BASIC täytti 60 vuotta

Suurten kotimikrosotien veteraanit muistavat vielä kultaiselta 1980-luvulta ajan, jolloin kaikkien tietokonetta käyttäneiden piti osata ohjelmoida. Edes pari riviä.

Kun tietokoneet saapuivat koteihin, eli 1980-luvun alkupuolella, ei niissä ollut graafista käyttöjärjestelmää tai edes minkäänlaista intuitiivista tekstipohjaista valikkoa. Ehei. Sen sijaan käytännössä kaikki tietokoneet käynnistyivät suoraan alkutilaan, jossa tietokoneelle piti antaa komentoja ohjelmointikielellä.

Eli pelinkin käynnistämiseksi oli pakko opetella edes rivin verran ohjelmointikieltä, jotta peli ylipäätään suostui latautumaan ja käynnistymään.

Ja yksi ohjelmointikieli oli yli kaikkien muiden. BASIC.

Ikonisen BASIC-ohjelmointikielen syntymästä tuli vappupäivänä 2024 kuluneeksi tasan 60 vuotta. Tuona päivänä, vuonna 1964, matemaatikot John G. Kemeny ja Thomas E. Kurtz ajoivat ensimmäistä kertaa onnistuneesti ohjelmakoodia kehittämällään BASIC-ohjelmointikielellä.

Beginner's All-purpose Symbolic Instruction Code eli BASIC kehitettiin alunperin opettamaan ohjelmointia sellaisille asiasta kiinnostuneille ihmisille, joilla ei ollut syvempää luonnontieteellistä taustaa. Eli mahdollisimman helpoksi omaksuttavaksi.

Useimmissa alkuvuosien BASIC-tulkeissa ohjelmakoodia kirjoitettiin rivinumeroilla varustettuna. Kieli ei varhaisina vuosikymmeninä myöskään tukenut olio-ohjelmointia tai vahvaa rakenteellisuutta.

Tyypillinen, ikuiseen silmukkaan johtanut esimerkkiohjelma näytti tältä:

10 PRINT "Tervehdys!"
20 GOTO 10

Eli GOTO-käskyllä hypittiin ohjelmakoodissa haluttuun kohtaan. Tässä tapauksessa ohjelmakoodi tulostaa ikuisesti tekstiä Tervehdys!, kunnes ohjelman suorittaminen keskeytetään.

BASICin kultavuodet osuivat 1980-luvun alkupuoliskolle, mutta vuosien vieriessä kehittyneemmät ohjelmointikielet syrjäyttivät sen suosion myös ohjelmoinnin opiskelussa. Suomessa ja maailmallakin ensimmäinen BASICin merkittävästi syrjäyttänyt kieli oli Pascal, vaikka senkin kultavuodet ovat jo takanapäin.

BASICin merkitystä ei voi kuitenkaan millään tavalla väheksyä: se, että tietokonetta ei yksinkertaisesti voinut käyttää ilman jonkinlaista kosketusta ohjelmointikieleen, madalsi osaltaan ohjelmoinnin oma-alotteista kokeilua. Suomessa Mikrobitti ja Printti -lehdet julkaisivat BASIC-ohjelmalistauksia lehtensä sivuilla, jotka piti yksinkertaisesti kopioida kirjain kerrallaan omalle tietokoneelle, jotta halutun ohjelman tai pelin sai käyttöönsä.

Eikä BASIC suinkaan ole kuollut, sillä erilaisia BASIC-tulkkeja ja -kääntäjiä on tarjolla pilvin pimein. Myös pelikehitykseen ja mobiilisovellusten kehitykseen on tarjolla BASICiin pohjautuvia kehitysympäristöjä.

Verkkoselaimessa toimivia yksinkertaisia, 1980-luvun BASICia muistuttavia tulkkeja on useita, kuten mm. SWBasic.

• historia
• ohjelmointi