AfterDawn logo

Slashdot-efekti täytti 25 vuotta

Petteri Pyyny Petteri Pyyny

Internet oli pykälän maagisempi ja kotikutoisempi paikka vuosituhannen tuolla puolen.

1990-luvulla ihan tavallisilla, yksityisillä ihmisillä oli omia kotisivuja (suhteessa netin käyttäjämääriin) valtavan paljon enemmän kuin nykyisin - blogialustoja ei juurikaan ollut, vaan useilla tavallisilla ihmisillä oli oma pieni palvelin pyörittämässä, omaa pientä sivustoa.

Tuohon aikaan sekä palvelinrauta että verkkoyhteydet maksoivat todella paljon. AfterDawnkin maksoi jo alkumetreiltä lähtien useita satoja euroja kuukaudessa palvelintilastaan, vaikka sivustollamme ei ollut juurikaan käyttäjiä ensimmäisten toimintakuukausiemme aikana.

Tuolloin syntyi myös netti-ilmiö, joka tunnettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla varsin hyvin ja sitä kutsuttiin Slashdot effectiksi eli Slashdot-vaikutukseksi.

Nimi juontaa juurensa nörttikansan suosimaan sivustoon Slashdotiin, joka on jatkuvasti elävä kokoelma kiinnostavia, outoja ja hauskoja linkkejä. Se oli sitä jo 1990-luvulla ja on sitä vieläkin, vaikka sivuston merkitys nettikulttuurissa onkin pienentynyt noista ajoista.


Ja se "efekti"...? Termi tarkoittaa tilannetta, jossa Slashdottiin jaettu linkki nousee niin suosituksi, että sitä klikkaavat Slashdotin käyttäjät onnistuvat kaatamaan linkin kohteena olevan sivuston palvelimet, puhtaasti valtavalla käyttäjämassallaan.

Meidän englanninkielinen sivustomme sai vuosien saatossa oman osansa Slashdotin vaikutuksesta - ja vielä 2000-luvun taitteen jälkeenkin palvelimet olivat helposti helisemässä Slashdotin käyttäjämassan kanssa.

25 vuotta sitten, tammikuun 2. päivä, vuonna 1999 koettiin ensimmäinen todistettu kerta, kun Slashdot Effect todentotta kaatoi linkin kohteena olleen sivuston palvelimet, puhtaasti liian ison liikennemäärän alle.

Jaettu linkki sisälsi tuolloin kokoelman hassuja videoita, .mov ja .avi -muotoisina tiedostoina. Tässä vaiheessa sivistettäköön nuorempaa väkeä sillä, että selaimessa pyörivät videot olivat pitkälti pellepelottomien kuvittelemaa sci-fiä vuonna 1999. Jos videoita ylipäätään haluttiin katsoa, ne piti ladata tiedostoina omalle tietokoneelle, kuten tässäkin tapauksessa.

Linkin jaon yhteydessä muistettiin huomauttaa siitä, että onhan linkkiä klikkaavalla varmasti tarpeeksi nopea nettiyhteys, jotta videoita kannattaa ladata. Tuolloin 56k modeemit olivat yleisin tapa kytkeytyä nettiin. Eli nykypäivän termeillä ilmaistuna, valtaosalla käyttäjistä oli käytössä "0,05 megainen netti".

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT