AfterDawn logo

Ecovacs Deebot T20 Omni robotti-imurin arvostelu - kerrankin moppaava roboimuri, jonka moppaus toimii

Petteri Pyyny Petteri Pyyny
2 kommenttia

Robotti-imureiden kehityksessä on viimeisen parin vuoden aikana kiskaistu silmään turbovaihde, kun etenkin kiinalaiset valmistajat ovat alkaneet tuomaan roboimureihin aina vain uusia innovaatioita mukaan.

Yksi vauhdilla kasvavista tekijöistä on kiinalainen Ecovacs, joka on onnistunut nappaamaan itselleen jo jalansijaa sekä Yhdysvaltain että Euroopan markkinalta, sekä halvimpien että kaikkein kalleimpien mallien hintaryhmistä.

Saimme kesällä 2023 testiin Ecovacsin huippumallin, jossa yhdistellään yhtiön varsin mielenkiintoisia innovaatioita samaan pakettiin.

Ihastuttavan monimutkaisella nimellä paiskattu Ecovacs Deebot T20 Omni on noin tuhat euroa maksava huipputason imuri, joka tarjoilee pari hyvin mielenkiintoista toimintoa.

Deebot T20 on ensinnäkin LIDAR-valotutkalla esteitä väistelevä robotti-imuri. Lisäksi sen lataustelakasta löytyy itsestääntyhjennyksen tarjoava mekanismi - eli robotti osaa itsestään "kipata" sisäisen pölysäiliönsä lataustelakasta löytyvään isompaan pölypussiin.

Mutta sekä esteiden väistely että itsestääntyhjennys ovat jo tarjolla kaikissa paremmissa roboimurimalleissa.

Se, mikä Deebot T20 erottaa useimmista kilpailijoistaan on sen moppaustoiminto.

Olen varsin kärkkäästi arvostellut vuosien mittaan moppaavia roboimureita turhiksi leluiksi - ja täysin syystä. Tyypillinen moppaava roboimuri ottaa käytännössä märän liinan ja vetää sitä pitkin lattiaa tunnin ajan - ja kutsuu sitä moppaukseksi. Lapsuudenkodissani - ja varusmiespalveluksessakin - olisin todennäköisesti saanut kuulla kunniani, jos olisin vain vetänyt märkää moppia perässäni tunnin ajan ja kutsunut sitä siivoamiseksi.

Deebot T20 Omni onkin ensimmäinen testaamani moppaava roboimuri, joka oikeasti myös moppaa. Robotissa on kaksi pyörivää moppauslevyä, joita se painaa lattiaa vasten ja ne pyörivät hurjalla vauhdilla koko moppauksen ajan.

Lisäksi Deebot T20 Omni puhdistaa moppauslevyt kuumalla vedellä robotin palattua takaisin lataustelakkaansa.

Kuulostaa paperilla erittäin hyvältä..? Pistimme Ecovacs Deebot T20 Omnin parin kuukauden testiin, jona aikana robotti oli ainoa lattioiden siivoukseen tarkoitettu työkalu aivan tavallisessa suomalaisessa kerrostalokodissa.

  1. Ulkonäkö ja rakenne
  2. Tekniset tiedot
  3. Käyttöönotto
  4. Älypuhelinsovellus
  5. Imurointi
  6. Moppaus
  7. Siivoustulos
  8. Melu
  9. Esteet ja huonekalut
  10. Lemmikkitalous
  11. Muita havaintoja
  12. Ylläpito
  13. Yhteenveto
  14. Vaihtoehdot
  15. Plussat
  16. Miinukset
  17. Tähdet
  18. Lisää tutkittavaa


Ulkonäkö ja rakenne

Ecovacs Deebot T20 päältä

Lidar-valotutka

Deebot T20 ei eroa itsessään muista robotti-imureista oikeastaan millään merkittävällä tavalla. Robotti on pyöreä kiekko, jonka päällä on kohollaan oleva LIDAR-valotutka ja yksi toimintopainike.

Deebot T20 päältä, ilman päällylevyä

Mutta robotin "kansi" on itse asiassa magneeteilla paikoillaan oleva metallilevy, jonka alta pääsee kurkistelemaan tarkemmin Deebotin sisäisiin osiin. Käytännössä kantta ei tarvitse ottaa robotin päältä pois juuri koskaan - ainoastaan robotin vaatiessa jonkinlaista huoltoa tai siivousta. Levyn alta näkyy robotin pikkuinen sisäinen vesisäiliö sekä ilahduttavan retro, fyysinen virtapainike.

Deebot T20 pohjasta

Kääntämällä robotin ylösalaisin, alkaakin sitten paljastumaan eroja enemmänkin. Ensinnäkin silikonisia siivousteloja on vain yksi, joka on tietysti tavallaan sääli - kahdella telalla kovien lattiapintojen imurointi on aina tehokkaampaa (tämän vuoksi mm. Roborock on hiljattain, vihdoin, siirtynyt kahden siivoustelan käyttöön).

Mielenkiintoisesti, sivuharjoja Deebotista taas löytyy kaksin kappalein - yleensä roboimureissa tyydytään yhteen sivuharjaan ja luotetaan siihen, että ohjelmiston avulla saadaan sivuharja "osumaan" seinän reunoihin ja nurkkiin robotin siivotessa.

Ecovacs Deebot T20:n esteiden tunnistin
edestä löytyy myös esteitä - ainakin paperilla - tunnistava lisätutka

Mutta päähuomion vievät tietysti kaksi pyöreää moppauslevyä. Niiden kangasosa on kiinteästi kiinni varsinaisessa levyssä. Levyt kuitenkin napsahtavat irti robotista tarvittaessa hyvinkin helpolla, sillä ne kiinnittyvät robotin pohjaan magneeteilla.

Deebot T20:n latausasema

Suurin yllätys on kuitenkin Deebotin telakan koko. Se on lähestulkoon pienehkön jääkaapin kokoinen mötikkä, joka varmasti asettaa lieviä haasteita laitteen sijoittelulle useissakin kotitalouksissa. Telakalla on kokoa massiiviset 43 x 57,8 x 44,8 cm. Se myös painaa varsin reippaasti - ja myyntipakkaus, jossa koko komeus toimitettiin, oli sekin hillittömän iso roboimurin laatikoksi.

Telakan sisältä löytyy kaksi isoa vesiastiaa

Kurkkaamalla telakan sisälle, alkaa syy valtavaan kokoon selvitä. Telakan yläosan luukun avaamalla esiin paljastuu kaksi isoa vesisäiliötä. Niistä toinen on tarkoitettu puhtaalle vedelle ja toinen likavedelle.

Likaisen veden astia

Puhtaan veden astia

Kumpikin astia on vetoisuudeltaan 4 litraa, eli telakan sisällä loiskuu parhaimmillaan 8 litraa vettä.

Ecovacs Deebot T20 Omni, telakan etuluukun takaa löytyy pölypussin paikka

Telakan etuosassa olevan luukun takaa paljastuu puolestaan telakan oma pölypussi, jonne robotti tyhjentää sisäisen pölysäiliönsä aina siivouksen lopuksi.

Robotin oma autotalli, jonne se siirtyy lataamaan itseään

Telakan alaosasta löytyy robotin oma "autotalli", jonne robotti ajelee itsensä siivouksen välillä ja siivouksen lopuksi. Tästä osiosta huomio kannattaa kiinnittää moppityynyjen alle jääviin mekanismeihin.

Ecovacs Deebot T20 Omni tekniset tiedot

Pölysäiliön tilavuus300 millilitraa (sisäinen); telakassa pölypussi
Akku170 min (valmistajan ilmoittama)
Paino4,4 kg (pelkkä imuri)
KokoLeveys 36,2 cm (pyöreä), korkeus 10,4 cm
MuutaOsaa jatkaa siivousta akun loputtua (recharge & resume); tyhjentää sisäisen pölysäiliönsä telakan pölypussiin
Vesisäiliön koko4 litraa (telakassa); lisäksi 4 litran likaisen veden säiliö
Hintanoin 1100 euroa (10/2023) - tarkista päivän hinta


Käyttöönotto

Deebot T20 on ehdottomasti ns. connected laite, eli sen täysipainoiseen käyttöön vaaditaan sekä langaton lähiverkkoyhteys että älypuhelin. Ilman niitä, tätä mallia on täysin turha harkita ostavansa, sillä imurin toiminnoista ei saa muutoin lähellekään kaikkia hyötyjä irti.

Käyttöönotto aloitetaan nykyaikaisille älylaitteille tyypilliseen tapaan, eli asentamalla kännykkään Ecovacsin älykodin ohjaukseen tarkoitettu sovellus. Kyseinen sovellus on saatavilla sekä Androidille että iPhonelle.

Tämän jälkeen itse imuri yhdistetään kodin lähiverkkoon, ajetaan sisään mahdolliset päivitykset ja annetaan laitteen latautua rauhassa täyteen akkuun. Samalla täytetään lataustelakan puhtaan veden vesisäiliö täyteen, eli hulppeat 4 litraa vettä.

Ja kuten moderneissa roboimureissa yleensäkin, ensimmäistä käyttökertaa varten täytyy asunnosta nostella esteet pois sekä avata kaikkien huoneiden ovet, jotta robotti pääsee tutkimaan asunnon. Tämän jälkeen robo lähetetään kartoituskierrokselle, jonka jälkeen se muodostaa asunnosta kartan.

Karttaan voi halutessaan jaotella asunnon erillisiin huoneisiin, lisätä ns. no-go -alueita ja no mop -alueita. Toinen alueista kertoo siis robotille, että kyseiselle alueelle ei saa koskaan mennä - ja toinen kertoo sen, että alueen voi kyllä imuroida, muttei mopata.

Kun kartoitus on tehty ja kartan säädöt ovat kohdallaan, on robotti käyttövalmis oikeita töitä varten.

Älypuhelinsovellus

Kiinalaisten älylaitevalmistajien ja perinteisten suomalaisten insinöörien geeneissä täytyy olla jotain syvällisesti samaa, sillä käytännössä kaikkien kiinalaisten älylaitteiden älypuhelinsovellukset ovat ... hieman erikoisia.

Deebotin sovelluksen päänäkymä

Tämä ilmenee lähinnä valtavana ominaisuusähkynä, jossa kaikki näkymät on tungettu täyteen vipuja, nappeja ja valintoja. Kaikkeen mahdolliseen toki löytyy säätömahdollisuus, mutta yleisesti ottaen sovelluksen käyttö on suorastaan hengästyttävä kokemus, etenkin ensimmäisten viikkojen ajan.

Mattojen puhdistuksen strategian voi valita
Siivouksen jälkeinen raportti

Sovellus itsessään on suomennettu kohtuullisen hyvin ja kattavasti. Ainoastaan muutamia lapsuksia näkyi käännöksissä ja pari kertaa tietyissä virhetilanteissa virheilmoitus pärähti näytölle joko englanniksi tai kiinaksi. Mutta pääosin sovellusta voi käyttää mainiosti myös ilman kielitaitoa - muttei välttämättä ilman insinöörin tutkintoa.

Robotin tyynyjä pestään
Deebotin asetuksia

Mutta kuten sanottua, vastapainona nappiähkylle, sovelluksen kautta voikin säätää sitten lähes kaikkia mahdollisia kuviteltavissa olevia toimintoja. Karttaa voi muokata varsin vapaasti, luoda sinne rajoja, esteitä ja kiellettyjä alueita.

Lisäksi siivousasetusten säätämisen voi säätää todella tarkasti omaan makuun sopivaksi, mm. käytetyn vesimäärän suhteen, mopin kuivauksen keston suhteen, jne. Positiivisena piirteenä mainitsen vielä erikseen sen, että robotin voi ohjelmoida siivoamaan valitut alueet kahteen kertaan samalla käyttökerralla, jos niin haluaa.

Tarjolla olevien toimintojen suhteen Ecovacsin sovellus on mainio. Samoin suomennos on kohtuullisen hyvällä tasolla. Mutta käyttöliittymän suunnitteluun palkkaisin muutaman rautaisen ammattilaisen ja antaisin vapaat kädet suunnitella koko käyttöliittymän nollista uusiksi.

Imurointi

Imuroinnin osalta Deebot T20 edustaa parempaa roboimurien tasoa. Deebottia käytettiin koko testijaksomme ajan testikohteen ainoana imurina ja lattiat pysyivät erittäin siisteinä.

Vaikka sinänsä kahta sivuharjaa ei roboimureissa tarvittaisikaan, ei niistä Deebotin kohdalla ollut varsinaisesti haittaakaan. Robo sai siivottua myös seinänvierustat ja nurkat kohtuullisen tarkasti. Yksittäisillä testiajoilla nurkkiin jäi toisinaan pientä likaa, mutta jatkuvassa, päivittäisessä käytössä Deebot osasi siivota aiemmin hieman huolimattomasti siivotut paikatkin kuntoon. Pitkässä juoksussa ei minkäänlaisia sellaisia kohtia ei tuntunut löytyvän, joihin olisi säännöllisesti kertynyt likaa siksi, että imuri ei olisi niihin yltänyt.

Mattojen osalta Deebot ei kuitenkaan ollut aivan kirkkainta kärkeä imuroinnin osalta, vaikka hyvä olikin. Tämä näkyi erityisesti siinä, että jos imuria ei oltu käytetty muutamaan päivään, ensimmäisen imurointikerran jälkeen pitkänukkaiselle matolle saattoi jäädä edelleen muutamia lemmikkien karvoja tai muuta likahiukkasta pyörimään. Ongelmaa ei niinkään havainnut, kun robottia käytettiin päivittäin siivoamaan koko asunto (kuten roboimureita mielestämme pitäisikin käyttää).

Moppaus

Ecovacs Deebot T20 Omnin tärkein myyntiargumentti on eittämättä sen moppaus, joka onkin melkoinen irtiotto vanhanmallisiin, sanalla sanoen turhiin robotti-imurin ja mopin yhdistelmiin.

Kuten sanottua, Deebot T20 sisältää kaksi vesisäiliötä, neljän litran vetoisia kumpikin. Mutta sen nerokkuus oikeastaan vasta alkaa tästä.

Eli moppaus toimii kaikkineen seuraavanlaisesti...


Videolla Deebot T20:lle annetaan käsky aloittaa työt. Se imaisee ensin vettä sisäänsä ja kostuttaa moppaustyynyt, jossa kestää varsin kauan.

Kun robotin pistää päälle, se ei suinkaan ryntää työhön saman tien, vaan sen sijaan alkaa lähemmäs pari minuuttia kestävä pulputtelu. Pulputtelun aikana Deebot T20 puhdistaa ensin omat moppaustyynynsä ja samalla kostuttaa moppityynyt siivousta varten, lataustelakan neljän litran saaveista.

Kun pulputtelu on saatu valmiiksi, alkaa varsinainen siivoaminen. Oletusasetuksilla Deebot T20 imuroi samalla kuin se moppaa, eli robotti liikkuu siten, että sen nenä osoittaa aina eteenpäin ja etuosassa sijaitsee robotin imuriosa. Perässä tulevat sitten robotin moppaustyynyt.

Moppaustyynyt ovat kenties se tärkein ja merkittävin muutos kaikkiin aiemmin testaamiimme moppaviin robotteihin nähden, sillä ne pyörivät samalla. Lisäksi robotti painaa tyynyjä kevyesti tiukemmin kohti lattiaa, jolloin moppaukseen saadaan myös aavistuksen verran fyysistä voimaa mukaan.


Deebot T20 siivoamassa. Mattojen kohdalla moppityynyt ovat ylhäällä, kovalla lattialla ne otetaan käyttöön.

Pyörivien moppaustyynyjen ansiosta testissämme olikin ensimmäistä kertaa ikinä moppaava robotti, joka oikeasti sai lattioista lian irti.

Toinen nerokkuus Deebotissa on sen moppaustyynyjen siivoamisessa. Robotti siivoilee asuntoa yhdellä rykäisyllä vain hyvin lyhyen aikaa, noin 10-20 minuuttia ja palaa sitten takaisin latausasemaan. Latausasemassa moppaustyynyjä puhdistetaan taas hetken ajan - ja samalla imaistaan tyynyistä irronnut likavesi talteen, lataustelakan likaisen veden säiliöön. Tuon jälkeen Deebot T20 Omni palaa jatkamaan töitään siitä kohti, johon siivous jäi kesken.

Puolitäysi astia likaista vettä
likainen vesi oli toisinaan todellakin likaista, eli moppi on selkeästi saanut jotain irti lattioista

Deebot osaa myös nostaa moppaustyynyjään ilmaan noin sentin verran silloin, kun se havaitsee siirtyneensä maton päälle. Tunnistaminen ei kuitenkaan ollut aivan täysin tarkkaa, vaan varsin usein Deebot T20 moppaili hieman myös mattojen reunoja. Asian sai korjattua merkitsemällä matot no-mop -alueiksi kartalta käsipelillä.

Aivan paksuimpien mattojen kanssa noin sentin nousuvara ei kuitenkaan riitä ja niiden kanssa pitää vain hyväksyä, että nihkeää moppia vedetään maton päällä, kun Deebot imuroi samalla. Toki moppilevyt voi myös tarvittaessa napsaista robotista irti ja ohjeistaa robottia ainoastaan imuroimaan - mutta tällöin tietysti menetetään taas osa täydellisen automaation luksuksesta, kun laitetta pitää avustaa aika ajoin.

Kotiin, jossa ei ole aivan valtavan upottavia mattoja, ratkaisu kuitenkin toimii erinomaisen hyvin.

Valtaviin nestemäisiin läiskiin ja läjiin, kuten vaikkapa lattialle loiskahtaneeseen puoleen litraan kastiketta, ei robottia kannata suoraan komentaa. Sen moppaustyynyt eivät yksinkertaisesti pysty sellaiseen urakkaan, ainakaan yhden päivän aikana. Sen sijaan isoimmat töhryt pitää ehdottomasti pyyhkäistä talouspaperilla pois lattialta. Mutta jäljelle jääneet läiskät, olipa sitten kyseessä ketsuppitahrat tai kuraiset kengät, Deebot T20 selvitti mainiosti.

Erikoisin piirre Deebotin moppaustoiminnossa on lopulta moppien kuivaus. Siivouksen aivan lopuksi Deebot T20 palaa vielä latausasemaan, puhdistaa omat moppityynynsä ja tyhjentää likavetensä latausaseman säiliöön.

Tämän jälkeen latausasemasta alkaa kuulumaan pienen pieni hurina. Tuo hurina on tavallaan hyvin pienellä teholla puhaltava "hiustenkuivain", joka kuivattaa robotin moppityynyt siivouksen lopuksi. Kuivattamisessa on kaksi tärkeää syytä: ensinnäkin märkä moppi olisi potentiaalinen kasvualusta lähes mille tahansa bakteerille. Toisekseen, märkä moppi alkaisi tuoksahtamaan varsin hirvittävälle hyvinkin pian.

Kuivatuksen keston voi valita sovelluksen kautta, mutta itse käytin kuivausaikana kolmea tuntia.

Moppauksen ainoa merkittävä puute on se, että moppaus tapahtuu täysin vedellä. Deebot T20 ei sisällä minkäänlaista erillistä lokeroa lattioiden pesuun tarkoitetulle pesuaineelle. Lisäksi verkkokeskusteluiden pohjalta pesuaineen lorauttaminen suoraan puhtaan veden säiliöönkään ei ole hyvä idea, sillä se voi tukkia lataustelakan vesiletkuja ajan kanssa.

Siivoustulos

Siivoustulos oli hieman kaksijakoinen. Jos Ecovacs Deebot T20:sta kokeilisi vain kerran, suhteellisen törkyisessä asunnossa, sen jäljiltä jäisi selkeästi siivoamattomia paikkoja sinne tänne. Esimerkiksi paksummat matot ja nurkat saattaisivat paljastaa likaa siellä täällä.

Mutta kun robotin valjastaa päivittäiseksi työjuhdaksi, alkaa Deebot T20 kiskomaan itseään aivan uudelle tasolle. Omassa testikäytössämme robotti hyrräsi keskimäärin noin kolme kertaa viikossa koko asunnon läpikotaisin. Ja koska parin kuukauden testijaksomme aikana lattioita ei imuroitu tai mopattu millään muulla tavalla, saatiin pitkän käyttöjakson tuloksista varsin hyvä kuva.

Ja lopputulos pitkän - ja etenkin säännöllisen - käytön jälkeen oli se, että Deebot T20 Omni piti testikohteen erinomaisen siistissä kunnossa. Siivoustulos oli pitkässä käytössä jopa erinomaisen hyvää, niin imuroinnin kuin moppauksenkin osalta.

Melu

Kun puhutaan äänekkyydestä, Deebot T20 on mielenkiintoinen laite arvioitavaksi. Sen imurointiääni ei ole muita robotti-imureita äänekkäämpää - itse asiassa se on kohtuullisen siedettävä tässä suhteessa.

Mutta sen kaikki muut "oheistoiminnot" aiheuttavat sen, että robosta pääsee ääntä merkittävästi monipuolisemmin ja pidempään kuin mistään aiemmin testaamastamme imurista.


Deebot T20 palaa työn jälkeen takaisin lataustelakkaan. Ensin se tyhjentää pölysäiliönsä, sen jälkeen se puhdistaa moppityynyt ja lopuksi alkaa moppityynyjen kuivaus. Videolla kuivausta ei näytetä/kuulla, koska prosessi kestää niin kauan.

Ensinnäkin moppityynyjen pesu on oma äänisinfoniansa, joka toistuu noin vartin välein siivouksen edetessä. Toisekseen imurin itsetyhjentävä ominaisuus on Deebotissakin äärimmäisen kovaääninen, joskin lyhyt prosessi. Itsestään tyhjentämisen suhteen on kuitenkin pakko nostaa hattua Ecovacsin insinööreille, sillä Deebot T20 ei tyhjennä pölysäiliötään kellonaikoina, jotka käyttäjä on määrittänyt hiljaisiksi tunneiksi. Eli mikäli siivous loppuisi vaikkapa 2130 ja olet asettanut hiljaisiksi tunneiksi 2100 - 0900 välin, ei robotin sisäistä pölysäiliötä tyhjennetä ennen kuin vasta aamulla.

Kolmas ääntä pitävä ominaisuus on moppityynyjen kuivatus. Siitä pääsevä ääni ei ole iso, vaan kyseessä on ainoastaan pienen pieni hurina. Mutta jos latausasema sijaitsee vaikkapa olohuoneessa, useita tunteja kestävä hurina saattaa käydä hieman hermojen päälle sekin.

Esteet ja huonekalut

Ecovacs Deebot T20 Omni on sinänsä esteitä väistelevä robotti-imuri, mutta valitettavasti sen esteiden väistelyn tekniikka pohjautuu puhtaasti sen omaan LIDAR-valotutkaan.

Lidarin avulla tapahtuva esteiden väistely ei yksinkertaisesti vakuuttanut lainkaan, kun sitä vertaa kameroihin pohjautuviin, esteitä väisteleviin roboimureihin (kuten vaikkapa Samsung JetBot 90 AI ja Roomba j7+).

Deebot T20 johtojen kanssa jumissa

Testijaksomme aikana Deebot T20 onnistui päätymään mitä erilaisimpiin solmuihin kännykkälatureiden, sähköjohtojen ja mm. kengännauhojen kanssa. Tilanteita, joihin yksikään muu esteitä väistelevä roboimuri ei ole testeissämme joutunut.

Deebot T20 jumissa tuolinjaloissa

Deebot T20 jumissa pöydänjalassa

Lisäksi Deebotilla, kuten lähes kaikilla testaamillamme roboteilla, oli suunnattomia vaikeuksia selvittää tiensä kromatuilla jaloilla varustettujen keittiökalusteiden viidakossa. Muutaman viikon jälkeen luovutin tältä osin ja merkitsin koko keittiönpöydän ja sitä ympäröivän alueen no-go -alueeksi, kun kyllästyin pelastamaan roboa jatkuvasti pulasta.

Keittiön matto, jonka päälle robotti on kiivennyt

Matto rullalla, päätyneenä osittain robotin alle

Mattojen kanssa Deebot T20 oli pulassa kohtuullisen harvoin, yhtä pientä ja kevyttä kynnysmattoa lukuunottamatta. Tuntui, että Deebotin suunnittelijat olivat ottaneet hieman ideoita Samsung JetBot 80:sta - ja robotti tuntui ratkaisevan useimmat mattoihin liittyvät jumitilanteet silkalla raa'alla voimalla, onnistuen pyristelemään tukalistakin paikoista useimmiten irti. Muiden esteiden kanssa tekniikka ei valitettavasti toiminut niin hyvin.

Vaatetelineen alle robo mahtui helposti, mutta toisinaan se ei halunnut sieltä enää pois
vaatetelineen alle robo mahtui helposti, mutta toisinaan se ei halunnut sieltä enää pois

Huonekalujen suhteen se osasi olla sopivan hellävarainen ja kiersi mm. sohvan jalat juuri sopivalta etäisyydeltä, yltäen kuitenkin sivuharjoillaan puhdistamaan jalkojen ympärillä olevan alueen, mutta törmäämättä jalkoihin.

Robotti jumissa lattialistan kanssa

Yllä oleva ongelma, jossa Deebot kiipesi osittain lattialistan päälle keikkumaan oli kenties erikoisin jumitilanne, mitä robotin kanssa tällä kertaa koettiin.

Lemmikkitaloudessa

Lemmikkitalouteen Deebot T20 sopii mielestäni varsin mainiosti. Imurointi on tehokas ja tarkka ja saa - etenkin päivittäin käytettynä - lemmikkien karvat irti matoistakin varsin hyvällä prosentilla.

Lisäksi erinomaisen hyvin toimiva moppaus auttaa irrottamaan myös pienen lemmikeistä irtoavan hilseen ja pölyn jämätkin lattiasta irti. Myöskään kissanhiekan kanssa Deebot T20 ei yskinyt lainkaan, vaan kissanhiekkakin tuli imuroitua mainiosti ja tarkasti talteen koko lemmikkikodissa tapahtuneen testijakson ajan.

Roboimuri on syönyt kissan lelun

Ainoa merkittävä ongelma Deebot T20:ssa ja lemmikkitaloudessa liittyy robotin kehnoon esteiden tunnistukseen. Eli mikäli lemmikkisi jättää leluja pitkin lattioita tai saattaa toisinaan jättää lattialle myös haisevia yllätyksiä, ollaan ongelmissa. Deebot T20 ei hyvin todennäköisesti tunnista leluja eikä kakkakasoja, vaan pyyhkäisee niistä surutta yli.

Muita havaintoja

Kenties yllättävin havainto Ecovacs Deebot T20 kanssa oli se, että robotti oli yllättävän hidas työssään, mikäli se komennettiin imuroimaan ja moppaamaan samalla kertaa - ja käyttämään mopatessa keskiverrosti vettä.

Hitauteen on tietysti syynä se, että Deebot palailee takaisin latausasemalle siivoilemaan moppaustyynyjään ja tankkaamaan itseensä lisää vettä varsin usein. Prosessi kestää aina oman aikansa ja robotti joutuu palaamaan töiden parista takaisin lataustelakalle - ja siitä taas takaisin työpaikalleen. Edestakaisin ramppaaminen tarkoitti sitä, että noin 40m2 siivottavassa alueessakin kului pääsääntöisesti aina noin tunnin verran aikaa.

Parinsadan neliön vapaalla lattiapinta-alalla varustettu todella ison omakotitalon siivoaminen kestäisi samalla logiikalla jopa viiden tunnin ajan. Tässä vaiheessa robotin pitäisi myös ladata itsensä, sillä vaikutti siltä, että akku kestäisi omilla siivousasetuksillamme noin 120 minuutin siivouksen ajan.

Ja tässä tullaan toiseen ongelmaan: Deebot T20 Omnin akun latautuminen täysin tyhjästä täysin täyteen kestää hulppeat kuusi tuntia.

Käytännössä siivousasetuksia pitää siis säätää maltillisemmaksi, mikäli käytössä on yli 150m2 koti - tai jakaa koti alueisiin, jotka siivotaan eri päivinä. Muutoin koko kotia ei saa siivottua - imuroinnin ja moppauksen käytössä ollessa - mitenkään työpäivän aikana.

Ylläpito

Ecovacs Deebot T20 Omnin ylläpito oli suhteellisen helppoa. Moppauksen vedenkulutus oli yllättävän suurta, kun käytössä oli keskitasoinen vedenkulutus mopatessa. Neljän litran puhtaan veden säiliö piti täyttää noin neljän siivouskerran välein. Likaisen veden säiliö täyttyi hieman hitaammin, noin viiden siivouskerran välein.

Likaisen veden säiliön sisällöstä todellakin näki, että Deebotin moppaus toimii, sillä vaikka roboa pyöritettiin päällä lähes päivittäin, oli likaisen veden säiliö säännöllisesti varsin mustaa vettä täynnä.

Pidemmälle lomalle lähtiessä säätäisin itse moppauksen tapahtumaan hieman harvemmin ja hieman vähemmällä vedellä - ja antaisin robotin tehdä pelkän imuroinnin useampana päivänä. Näin veikkaisin neljän litran säiliöiden riittävän isommassakin asunnossa noin parin viikon käyttöön.

Hieman ärsyttävänä piirteenä mainittakoon se, että mikäli puhtaan veden säiliö oli tyhjä tai likaisen veden säiliö täynnä, robotti ei suostunut tekemään yhtään mitään. Käytännössä säiliöt piti tyhjentää/täyttää ja siihen saakka kaikki toiminnot olivat pois pelistä.

Parin kuukauden käytön jälkeen myös robotin alla oleva taso alkoi vaatimaan pientä siivousta, eli likaisista moppityynyistä alkoi kertymään mustia tahroja varsinaiseen lataustelakan ramppiin, jotka piti hinkata harjalla puhtaaksi.

Latausaseman sisällä oleva paperinen pölypussi ei täyttynyt täyteen koko kahden kuukauden testijaksomme aikana, vaikka testi tehtiinkin lemmikkikodissa.

Yhteenveto

Ecovacs Deebot T20 Omni on monella tavalla erinomainen robotti-imuri. Sen moppaustoiminnot oikeasti toimivat ja tällä kertaa tunnustan suoraan, että yllätyin siitä, miten loistavaa jälkeä Deebotin moppi sai aikaiseksi testikohteessamme.

Valitettavasti Deebot T20 ei ole täydellinen robotti-imuri, vaikka monella tapaa se lähenee jo sellaista täydellisen siivousapulaisen tasoa, jota olen etsinyt kaikki nämä vuodet.

Noin tuhat euroa maksava Deebot T20 kuitenkin aiheutti pahan pettymyksen suorastaan onnettoman esteiden väistelynsä vuoksi. Jouduin pelastamaan sen latausjohtojen, kenkien, sukkien ja lemmikin lelujen aiheuttamista ongelmista testijaksomme aikana turhan monta kertaa.

Eli vaikka robotti on monella tavalla sellainen, että sen voisi jättää työskentelemään itsekseen viikoksi, kahdeksikin, ison vesisäiliönsä ja itsestääntyhjentävän mekanisminsa ansiosta ... se ei kuitenkaan onnistu, koska asunnosta pitää aina nostella mahdolliset kompastuskivet pois, jotta Deebot ei joudu - jälleen kerran - pulaan, vaikkapa lattialle unohtuneen latausjohdon kanssa.

Lisäksi erittäin hidas laturi tekee Deebot T20:sta kehnon valinnan todella isoihin koteihin. Kuuden tunnin latausaika tarkoittaa väistämättä sitä, että imuri ei ehdi edes jatkamaan latauksen keskeyttämää työtään, kun kodin asukkaat jo palaavat takaisin töistä ja koulusta.

Mutta puutteistaan huolimatta Deebot T20 Omni oli miellyttävä tuttavuus ja olin erittäin tyytyväinen sen siivousjälkeen sekä muutamiin nerokkaisiin ratkaisuihin. Jos sen esteiden väistely olisi paremmalla tolalla, se olisi ehdottomasti yksi suosikki-imureistani, päätyen jopa parhaiden robotti-imureiden listallemme. Mutta tällaisenaan, minulta palaisi hermot sen kanssa, että roboa pitäisi pelastaa milloin mistäkin pulasta.

Suosittelen, kunhan luet arvostelussa nostetut ongelmakohdat ajatuksen kanssa ja mietit, oletko valmis elämään niiden kanssa - ja maksamaan roboimurista tuhat euroa.

Vaihtoehdot

Ecovacs Deebot T20 Omnin myyntivaltti on tietysti sen moppaus, joka hakkaa mennen tullen perinteisten moppaavien roboimureiden toimintatavan (joissa lähinnä raahataan rättiä pitkin lattioita).

Muilta osin kokonaisuus on itsestään tyhjentävällä mekanismilla varustettu robotti-imuri, mutta josta käytännössä puuttuu toimiva, älykäs esteiden väistely.

Jos hinkkaava moppaus on se juttu, joka houkuttelee, on vaihtoehtoja tarjolla vain kourallinen - käytännössä kaikki isoimmat kiinalaiset merkit tarjoavat lippulaivamalleissaan tätä toimintoa.

Hinkkaamalla moppaavien robojen tarjonnassa kenties tärkein ja kovin kilpailija on Roborock Q Revo, josta löytyvät käytännössä samat ominaisuudet kuin Deebotistakin, mutta hieman halvemmalla hinnalla. Emme valitettavasti ole saaneet Roborockin mallia testiin, joten sen osalta on vaikea omakohtaisesti kertoa suositusta suuntaan tai toiseen.

Jos taas moppauksen tehokkuus ei ole niinkään oleellinen tekijä, mutta kuitenkin haluat vähän moppaustakin osaavan roboimurin - mutta joka oikeasti osaakin väistää esteitä, suosituksemme osuu Roomba Combo j7+ malliin. Sen esteiden väistely on selkeästi Deebotia parempaa, mutta moppaukseen se käyttää vanhaa kunnon "raahataan rättiä mukana"-metodia.

Mikäli moppaus tuntuukin turhalta toiminnolta, suosittelemme tutustumaan parhaiden robotti-imurien listaamme ja etsimään sieltä suosituksiamme.

Plussat

  • Erinomainen moppaus
  • Isot vesisäiliöt
  • Itsestään tyhjentävä
  • Nerokkaita teknisiä ratkaisuja
  • Erittäin hyvä siivoustulos


Miinukset

  • Sekava sovellus
  • Esteiden väistely ei yksinkertaisesti toimi
  • Hidas latausaika rajoittaa siivottavaa pinta-alaa
  • Pesuainetta ei voi käyttää moppaukseen


Tähdet

Ecovacs Deebot T20 Omni AfterDawnin arvostelussa: 3,5/5 tähteä

Tähtien antaminen Ecovacs Deebot T20 Omnille oli todella vaikeaa. Mutta merkittävin tekijä tähdissä oli tällä kertaa tuotteen hinta suhteutettuna sen ominaisuuksiin.

Vaikka moppaustoiminto ja siivoustulos olikin erinomaisella tasolla, näin syksyllä 2023 tuhat euroa maksavalta roboimurilta vaadin myös esteiden kanssa pärjäämistä. Ja tähän Deebotin tarina pitkälti kaatuu. Mikäli robotissa olisi erinomainen esteiden väistely, se olisi hyvin lähellä täyttä viittä tähteä.

Mutta nyt tähtiarvosanaa laskee esteiden kanssa pärjääminen yhden tähden verran. Puolikas tähti napsaistaan pois sekavasta sovelluksesta ja hitaasta latautumisajasta, joka rajoittaa robon soveltuvuutta isoihin koteihin.

Lisää tutkittavaa

Suosittelemme tutustumaan laajaan robotti-imurien vertailupalveluumme, josta löytyvät lähes kaikki Suomessa myynnissä olevat robotti-imurit, tietoineen ja hintoineen.

2 KOMMENTTIA

nx90101/2

Juttu kuvastaa kirjoittajan suppeaa näkemystä aiheeseen ja ehkä jopa maksettua asennetta, kun KAIKKIEN muiden moppaustoiminnot ovat vain rätin perässä vetämistä.
Testattu robotti-imuri vaikuttaa olevan Dreame L10s Ultra robotti-imurin kopio pienillä parannuksilla ja muutoksilla, joita sietääkin jo saada vuoden vanhaan malliin.

dRD2/2

Lainaus:

Juttu kuvastaa kirjoittajan suppeaa näkemystä aiheeseen ja ehkä jopa maksettua asennetta, kun KAIKKIEN muiden moppaustoiminnot ovat vain rätin perässä vetämistä.

Testattu robotti-imuri vaikuttaa olevan Dreame L10s Ultra robotti-imurin kopio pienillä parannuksilla ja muutoksilla, joita sietääkin jo saada vuoden vanhaan malliin.

Olen kuuden vuoden aikana testannut ja arvostellut noin 20-25 roboimuria, kutakin 2-4kk kerrallaan, kirjoittanut niistä arvostelut, jne.

Eli jonkin verran ehkä enemmän kokemusta löytyy kuin tavalliselta kuluttajalta.

Viittaus "kaikkiin" on väärä, mutta isossa kuvassa sopiva yleistys: moppaavia roboja on malleina tarjolla noin 200-400kpl ja niistä noin kymmenessä on tarjolla muuta kuin "rätin perässä vetämistä".

Muut ratkaisut, eli lähinnä tämä pyörivien moppityynyjen ratkaisu, tupsahtivat markkinalle vuoden 2021 loppupuolella ja niitä on ollut tarjolla lähinnä (eurooppalaisesta näkökulmasta) erittäin pieniltä valmistajilta. Ja tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun em. ratkaisuja myyvät valmistajat saivat meille tuotteen testiin.

Eli viittaus oli pitkälti se, että väittäisin tavallisen kuluttajan olevan tuttu moppaavien roboimureiden konseptista, mutta samalla kyseinen ajatus sisältää juurikin ajatuksen siitä, mitä 99% markkinasta tarjoaa - rätin perässä vetämistä.

(sidenote, mainitsemasi Dreamen linjan moppaava malli on parhaillaan testissämme)

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT