttää piraattiversioita ja kun on opetellut esim Photoshopin niin kyllä sellaisen sitten ostaa.On vain hyvää mainosta softalle.
mjk8/24
Juuri näin..kaikki kun eivät ole valmiita maksamaan koo tuotteesta, jolloin se ei voi olla pois levymyynnistäkään..
Shadown9/24
Juurikin näin. Kaikki eivät ole valmiita maksamaan, joten se ladataan. Se on sitten aivan arvailujen varassa mikä osa tästä porukasta ostaisi tuotteen, jos warettamista ei olisi vaihtoehtona.
IhQnObO10/24
Vihdoinko ne sen huomas?
mjk11/24
Niin, minäkin olen miettinyt ihan samaa että kuinka suuri %:ti ei ostaisi ko levyä. Olsikohan tämä edes lähellä 10:n ihmistä 6 ostaisi ja 4 ei. No oli miten oli ei ne kaikki warettajat välttämättä ostaisi levyä/leffaa.
Shadown12/24
Sitten kun olet miettinyt loppuun ja voit julkaista jotain konkreettista, niin pidetäänhän nämä absurdit mietinnät sielä omassa päässä?
Tietenkään kaikkea waretettavaa matskua ei osteltaisi, mutta se on kuitenkin niin häilyvää missä suhteessa waretus edistää mitäkin, että turha sinänsä ottaa edes kantaa. Kukaan ei vain voi tietää.
375H&H13/24
Kannattaa muistaa: "Että talousennusteet luotiin sitä varten, että sääennusteet olisivat edes johonkin verrattuna luotettavia". (no okei tuo oli huumoria)
Tuosta uutisesta täytyy kyllä olla samaa mieltä. Asiaahan siinä puhuttiin, mutta mitään uutta tuosta nyt ei kukaan saanut irti.
375H&H14/24
Totta, tuskin kukaan ostaisi ammattiohjelmaa amatöörikäyttöön. Mutta mikäli waretus ei olisi vaihtoehto. Ostaisiko kuluttaja jonkin keskihintaisen tai edullisen kuvankäsittelyohjelman. Eli ostaisiko amatööri amatööreille suunnatun ohjelman. Vai käyttäisiköhän freeware tai open source ohjelmia paint.net, GIMP jne. Toisin sanoen kärsivätkö muut ohjelmistovalmistajat siitä että Photoshoppia waretetaan?
No ei sillä tosiaankaan ole mitään väliä monellako opiskelijalla on jokin ammattilaisohjelma. Mutta moniko päättää töissä itse mitä ohjelmia työkoneelleen hankkii? Omalla työläppärilläni on MS Office sekä työssäni tarvitsemani "työkalut". Monessakin firmassa ohjelmistohankinnat kulkevat IT:n tai jtsp. kautta. Yleensä firmoissa koneilla on ne ohjelmat mitä työssä tarvitaan, ei kaikkia niitä mitkä olisi "kiva olla". Veikkaampa että aika harvassa yrityksessä ostetaan ammattilaisohjelmien lisenssejä ellei käyttäjällä ole oikeaa tarvetta ohjelmille.
Pelipiratismi on tietenkin kokonaan eri asia, ja peleistä on ihan turha puhua ohjelmistopiratismin yhteydessä. Uutuus pelejen hinnat saavat ainakin nuoret harkitsemaan piratismia. Samaan aikaan kun uutuus peliä hypetetetään ja mainostetaan, niin todella hyviä pelejä makaa alelaareissa 10 - 25 euron hinnalla. Mikäli piratismi ei olisi vaihtoethto, varmaankiin hyviä klassikkopelejä ostettaisiin enemmän alelaareista. Esimerkiksi 1990 luvulla tehtiin useita todella hyviä pelejä ja myös 2000-luvulla on julkaistu muutama hyvä tietokonepeli.
mjk15/24
Välillä tuntuu että mietintäsi ovat absurdeja, toin vain esille sen mitä varmaan moni miettii. Itse en kannata warettamista koska myös minä haluan korvauksen tehdystä työstäni kuten moni muukin varmaan. Kaikki ei vain halua maksaa...no ajatushan tietysti warettomuudesta on hieno mutta ei koskaan saavutettavissa, paitsi silloin kun "kaikki" olisi ilmaista.
Shadown16/24
Olen kyllä saanut sinun warettamisista toisenlaisen kuvan, mutta se ei nyt sinänsä merkitse mitään. Mutta se merkitsee, jos alat laukomaan siihen suuntaa, että tällä tai jollai muulla "alan tutkimuksella" olisi jotenkin erityisen iso merkitys johonkin, tai puolustat tukimuksen "sloganeja".
Itsestään selvää on, että: "luvaton kopiointi aiheuttaa tappioita vain siinä tapauksessa, jos kuluttaja olisi valmis maksamaan tuotteesta, mutta hän päätyy lataamaan sen luvattomasti.". Se onkin ihan toinen juttu miten voidaan tutkia miten iso osa on tätä porukkaa, joka ei kuitenkaan ostaisi tuotetta kaikesta huolimatta. Joten siinä mielssä on aivan absurdia väittää tämmösiä fraaseja mitä sinäkin puolustat/lauot.
mjk17/24
Voi minä en ole puhunut "alan tutkimuksesta" mitään vaan itse ihmetellyt miksi waretuksesta on tullut tälläinen jauhaminen koska se ei lopu koskaan. Aivan tuota ajan takaa miten tutkia warettamista? katugallupilla? nettiliikenteellä? yhteyksien nopeudella? vai millä. Monesti se mutu voi olla yllättävän lähellä. Ja mitä minun wareeni tulee sitä en harrasta, olen tyytynyt ostamaan tuotteeni, cd:t/ellut/softat ja pelit, työssä kävänä kun se onnistuu mutta ymmärrän kyllä miksi osa warettaa mutta se on jo toinen juttu. Itse ihmettelien miksi aina kinaat ja tartut toiseten ihmettelemisiin? Oletko virtuaalipoliisi? Voi voi....ja kaippa sitä muutkin saavat tuoda julki omat mielipiteensä myöskin etkä vain sinä.
Shadown18/24
Minulla on oikeus olla virtuaalipoliisi tai mitä hyväänsä. Tietysti kommunikaatiossa on voinut olla häiriö, kun tuo sinun kirjoitustaito on mitä on. Jos nyt kerta ajatuksena oli vain heittää ilmoille kysymyksiä, mutta se nyt vaan näytti ihan muulta.
JJ_Niemi19/24
Juuri näin. Yrityksillä on hieman eritasoiset korvausvaatimukset näissä piraatiohjelmissa, kuin yksityisillä. Miksi? No siksi, että jos se yritys toimii vaikka mainosalalla ja käyttää paljon kuvankäsitelyä, se käyttää ansaintatarkoituksessa sitä ohjelmaa.
Näistä "piraateista", monet kokeilevat eri ohjelmistoja ja päätyvät joihinkin loppupäätöksiin niissä, positiivisiin ja negatiivisiin. Kuka yksityishenkilö haluaisi ihan hyvin vuoksi testata 20 000 eurolla vaikkapa kuvanmuokkausohjelmistoja, vaikka ei ole mitään tarvetta? Harvalla on tähän laillisesti varaa, varsinkin jos se tapahtuu edellä mainitulla periaatteella.
Sitten, kun tämä henkilö menee töihin johonkin yritykseen, voi hän kokemuksiensa avulla konsultoida yrityksen ohjelmistohankkijoita ja estää heitä tekemästä kalliita virheostoksia.
Shadown20/24
Paitsi, että yrityksillä on kyllä mahdollista testata ohjelmistoja tarpeen mukaan ennen ostopäätöstä. Siihen saa jopa sitä konsultointia kaupanpäälle.
stillborn21/24
Tuo on totta, omassa yrityksessäkin taloushallinnan pystyttämiseen käytettiin konsultaatioapua ja paljolti sen konsultin myyntitaitojen ansiosta päädyttiin juuri siihen tiettyyn ohjelmaan. Hyvä juttu on myös se, että yksityiskäyttäjät pääsevät tutustumaan ohjelmiin waretuksen avulla.
Shadown22/24
Trial-versioilla noikin hoituu jos haluaa.
stillborn23/24
Näin on, mutta kokoversioilla yhtä hyvin tai jopa paremmin. Monet haluavat kokeilla sitä kokoversiota ja kun sellaisia palveluita on tarjolla, mistä niitä saa, on ymmärrettävää, että niitä käytetään. Liikkeenharjoittamisessa tietysti kannattaa käyttää laillisia versioita, koska siellä sanktiot ovat tuntuvat, jos jää kiinni. Niistä tapauksista on onneksi esimerkkejä, mitkä varmasti vähentävät ansiotarkoituksessa harjoitettua piratismia.
Shadown24/24
Trial- ja demo-versiot useimmiten ovat täysiä versioita, mutta rajoitettu käyttöpäiviin ja tämä yrityspuolihan me nyt käsiteltiinkin jo.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT