AfterDawn logo

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu laajeni ulkoisiin kiintolevyihin

Teemu Laitila Teemu Laitila
58 kommenttia

Valtioneuvosto on säätänyt asetuksella yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun eli niin kutsutun kasettimaksun koskemaan myös ulkoisia kiintolevyjä. Asetus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Suomen keskeiset tekijänoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan kasettimaksun tuottojen laskusta viime vuosina ja ovat vaatineet hyvitysmaksun ulottamista muun muassa matkapuhelimiin ja USB-muisteihin.

Ulkoisten kiintolevyjen hyvitysmaksun suuruus määräytyy ilmeisesti samoilla perusteilla kuin esimerkiksi MP3-soittimien, kiintolevyllisten digisovittimien ja DVD-tallentimien kohdalla, joissa summa perustuu tallennustilan määrään. Suurin osa myytävistä ulkoisista kiintolevyistä on yli 250 gigatavun kokoisia, mikä tarkoittaa 21 euron lisää kiintolevyn hintaan.

Kansalaisten digitaalisia oikeuksia verkossa ajava Effi ry (Electronic Frontier Finland) ei pidä yleiskäyttöisiin tallennusalustoihin ulottuvaa maksua oikeudenmukaisena. Effi huomauttaa, että tallennusvälineitä käytetään nykyisin hyvin monipuolisesti eri tarkoituksiin ja hyvitysmaksun perustana oleva kopiointikäyttö on vähäistä suhteessa muuhun käyttöön.


"Aikaisemmin hyvitysmaksujärjestelmä kohdistui selvästi tallennusalustoihin, joita käytettiin yksityiseen kopiointiin. Jos nyt maksu ulotetaan selkeästi 'monikäyttölaitteisiin', se tulisi vähintään säätää lailla, ei hallituksen asetuksella" kommentoi päätöstä Effin hallituksen jäsen Ville Oksanen.

Päivitys: Uudessa asetuksessa ulkoiset kiintolevyt määriteltiin omaaan luokkaansa ja niiden hyvitysmaksun suuruudeksi määritettin 5 euroa 250 - 950 gigatavun kiintolevyille ja 10 euroa sitä suuremmilla aina 3 teratavuun asti.

58 KOMMENTTIA

l9841/58

http://plommer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55188-hyvitysmaksun-laajentaminen-ei-ole-perusteltavissa

kommentistani: "Ennenkuin edes ehdin tuossa PDF:ssä lainaamaasi kohtaan, huomaan, että TEOSTO on arvioinut 2009 hyvitysmaksut reilusti alakanttiin: he arvioivat tulevaksi summaksi n. 8.1M€, vaikka todellisuudessa saivat tosiaan n. 9.7M€. (s. 2) Eipä yllätä, että TEOSTO jälleen kerran vääristelee oman lobbauksensa tueksi! Myös vuoden 2007 luvut ovat väärin: vuonna 2007 hyvitysmaksujen määrä oli siis 12.7M€ EIKÄ 15.2M€. ( http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/80903145B676CA16C22575... ) Tämä ei ollut edes "arvio" vaan minusta päin naamaa valehtelemista. Näistä luvuistako on TEOSTON argumentit tehty?"

Tnoi2/58

Ei tähän nyt voi oikein muuta sanoa.
http://www.youtube.com/watch?v=VD6zQqlrWEQ

Stimby3/58

Sitä pitänee vissii tästä eteepäi ostamaan kaikki Saksasta... Mutta sitten siihenki tuloo joku erillinen maksu, jollakin kummalla perusteella.

friis4/58

jatkossa pitänee ostaa sitten kovalevy ja kotelo erikseen. Tai sitten vaan tilata ulkomailta. 21e kuulostaa melko suurelta rahalta, siihen nähden että ostin viime viikolla teran levyn joka maksoi 60e.

charmakr5/58

Meni touhu aivan naurettavaksi. En mitenkään miellä että ulkoisen kiintolevyn tarkoitus olisi tämä yksityinen kopionti. Itsekkään en sitä tuohon tarkoitukseen käytä.

Ja edelleen mietityttää millä perusteella tuo hyvitysmaksu on asetettu tuon suuruiseksi? 21€ hyvitysmaksu korottaa halvimpien ulkoisen kiintolevyjen hintaa ~50%

Abexi6/58

Koittavat näköjään tosissaan ajaa kotimaiset nettikaupat ahdinkoon. Oikeasti kuinka moni ostaa Suomesta tätä menoa mitään tietokone tavaraa + muuta oheistuotetta, kun jokaiseen tuotteeseen tulee lisämaksu ja ulkomailta saa paljon halvemmalla.

Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa...
Alempana on juuri hyvä kommentti siitä että "tehkää parempaa musiikkia jne..."

Ja eikös tuo nettimusiikkikaupat ole nostaneet päätään ja silti maksamme teostomaksua siitä että ostamme laillisesti musiikin netistä ja maksamme siitä että saamme laittaa ne kovalevyllemme niin kovalevyissä kuin biiseissä? Kiitos. Sense, this makes none.

OILgame7/58

Jos 250Gt kovolevyyn tulee 21€ lisähintaa, niin 2Tt kovalevyyn tulee 168€. WTF!? Ostin koneeseeni juuri pari 2Tt kovoa ~100€/kpl. Eli 100€ kovosta tuli yhtäkkiä 268€ kovolevy :| Onneksi en käytä ulkoisia kovalevyjä.

IlmoPJ8/58

Jotenkin tuntuu että lainsäätäjää talutettaisiin kuin pässiä narussa. On kyllä uskomatonta, että jokin ryhmä pystyy tuollaiseen omien etujen edunvalvonnassa.
Hyvät ja tehokkaat edunvalvojat heillä näyttää olevan.
Itsekin olen ulkoisen kiintolevyn käyttäjä, mutta Teoston alaista materiaalia siinä ei koskaan ole ollut.

Olisiko maksun kiertotie ostaa kiintolevy ja kotelo erikseen?

coocie989/58

Jumankauta kun osaa olla röyhkeää! Aika marginaalinen ryhmä kopioi irtokiintolevyt täyteen omia CD-levyjään. Porukat alkavat taas ostamaan muualta... tai toivottavasti sisäisiä kiintolevyjä.

friis10/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti OILgame:

Jos 250Gt kovolevyyn tulee 21€ lisähintaa, niin 2Tt kovalevyyn tulee 168€. WTF!? Ostin koneeseeni juuri pari 2Tt kovoa ~100€/kpl. Eli 100€ kovosta tuli yhtäkkiä 268€ kovolevy :| Onneksi en käytä ulkoisia kovalevyjä.

Siis tuo 21e euroa on maksimi mitä maksua peritään, ainakin näin asia on digiboxien kanssa.

nuudeli11/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti IlmoPJ:


Olisiko maksun kiertotie ostaa kinntolevy ja kotelo erikseen?

Onnistuuhan se noin. Tuo 21€ hyvitysmaksu on kyllä liian suuri tuotteiden hintaan verrattuna. Koviten tämä iskee kaupalle. Toivottavasti Verkkokauppa.com jaksaa taistelua...

Vaikka ostankin av- tallenteita niin täytyy taas vähän miettiä tarkemmin mihin rahansa käyttää ja ketkä tästäkin ovat pitäneet kovinta meteliä.

Lisäys: Liikkeet voisi ilmoittaa esim. tarralla tuotteessa tai kuitissa kuinka paljon tuote sisältää hyvitysmaksua.

p2pman12/58

Ei saatana miten ahneita paskiaisia -.-

maugetus13/58

seuraava levy tuleekin sitten saksanmaalta, hienosti toimii tämäkin asetus.

KalikoJak14/58

Lainaus:

Suomen keskeiset tekijänoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan kasettimaksun tuottojen laskusta viime vuosina ja ovat vaatineet hyvitysmaksun ulottamista muun muassa matkapuhelimiin ja USB-muisteihin

Miettikää tätä lausetta.
Eikö näiden teostomaksujen tarkoitus ole saada testolle rahaa siitä tappiosta, että x prosenttia ihmisistä jotka ostaa esim tyhjiä cd:tä käyttää ne musiikin kopioimiseen toisille ihmisille?

Eli siis nyt kun sitä rahaa tulee enää 15 Miljoonaa vuodessa, täytyy keksiä uusia keinoja saada kuluttajilta rahaa? Ainakin minun mielestä tämä on aivan hanurista.

Jos rahaa tulee liian vähän niin tehkää prkl parempaa musiikkia, älkääkä kehitelkö älyttömiä keinoja lisärahan saamiseksi!

Ihmettelen jos kaupat eivät yritä taistella tätä vastaan.

Omat ostokset menee saletisti ulkomaille jos homma ei muutu, kiertäköön kiintolevy vaikka kaksi kertaa maapallon ympäri kun silti on halvempaa. :P

Anestic15/58

Juu en osta minäkään enää Suomesta levyjä omien töiden varmuuskopiointiin... Menee rahat jonnekin muualle.

SAAATANA16/58

Onneksi ostin juuri muutaman levyn warmuuskopiontiin.

nRT17/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti charmakr:

Ja edelleen mietityttää millä perusteella tuo hyvitysmaksu on asetettu tuon suuruiseksi? 21€ hyvitysmaksu korottaa halvimpien ulkoisen kiintolevyjen hintaa ~50%

Niinpä... Tällä hetkellä 1tb ulkoinen kiintolevy irtoaa hintaan 49,90€. Hyvitysmaksu lisää, niin hinnankorotus (21+49,90)/49,90=1,420... eli likimain 42%. Likimain samaan loppuhintaan (hieman yli 70€) ostaa jo 1tb sisäisen kovalevyn ja muuntaa sen ulkoiseksi...

Edirol: ALV:hän tästä laskusta pääsi unohtumaan... Hyvä, kun huomasitte. Eli 50% hinnankorotus on tosiaan lähempänä totuutta.

mjaa (vahvistamaton)18/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti nRT:

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti charmakr:

Ja edelleen mietityttää millä perusteella tuo hyvitysmaksu on asetettu tuon suuruiseksi? 21€ hyvitysmaksu korottaa halvimpien ulkoisen kiintolevyjen hintaa ~50%

Niinpä... Tällä hetkellä 1tb ulkoinen kiintolevy irtoaa hintaan 49,90€. Hyvitysmaksu lisää, niin hinnankorotus (21+49,90)/49,90=1,420... eli likimain 42%. Likimain samaan loppuhintaan (hieman yli 70€) ostaa jo 1tb sisäisen kovalevyn ja muuntaa sen ulkoiseksi...

kannattaa muistaa että kovalevyn osuus on 49,9e vain 40,56 alvin vähennyksen jälkeen. eli teostomaksu on yli 50% tuotteen arvosta

jonzcu19/58

Mitähän Clint Eastwood sanoisi tähän kohtaan? Veikkaan, että se sanoisi "What a load of shit"

zya20/58

Hyvitysmaksu menee kuten muillakin hyvitysmaksu tuotteilla eli ulkoisen kovalevyn hinta + 21 euroa + 23 alv päälle. On se lopullinen summa eli noin 50% nousee ulkoisten kovalevyjen hinta. Kannattaa ostaa ulkoiset kovalevyt muista EU-maista koska jo lähtöhinta on noin 20-30% halvempi kuin Suomessa ilman hyvitysmaksua. Tai sitten ostaa sisäisen kovalevyn ja siihen ulkoisen kovon kehikon. Eli noilla keinoilla pystyy kiertämään hyvitysmaksut. Eli kannattaa ostaa muista EU-maista aina kaikki hyvitysmaksulliset tuotteet. Seuraavassa linkki mistä kaikesta peritään jo hyvitysmaksua http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hinnasto.html

Esim. 100 euroa maksava ulkoinen kovalevy nousee siis 100 euroa + 21 euroa hyvitysmaksu + 23% alv = noin 150 euroa. Eli 50 euroa tulee lisää hyvitysmaksujen takia.

nuppi21/58

Lobbaus toimii kun sitä toistetaan joka vuosi. Mutta tämä ei ole vielä tässä nimittäin nyt aletaan lobbaamaan hyvitysmaksua muistikortteihin, tietokoneisiin ja matkapuhelimiin. Sitä toistetaan joka vuosi kunnes se menee läpi kuten kaikki muukin on mennyt läpi päättäjille. Taas hyvä esimerkki ketä päättäjät kuuntelevat ja kenen lobbausta he noudattavat kuten aina. 2012 on sitten muistikortit, tietokoneet ja matkapuhelimet hyvitysmaksun piirissä, koska sitä lobataan ensi vuonna rajusti päättäjille.

Lakien lobbausta tehdään kolmella eri lailla tekijänoikeusjärjestöjen toimesta. 1. Laitetaan taiteilijat asialle.

http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2010/11/17/hs_taiteilijat_huolestuneita_hyvitysmaksujen_laskeneista_tuotoista

2. Maksetaan ammattilobbareille ja laitetaan heidät asialle.

3. Tilataan ja maksetaan tutkimus, jossa saadaan juuri haluttu tulos tai vaikutus. Annetaan se päättäjille. Mikäli mikään kolmesta keinosta ei toimi. Niin toistetaan keinoja, joka vuosi kunnes laki menee läpi. Toistaiseksi kyseinen järjestelmä on aina toiminut, vaikka joskus on saattanut viedä aikaa 2 - 3 vuotta. Haluttu laki ja lopputulos on aina saavutettu tekijänoikeusjärjestöiden toimesta.

Monella tuntuu oleva epäselvyyttä hyvitysmaksu summista ja saajista sekä siitä mihin hyvitysmaksu perustuu. Alla on tarkat tiedot kaikesta kuka saa ja kuin paljon.

Hyvitysmaksu perustuu tekijänoikeuslakiin ja tekijänoikeusdirektiiviin. Se on hyvitys tekijänoikeuksien haltijoille, joiden teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Teoston järjestöksi, joka kerää hyvitysmaksut koko luovan alan puolesta.


Lainaus:

Hyvitysmaksu mahdollistaa yksityisen kopioinnin
Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida julkaistuja teoksia mm. musiikkia, elokuvia, tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön.

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on säädetty, jotta tekijät, esittäjät ja tuottajat saisivat korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on yksityisesti kopioitu. Hyvitysmaksukäytäntö takaa sen, että kuluttajilla on laillinen ja helppo tapa kopioida haluamiaan teoksia laitevalmistajien ja laitemaahantuojien markkinoille tuomille laitteille.


http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf

Hyvitysmaksu summat ja kuinka paljon jaetaan kenelekin ovat julkisesti tiedossa ja kaikkien nähtävillä. Alla tarkat summat ja linkit.

Hyvitysmaksut jaetaan eri tekijänoikeusjärjestöiden kesken, kuten esimerkiksi TTVK Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskukselle 222 000 euroa vuosittain. Alimmat lainaukset ja linkit kertovat mille tekijänoikeusjärjestöille ja kuin paljon ne saavat.

Lainaus:

Hyvitysmaksun saajat

AVEK
Avek eli audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus jakaa tekijänoikeuskorvauksia audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseen. Varoilla tuetaan kotimaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvien sekä mediataideteosten tuotantoa ja teosten kansainvälistä levitystä, audiovisuaalisen alan ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusta sekä alan festivaalien ja muiden tapahtumien järjestämistä.
Gramex
Gramex on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusjärjestö. Se kerää tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin käytöstä ja jakaa nämä korvauksiin oikeutetuille.
ESEK
Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus on Gramexin yhteydessä toimiva erillinen yksikkö, jonka erilaisin tukitoimenpitein edistää kotimaista esittävää säveltaidetta. Toiminnan piiriin kuuluvat kaikki musiikin lajit, ja se painottuu rahoituspohjasta johtuen ammattimaiseen tekemiseen.
Kirjallisuuden edistämiskeskus
Kirjallisuuden edistämiskeskus on Suomen Kirjailijaliiton yhteydessä toimiva erillinen kotimaisen kirjallisuuden edistämisyksikkö.
Kopiosto
Kopiosto on vuonna 1978 perustettu tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö, joka jakaa hyvitysmaksuvaroja henkilökohtaisina korvauksina televisio-ohjelmien tekijöille.
Kuurojen liitto
Kuurojen Liitto ry valmistaa viittomakielistä videomateriaalia kuurojen kaikkien ikäryhmien koulutus-, sivistys- ja virkistystarpeisiin. Design for All- periaatteen mukaisesti nämä ohjelmat varustetaan suomen- ja ruotsinkielisellä puheäänellä, jolloin ne ovat myös viittomakieltä taitamattomien käytettävissä. Kuurojen Liitto ry on vuosittain saanut tukea hyvitysmaksuvaroista.
LUSES
Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö (LUSES) käyttää saamansa hyvitysmaksut tukemalla kotimaista luovaa säveltaidetta. Luses jakaa avustuksia, joilla tuetaan ammattimaista luovaa työtä ja erityisesti sen esille tuomista.
Teosto
Teosto on voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, joka valvoo tehokkaasti, kattavasti ja taloudellisesti musiikin tekijöiden ja kustantajien oikeuksia. Teosto myös edistää kotimaista luovaa säveltaidetta.
Tuotos
Vuonna 1998 perustettu AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry kerää ja tilittää tekijänoikeuskorvauksia televisioyhtiöiden ulkopuolisille, riippumattomille tuottajille.
VISEK
Visuaalisen taiteen edistämiskeskus Visek myöntää vuosittain apurahaa käytettäväksi audiovisuaalista kuvataidetta käsittelevän tuotannon edistämiseen ja digitaalisen kuvataiteen ja digitaalisten interaktiivisten teosten tukeen.

http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksun_saajat.html


Lainaus:

Hyvitysmaksuvarojen jako 2010

Opetus- ja Kulttuuriministeriön 10.9.2010 tekemä päätös vuoden 2009 hyvitysmaksuvarojen jaosta (summat euroissa)

Henkilökohtaiset tilitykset oikeudenomistajille:
Jakava järjestö
Kopiosto ry
2 145 000
Gramex ry
1 516 000
Teosto ry
1 432 000
Tuotos ry
320 000
Yhteensä:
5 414 000

Tilitykset tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (AVEK)
2 050 000
Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK)
551 000
Luovan säveltaiteen edistämiskeskus (LUSES)
519 000
LUSES ja ESEK yhteisesti AV-varoja
457 000
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus
222 000
Suomen Tekijänoikeudellinen Yhdistys
106 000
Kirjallisuuden edistämiskeskus
93 000
Kuvasto/Visuaalisen taiteen edistämiskeskus (VISEK)
30 000
Kuurojen Liitto
6 000
Yhteensä
4 034 000
Opetusministeriö päättää myöhemmin
224 000
Kaikki yhteensä
9 672 000

http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/70363EB7E652A0ECC22577B900212874?opendocument

zya22/58

Olen ollut siinä luulossa, että hyvitysmaksut menevät taiteilijoille mutta ne menevätkin kaikki erilaisille tekijänoikeusjärjestöille.

Miksi tekijänoikeusjärjestöjä kutsutaan to-mafiaksi. Lobbaus, kiristys, lahjonta, täysi monopoli asema jne yms.

Kuten @l984 ensimmäisestä kommentista voi lukea Teosto on tietoisesti vääristellyt ja valehdellut hyvitysmaksu summista kertoessaan päättäjille. Eli kertonut päättäjille valheellista tietoa ja vähätellyt hyvitysmaksujen määrää rankasti alakanttiin. Ihme juttu, että kyseinen valehtelu meni ja menee läpi lehdistölle ja toimittajille sekä päättäjille. Kukaan ei edes epäillyt Teosto-mafian kertomien summien aitoutta, eikä edes tarkistanut niitä kuten @1984 ensimmäisessä kommentissa on huomannut. Mitä tämä kertoo päättäjistä ja lehdistöstä ja toimittajista, jotka uutisoivat Teoston valheet. Se kertoo sen, että Teoston sana on laki ja sitä tulee noudattaa kaikkien vaikka se olisi täyttä valhetta ja propagandaa.




Alla lisää fakta paljastuksia Teostosta.

Lainaus:

Poptorin toimitusjohtaja: "Kukaan ei ole turvassa tekijänoikeusjärjestöjen monopolilta"

Kaikki levy-yhtiöt ja niiden johtajat eivät suinkaan kannata RIAA-kartellin ja sitä myötäilevien tekijänoikeusjärjestöjen yksipuolisia näkemyksiä tekijänoikeuksista. Yksi tällainen itsenäisesti ajatteleva alan yrittäjä on Poptori Oy:n Erkki Puumalainen, joka on aika ajoin kirjoitellut mietteitään lehdistötiedotteina yrityksensä sivustolle. Puumalaisen Piraattipuoleen blogissa marraskuussa julkaisema vieraskirjoitus herätti Piraattiliiton uteliaisuuden, ja perehdyttyämme tarkemmin miehen teksteihin totesimme hänen puhuneen täyttä asiaa - ja varsin näkemyksellistä sellaista - jo vuosien ajan.

Piraattiliitto julkaisee nyt kirjoittajan luvalla oheisen kolme vuotta vanhan artikkelin, joka on mielestämme edelleen täysin ajankohtainen ja ansaitsee laajemman lukijakunnan. Artikkeli julkaistiin alunperin syyskuussa 2005 eli juuri ennen Lex Karpelan toista ja ratkaisevaa eduskuntakäsittelyä. Elettiin poikkeuksellisen kiihkeitä hetkiä suomalaisessa tekijänoikeuspolitiikassa. Toinen opetusministeri Tanja Karpela ja hänen tukenaan opetusministeriön Jukka Liedes runnoivat läpi Suomen IPRED1-lakia välillä 'mustaa valkoisella' -valheisiinkin turvautuen; vihreiden Jyrki Kasvi oli ehtinyt profiloitua lain vastustajien kärkinimeksi eduskunnassa, ja termi 'masinointi' oli juuri tullut pysyväksi uudissanaksi suomen kieleen.

Kolmen vuoden historiallisessa perspektiivissä on helppo todeta, että Puumalaisen artikkelissaan esittämä kritiikki oli täysin oikeaan osunutta. Kansainvälisen tekijänoikeuslobbyn - eli Hollywoodin ja RIAA-kartellin - ehdoilla laadittu tekijänoikeuslaki on ollut käytännössä juuri niin kehno kuin mitä kriitikot väittivät sen olevan. Nettikäyttäjien yksityisyydensuoja ja oikeusturva on jätetty tekijänoikeusteollisuuden 'yksityispoliisien' armoille; DVD-levyjen varmuuskopiointi on käytännössä kielletty kuluttajilta, ja jo kaksi kolmasosaa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on kriminalisoitu kulttuurin nettijakamisesta, jonka sivistysyhteiskunnassa pitäisi olla pikemminkin ansio kuin rikos.

Tekijänoikeusjärjestelmään on kätketty finanssitavaratalo

Musiikin tekijänoikeuksia ja piratismia on pitkään pidetty otsikoissa. Lakia on liian yksipuolisesti kehitetty tekijänoikeusjärjestöjen ehdoilla, mutta ei aina tekijöiden ja käyttäjien eduksi. Huolimatta tiukemmasta laista ja laajemmalle ulottuneesta kannosta, yksittäisen tekijän edut ja ansainta heikkenevät. Jakamaton valta, jonka EU-lainsäätäjät ovat luovuttaneet tekijänoikeusjärjestöille, on johtanut huomattavaan etujen ulosmittaamiseen. Tässä globaalissa kisassa pärjäävät vain vahvimmat toimijat, eli kasvottomat monikansalliset levy-yhtiöt, jotka IFPI ryhmän (Suomessa ÄKT) kautta ovat kaikissa tekijänoikeutta käsittelevissä neuvottelupöydissä. Tekijänoikeusjärjestöt ja -lait ovat subjektiivisen juridiikan taidonnäyttöjä. Järjestöjen asiantuntemuksella kehitetty lainsäädäntö on kuin savolainen vihkikaava, joka on niin lyhyt että toinen osapuoli jää kokonaan vihkimättä. Tekijät ja teoksen käyttäjät ovat tiukasti sitoutetut generoimaan tulovirtaa järjestöille ilman, että järjestöjen tarvitsee edes tehdä tiliä rahojen käytöstä.

Järjestömonopolilta kukaan ei ole suojassa

Mm. kaupat, kuluttajat, kunnat, kuljetusyrittäjät, laitevalmistajat, kirkko, sisällöntuottajat, radiot, TV-yhtiöt, lastentarhat ja koulut ovat saaneet kalliisti tuta puun takaa tulleet yllätyskustannukset. Näihin usein silmiinpistäviin kohtuuttomuuksiin on myös haaskattu lainkäyttövaroja pienen kaupungin rakennuskustannusten verran. Lopputulos on poikkeuksetta koitunut järjestöjen hyväksi, sillä tekijänoikeuslaki on avoin valtakirja lähes kaikkeen. Myös tekijä halutessaan teoksensa valvontaan joutuu allekirjoittamaan sopimuksen, jossa hänellä ei ole enää taloudellista puhevaltaa mihinkään oleviin eikä tuleviin tuotantoihinsa!

Tappiotaattua liiketoimintaa

Tekijänoikeusjärjestöt ottavat työstään saman provisioprosentin kuin ohjelmatoimistot, jotka myyvät artistien keikat, hoitavat PR:n, painattavat julisteet ja kantavat luottotappioriskin. Mittavan korvauksen lisäksi järjestöille jää erinäinen määrä kohdistumatonta "veronkantoa". Heillä on myös vakuudetta käytössään jopa puolentoista vuoden kassavirran kokoinen summa sekä epämääräinen määrä sellaista rahaa, joissa koko tekijätilitys on ”hyllytetty” jonkun muotoseikan johdosta.

Epädemokraattinen varojenjako

Harva tietää, että kohutusta äänittämättömien tuotteiden hyvitysmaksusta ei tilitetä tekijöille euroakaan. Koko raha jaetaan järjestöille. Myös muun massakannon kohdistaminen, jossa tekijöitä ei yksilöidä, on järjestöjen harkinnan varassa. Järjestöt ilmoittavat käyttävänsä rahaa katsomiinsa hyviin tarkoituksiin, kuten heidän ohjauksessa oleviin tukijärjestelmiin sekä juhlagaaloihin. Turhaan tukia anoneet ja juhlagaaloista poisjätetyt muodostavat ylivoimaisen enemmistön suomalaisista ammattilaisista. Eliittiin kuulumaton suomalainen pientoiminta ei kykene enää rahoittamaan laaja-alaista ja kilpailutasapainoa tuottavaa kansallista tarjontaa ja sen kehitys polkee paikallaaan.

Tekijänoikeus on poliitikon painajainen

Etenkin kulttuuriteollisuutta on aina väheksytty politiikan välttämättömänä pahana ymmärtämättä sen olevan maailman suurimpia teollisuudenaloja. Meillä kulttuuri on seksikäs vain vaaliteemana ja poliittisessa kaupankäynnissä. Suuresta työllisyys- ja bisnesarvostaan huolimatta sen julkinen asioiden hoito on Suomessa alistettu työ- ja elinkeinoministeriön sijaan opetusministeriön pienelle kulttuurijaostolle. Virkamiehille, joilla ei ole pienintäkään kiinnostusta kansantalouden kysymyksiin. Lakialoitteet myydään poliitikoille "pienen tekijän" asiana, vaikka tosiasiassa ylivoimaisen enemmistön tekijänoikeuden rahavirroista jakaa alle kymmenen kansainvälistä suurtoimijaa. Suomalaistekijät jakavat "john lennonien" kanssa rippeitä. Kulttuuriministerimme on jopa todennut uutta lakia vastustavien nettikeskustelujen olevan vain "tiettyjen tahojen masinoima". Keitähän he ovat? Piratismi ja rikollinen toiminta eivät yleensä laeista piittaa, joten jäljelle jää vaan demokratiaan kuuluvat puheenvuorot, joita ei syystä tai toisesta haluta kuulla.

Euroopan ja Suomen päättäjät eivät valvo kansalaistensa etuja

Poliitikot eduskunnassa ja EU:ssa olettavat toimialan etujärjestöjen kuulemisen riittävän lainsäädäntötyössä. Maailman tekijänoikeustulot ovat vahvasti ankkuroituneet Amerikkaan. Tekijänoikeustulovirrat ovat satojen jopa tuhansien miljardien eurojen kaupankäyntiä, missä ensimmäistäkään konttia ei tarvitse laivata. Riittää kun omistaa oikeuksia ja vaikuttaa kaikilla tavoin niiden arvonnousuun ja lisätulovirtojen synnyttämiseen. Lainsäädäntölobbaus on näyte loistavasti onnistuneesta työstä. Monikansallisilla yrityksillä on lähes 100 % puhevalta ÄKT:ssä. Kun Suomen suuret levy-yhtiöt ostettiin ulkomaiseen omistukseen, uudet omistajat keskittyvät luonnollisesti omistuksensa arvon kasvattamiseen. Kansainväliseen tarjontaan ei tarvita paikallisia investointeja ja kansallisella tasolla julkaistaan omistukseen tulleita "parhaat" kokoelmia. Vain ehdoton pintakerma uustuotetaan ja hehkutetaan isoilla markkinakoneistoilla puhki soitettavaksi. Soitto taas vaikuttaa soittokorvausten jako-osuuksiin. Maksumiehinä ovat kaupat, radiot, TV-yhtiöt, parturit jne. Kovimman hinnan kuitenkin maksaa suomalainen taiteentekijä ja kulttuuritarjonta ja lopulta kuluttaja. Heidän äänensä ei kuulu radiossa, TV:ssa eikä edes enemmistönä demokratiassa.

Valtioneuvoston ja valiokuntien tulee selvittää

* Miksi sellaisia direktiivejä laaditaan ja harmonisoidaan sitovaksi kansalliseksi lainsäädännöksi, jotka sotivat kansallista kulttuuria ja kansantaloutta vastaan?
* Miksi valtio asettuu veronkantokoneiston kaltaisen toiminnan takuumieheksi?
* Miksi järjestöt saadessaan lain suoman oikeuden perinnälleen, eivät joudu tekemään tiliä rahojen käytöstä muille kuin itse valitsemilleen johtokunnille?
* Miksi järjestöt saadessaan lainvoiman etujenvalvontaan, voivat itse rajata niihin äänivaltaiseksi jäseneksi pääsyn?
* Miksi tekijänoikeudet ovat vähentäneet tekijöiden ansaintaa, esiintymistilaisuuksia sekä suojatun materiaalin käyttöä julkisissa tiloissa sekä medioissa?
* Miksi ÄKT hallitsevana etujärjestönä voi rahoittaa 20 jäsenyrityksensä edunvalvonnan muiden tekijöiden rahoilla, vaikka he usein ovat toistensa vastabooleja?
* Miksi näinkin ilmiselviä epäkohtia jätetään lainvalmistelussa vaille huomiota?

http://www.piraattiliitto.org/artikkelit/2008/12/poptorin-toimitusjohtaja-kukaan-ei-ole-turvassa-tekij%C3%A4noikeusj%C3%A4rjest%C3%B6jen-monopoli





Lainaus:

Teosto verottaa tallennusmediaa enemmän kuin valtio alkoholia!

Ruotsalaisen Idg.se:n lukijoita on juuri kohautettu tiedolla siitä, että tekijänoikeusjärjestöjen tyhjistä tallennusmedioista keräämän veroluonteisen hyvitysmaksun osuus on itse asiassa suurempi kuin alkoholiveron osuus perinteisen raskaasti verotetuista alkoholijuomista. Piraattiliitto päätti tarkastaa, mikä tilanne on tältä osin Suomessa. Koska kumpikin tuoteryhmä on arvonlisäveron osalta 22% veroluokassa, ne ovat tältä osin samalla viivalla, ja toteammekin vain koko yhteiskunnan hyödyksi kerätyn arvonlisäveron suhteellisen siivun loppuyhteenvedossamme kohtelematta sitä sen enempää valtion tallennusmediaverona kuin valtion alkoholiveronakaan. 22% arvonlisävero lasketaan tuotteen nettohinnalle, minkä vuoksi sen osuus tuotteen verollisesta bruttohinnasta on 18,03%.

Aloitetaan vertailu alkoholijuomien puolelta, ja niiden osalta väkevistä.

Kunnon piraatteina juomme tietysti rommia, ja mieluummin laadukasta sellaista. Poimimme hetken mielijohteesta 0,7 litran pullon 21-vuotiasta ja 43-volttista El Dorado -rommia, joka maksaa 69 euroa. Hintatietoa ei tekosiveän huvittavasti löydy Alkon hinnastosta, mutta luotamme Isokaato.comin hintatietoihin. Absoluuttista alkoholia tässä juomamäärässä on 30,1 cl, mistä kertyy alkoholiveroa Wikipedian verotustaulukon mukaan 30,1 x 28,25 senttiä eli 8,50 euroa. Tuotteen bruttohinnasta alkoholiveron osuus on siten 12,3%. Sitten siirrymme viineihin. Koska piraatteina olemme lähinnä rommin ystäviä ja asiantuntijoita, poimimme satunnaisotannalla keskihintaisista viineistä Alkon online-hinnastosta keskitäyteläisen, notkean, aromikkaan, tasapainoisen ja mausteisen ranskalaisviinin Château de Seguin Cuvée Prestigen, hinta 15,89 euroa per 0,75 litran pullo. Viineissä verotus määräytyy juomalitran ja vahvuusryhmän mukaan. Tälle 12,5% vahvuiselle viinille taulukon taksa on 2,12 euroa litra. Alkoholiveroa kertyy siis 0,75 * 2,12 euroa eli 1,59 euroa, mikä on tasan 10% tuotteen hinnasta.

Entäpä mitä verottaa Teosto 'hyvitysmaksuina' tyhjistä tallennusmedioista?

Poimimme aluksi Verkkokauppa.comin sivuilta 100 kappaleen spindle-pakkauksen luotettavia Verbatimin Datalife 48X/52X 80min/700Mt CD-R-levyjä, joille tulee hintaa 52,90 euroa. Hyvien ystäviemme Tanja Saarelan ja Jukka Liedeksen korkeimman omakätisesti vahvistamat hyvitysmaksut löytyvät tästä taulukosta. Sieltä toteamme, että yksittäisen CDR-levyn hyvitysmaksu on 20 senttiä. Teosto-veron osuus spindle-pakettimme kokonaishinnasta on siten 20 euroa eli 37,8%. DVD-R-osastolta poimimme niin ikään 100 kpl spindle-paketin Verbatim DVD-R 16X 4.7GB -levyjä Advanced AZO tallennuspinnalla - laatutavaraa siis. Hintaa paketille tulee 118,90 euroa. Yhden DVD-levyn hyvitysmaksu on Saarelan ja Liedeksen hinnaston mukaan 60 senttiä, joten Teosto-veroa maksamme paketista 60 euroa eli hulppeat 50,5 prosenttia kokonaishinnasta!

Ystävällisesti Verkkokauppa.com toimittaa myös täsmälleen samaa tavaraa Tallinnan varastostaan suoratoimituksina ilman Teosto-veroa. Tällöin 100 kpl CD-R levyjä maksaa 22,90 euroa, eli ulkomailtakin asti rahdattuna säästöä kertyy paketille tasan 30 euroa. Ulkomailta hankitun tuotteen hinta on siten vain 43% Teosto-rasitteisen kotimaasta ostetun tuotteen hinnasta! 100 DVD-R-levyä maksaa Tallinnasta toimitettuina 29,90 euroa. Niiden osalta säästöä kotimaiseen tuotteeseen verrattuna tulee uskomattomat 89 euroa. Toisin sanoen Teosto-vapaan tuotteen hinta on vain 25,1% Teosto-rasitteisen tuotteen hinnasta! Tätä hintaeroa voi pitää jo suorastaan shokeeraavana. Näitä rajuja Teosto-veroja perustellaan edelleen korvauksina esimerkiksi naapureiltamme lainaamiemme CD-levyjen laillisesta yksityiskopioinnista.

Tässä vertailumme yhteenveto sekä kuvana että sanoin:

Peruslaadukkaan alkoholin osalta arvonlisävero vie 18% vakiosiivun, alkoholivero noin 10-12 prosenttia ja loput 70-72 prosenttia menevät valmistajalle, tukkuportaalle ja vähittäismyyjille. Peruslaadukkaiden tallennusmedioiden osalta arvonlisävero vie saman 18% vakiosiivun, Teosto vie noin 38-50 prosenttia ja loput 32-44% menevät valmistajalle, tukkuportaalle ja vähittäismyyjille. Alkoholivero on siten selvästi kevyempi kuin Teosto-vero, ja mikä vielä säälittävämpää, tallennusmedioiden valmistajat, tukku ja vähittäismyyjät, jotka tekevät tuotteen kuluttajalle asti saamiseksi kaiken todellisen työn todellisine kustannuksineen saavat jaettavakseen yhteensä reilusti vähemmän kuin mitä Teosto saa itselleen tekemättä tuotteen eteen yhtään mitään!

http://piraattiliitto.org/uutiset/2007/11/teosto-verottaa-tallennusmediaa-enemm-n-kuin-valtio-alkoholia

zya23/58

Lainaus:

Hyvitysmaksun laajentaminen ei ole perusteltavissa

Muutama päivä sitten TEOSTOn taiteilijat kasasivat addressin hyvitysmaksujen laajentamiseksi. Katsotaanpa mihin tällainen vaatimus perustuu...

YLEn artikkelista: "Taiteilijat vaativat, että hyvitysmaksun vuosituotto palautettaisiin vähintään 12 miljoonan euron tasolle. Tuotto oli sen verran vielä kaksi vuotta sitten, mutta on nyt puolittunut." --- Tämä on suoranaista valehtelua! Viimeiset julkaistut luvut ovat vuodelta 2009 ja kokonaistuotto on 9 672 000 euroa. Ei siis "ihan" puolittunut!

Viime vuosien hyvitysmaksujen "nousukauden" määrät ovat myös selitettävissä pitkälti digiboksien hankintapiikistä. Näitä alettiin hankkimaan täydellä tohinalla viimeistään vuonna 2006. Tässä Helsingin Sanomien silloista tuotevertailua digibokseista. Artikkelissa mainitaan myös, että suurimmassa osassa testatuista laitteista oli 160 gigatavun kovalevy. Silloisesta TEOSTOn hinnoittelusta en löytänyt tähän hätään tietoa, mutta nykyisellään siitä joutuisi maksamaan 18€ (+alv) hyvitysmaksun. Antennilla vastaanotettavat lähetykset loppuivat jo 1.9.2007. Vain kaapelin kautta sai katsella televisiota ilman digiviritintä vuoden 2008 loppuun. Jos katsotte tuota hyvitysmaksujen "nousukautta", niin aika kivasti osuu tuo digiboksien (pakko)hankinta juurikin tuolle ajanjaksolle. Sattumaako?

Taiteilijat jatkavat: "Jos uusia laitteita ei oteta listalle, hyvitysmaksun tuotto pienenee sitä mukaa, kun kuluttajat siirtyvät uusiin laitteisiin, taiteilijat huomauttavat." Tätäkään väitettä en pureskelematta niele. Jo nyt hyvitysmaksun piiriin kuuluvat:

- Tallennettavat CD-, DVD-, Blu-ray ja MiniDisc-levy

- Digitaaliset audio- ja videotallentimet (Digitaalisia audiotallentimia ovat esimerkiksi mp3-tallentimet ja digitaalisia videotallentimia tallentavat digisovittimet.)

- C-kasetit

- VHS-kasetit, S-VHS-kasetit ja Beta-kasetit

Teosto erikseen hinnoittelussaan muistuttaa että "Maksua ei peritä matkapuhelimista, tietokoneista, muistikorteista eikä usb-muisteista." ---Voi kuinka armeliasta! Voisin lisätä tähän, ettei hyvitysmaksua pyydetä myöskään pesukoneista eikä mikroaaltouuneista vaikka näissäkin käytetään elektronista muistia!

Jos rajaa ei vedetä mihinkään, käy niin, että esimerkiksi ostaessani ääni-cd:n, teen siitä kopion autoon (cdr-hyvitysmaksu tai usb-flash-hyvitysmaksu) ja rippaan sen tietokoneelle (kiintolevyn hyvitysmaksu), siirrän muistikortille (taas hyvitysmaksu) ja laitan muistikortin puhelimeen (taas hyvitysmaksu), niin on pakko kysyä, montako kertaa samasta musiikista pitää taiteilijoiden mielestä maksaa? Vuonna 2009 hyvitysmaksuina kerätyistä rahoista meni taiteilijoille itselleen vain vähän yli puolet, kun loput käytetään muun muassa piraattien vastaiseen toimintaan (222 000€). Tämä näyttäisi tosin hyvältä sijoitukselta kun pelkästään yhdeltä ihmiseltä karhutaan 300 000€ koska erehtyi pystyttämään keskusteluhuoneita samaa vertaisverkko-ohjelmaa käyttävälle yhteisölle. Eivät sentään saaneet pyytämäänsä kahta miljoonaa euroa... Vertailun vuoksi ehdollista vankeutta ja 7 000€ korvaukset alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kummastakohan koituu enemmän haittaa rikoksen uhrille?

Mieleeni tuli myös sellainen asia, että jo nykyiselläkin hyvitysmaksujärjestelmällä pienen taiteilijan kopioidessa luomaansa musiikkia levyille edelleen myytäväksi hän tulee maksaneeksi helposti 50% levyjen hinnasta hyvitysmaksun muodossa! CDstä maksettava hyvitysmaksu on 0.20€ (+alv) jokaisesta levystä. Itseasiassa minua kiinnostaisikin tietää kuinka paljon nuo tuntemattomammat taiteilijat joutuvat maksamaan hyvitysmaksua suhteessa saatuihin hyötyihin.

Ja niistä paljon puhutuista köyhistä taiteilijoista: "Hyvitysmaksu tilitetään tekijöille kollektiivi- ja individuaalikorvauksina. Henkilökohtaisia korvauksia ovat saaneet tekijät, joiden teoksia on esitetty radiossa tai televisiossa tai tallennettu ääni-/kuvatallenteelle. Edistämiskeskukset jakavat kollektiiviosuudet edelleen esimerkiksi ulkomaisena vientitukena alansa teoksille ja tekijöille, tukena musiikkivideoille, tukena lyhyt- ja dokumenttielokuville, kiertuetukena, työskentelyapurahoina jne." Eli toisin sanoen, nämä jo ennestään kaikkein rikkaimmat ja suosituimmat taiteilijat saavat hyvitysmaksuista hyötyä kahteen kertaan.

Hyvitysmaksujärjestelmä on aikansa elänyt, se on totta. Elektronisesta muistista, eikä muustakaan tallennuksesta tulisi pyytää tällaisia ylimääräisiä veroja usein jo entisestään menestyvien ihmisten lompakkoa lihottamaan. Hyvitysmaksua koskeva laki sanoo, ettei hyvitysmaksu kata laitonta lataamista internetistä vaan yksityiseen käyttöön muutaman kappaleen kopioinnin laillisesti. Lakien säätäminen potentiaalisen rikollisuuden estämiseksi on älyllisesti mahdotonta. Piraattipuolue vaatii hyvitysmaksun poistamista kokonaan ja on ehdottomasti sen laajennusta vastaan!

Allekirjoita piraattipuolueen tekemä addressi täällä.

http://plommer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55188-hyvitysmaksun-laajentaminen-ei-ole-perusteltavissa

gismo70624/58

Joopa joo.. Kukahan nuo pellet sais töihin ni ei tarvitteis marista korvauksista..

WhatAboutBob25/58

Osuuskunta pystyyn ja massamuistipalvelu verkkoon.

Rubertti26/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti friis:

jatkossa pitänee ostaa sitten kovalevy ja kotelo erikseen. Tai sitten vaan tilata ulkomailta. 21e kuulostaa melko suurelta rahalta, siihen nähden että ostin viime viikolla teran levyn joka maksoi 60e.

Kyllä ne löisivät rahoiksi kun pääsisivät rokottamaan suoraan levyjen valmistajia.



kaleppo27/58

Eikö mikään saatana riitä tässä maassa,nyt maksetaan jo veroa veron päälle.

Tästä osoitteesta ei ainakaan osteta yhtään ulkoista kiintolevyä suomenmaalta.

Pihlis1228/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti KalikoJak:


Jos rahaa tulee liian vähän niin tehkää prkl parempaa musiikkia, älkääkä kehitelkö älyttömiä keinoja lisärahan saamiseksi!

Kuinka paljon parempaa musiikkia pitää tehdä jos suomalainen artisti(kuunnelluimmat top20) tienaa vuoden spotify soitoista alle kosteen baari-illan. Levyjä ei kukaan osta, koska joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys siitä että mikä on laillista ja laitonta. Rundata tässä maassa ei kukaan pysty niin paljoa että elelisi herroiksi, koska on liian vähän yleisöä ja artistillakin on se bändi ja roudari elätettävänä. Ainut mistä tulee rahaa taloon on merchandise, niitäkään ei loputtomasti saada myytyä.

Artistit ovat tässä ne jotka oikeasti kärsivät rahanpuutteesta. Mistä ne korvaukset niille artisteille saataisiin?

zya29/58

Lainaus:

Teoston, Kopioston ja Gramexin johtajat tienaavat kaikki yli satatuhatta euroa vuodessa, ja suurimmat tulot ovat Teoston toimitusjohtajalla Katri Sipilällä, joka kuittaa vuodessa 154.000 euroa. Tuohon aikaan Teostolla oli yli 100 työntekijää. Jonkunhan täytyy maksaa noi palkat ja ne palkat maksetaan kaikille tekijänoikeusjärjestöille juuri hyvitysmaksuista saaduista tuloista. Kuten Katri Sipilän 154.000 euroa tulee kokonaan hyvitysmaksu tuloista samoin kuin jokaiselle muullekin tekijänoikeusjärjestön työntekijälle palkka tulee hyvitysmaksutuloista. Palkka maksetaan hyvitysmaksu rahoilla.

Juuri näin.

Mikäli haluaa Suomesta ostaa vielä tänä vuonna niin kannattaa nopeasti ostaa ulkoisia kovalevyjä Suomesta ennen kuin ensi vuoden alusta tulee laki voimaan. Ostaa sen verran, että riittää. Sekin riittää, että tilaa ja maksaa luottokortilla tai tilisiirrolla tämän vuoden puolella jos tarvii Suomesta saada ulkoisen kovalevyn tai levyjä Suomesta.

Tai sitten ensi vuoden alusta alkaen vain ostaa muualta kuin Suomesta tai ostaa sisäisiä kovalevyjä ja niihin ulkoisen kovon kehikko. Tai ostaa vain sisäisiä kovalevyjä.


@Pihlis12:
Suomi on pieni maa = pieni markkina-alue. Lisäksi uusia artisteja tulee jatkuvasti. Musiikkia tuotetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän Suomessa ja muualla maailmassa. Suomalaiset artistit kilpailevat koko maailman muiden artistien kanssa. Eli yhtälö on selvä kaikille artisteille ei riitä raha elämiseen. Mutta jos ammatti ei elätä niin ammatin vaihto auttaa, kuten kaikissa muissakin ammateissa on pakko tehdä mikäli meinaa saada voita leivän päälle.

Eli jos rahaa tulee artistien mielestä liian vähän on ammatin vaihto paras ja ainoa järkevä tapa.

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Artisti_1970:


Ei ole väliä kuluttaako taidetta vai ei, kaikkien pitää maksaa.
Artisteilla ja taiteilijoilla on täysi oikeus saada elantonsa omasta työstään ja kaikkien muiden on maksettava Teosto verot, jotka laajenevat jatkuvasti sekä niihin tulee joka vuosi korotuksia. Ei kellään artistilla kiinnosta tehdä muita töitä. Itse en ainakaan artistina ala tekemään yhtään mitään muita töitä. Elanto on pakko saada artistin työstä ja muut työt eivät kiinnosta. En varmasti ikinä tee muuta työtä kuin artistin työtä. Ammatin vaihto puhujat voivat painu hevon wattuun prkl stna!!! Nettipiraatit eli varkaat on pakko laittaa vankilaan tulevaisuudessa pysyvästi. Ei piratismi ongelma ratkea muuten.

Ei näin :(

coocie9830/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Pihlis12:

Kuinka paljon parempaa musiikkia pitää tehdä jos suomalainen artisti(kuunnelluimmat top20) tienaa vuoden spotify soitoista alle kosteen baari-illan. Levyjä ei kukaan osta, koska joillain ihmisillä on hämärtynyt käsitys siitä että mikä on laillista ja laitonta. Rundata tässä maassa ei kukaan pysty niin paljoa että elelisi herroiksi, koska on liian vähän yleisöä ja artistillakin on se bändi ja roudari elätettävänä. Ainut mistä tulee rahaa taloon on merchandise, niitäkään ei loputtomasti saada myytyä.

Artistit ovat tässä ne jotka oikeasti kärsivät rahanpuutteesta. Mistä ne korvaukset niille artisteille saataisiin?

Tuota, en tiedä oliko tämä posti argumentti hyvitysmaksun levittämisen puolesta, mutta teen kuitenkin pienen olettamuksen tähän suuntaan. Artistin pienet ja epävarmat tulot ovat tietysti ikäviä tosiasioita, mutta on täysin naurettavaa puoltaa hyvitysmaksun laajentumista sen perusteella. Vielä naurettavampaa on puhua hyvitysmaksun levittämisestä ja laittomasta latauksesta. Hyvitysmaksu ei kata laitonta lataamista (piste). Hyvitysmaksun laajentumista ei siis voi oikeuttaa laittoman lataamisen nousulla. Katsotaan kuitenkin tuotetun musiikin volyymiä, niin ei ole mikään ihme, että tulot jakautuvat entistä enemmän... mutta, eipä se musiikin tekemistä hidasta.

Jos artistien taloudellista asemaa halutaan parantaa, niin voitaisiin alkaa oikeasti suunnittelemaan jonkinlaisia kestäviä tukia, kuten lisätä saadut hyvityskorvaukset eläkejärjestelmän piiriin. Ei siinä nyt helvetti ole mitään järkeä, että nämä tulot revitään suomalaisen kauppiaan selkänahasta ja ajetaan asiakkaat halvempiin kauppoihin ulkomaille. Koko ala saa oikeasti miettiä miten se toimii jatkossa. Ei se miettiminen tällaisilla jatkuvilla etuuksilla ja lakimuutoksilla parane. Näillä tuetaan vain vanhoja rakenteita.

Muistetaan vielä. että nämä korvaukset menevät vanhoille ennestään tutuille megatähdille, joilla on jo rahaa. Pitäisikö uusia artisteja sen sijaan tukea? Olisko tämä jotenkin kestävempää kuin tämä vanhojen rakenteiden, vanhojen megatähtien ja suurten yhtiöden tukeminen?

edit: Jatkoin ajatuksenjuoksua.

Pihlis1231/58

coocie98 kommenttini koski lähinnä tuota että todellakaan ne artistit eivät tienaa. Varsinkaan ne uudet jotka ovat tulleet pinnalle tämän vuosikymmenen aikana. Tottakai suomalaisista artisteista löytyy se kärki jotka käärivät sitä tuohta ja kovaa, mutta se onkin vain hyvin hyvin pieni ryhmä.

zya32/58

Ulkoisia kiintolevyjä sen sijaan käytetään pääosin varmuuskopiointiin. Ne eivät millään tavalla syö musiikin tekijöiden tuloja.

Maksu on sattumanvarainen, useimpien oikeustajun vastainen, eikä siksi ole perusteltu.

Netissä oli tutkimus, että muistaakseni vain 1-10% kaikista maailman artisteista tekee todella paljon rahaa ja elää mutta 90-99% artisteista ei elä työllään.

coocie9833/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Pihlis12:

coocie98 kommenttini koski lähinnä tuota että todellakaan ne artistit eivät tienaa. Varsinkaan ne uudet jotka ovat tulleet pinnalle tämän vuosikymmenen aikana. Tottakai suomalaisista artisteista löytyy se kärki jotka käärivät sitä tuohta ja kovaa, mutta se onkin vain hyvin hyvin pieni ryhmä.

Musiikin volyymi on tänä päivänä niin uskomaton, etten ylläty ollenkaan. Kysymykseesi on tietysti olemassa varsin selvä vastaus, mutta harva pitää siitä: Antaa markkinoiden vain korjata ongelma. Ei me tueta täällä ehdoin tahdoin käsityöläisiäkään, vaikka samoilla perusteilla se saattaisi tehdä järkeä. Tämä saattaa kuulostaa tosi kylmältä, mutta jotenkin vuosien varrella on huomannut, että tämä on ainoa terve tapa lähestyä sitä iänkaikkista ongelmaa; mistä artistit saavat tarpeeksi rahaa. Rahaa ei ensinnäkään ole koskaan tarpeeksi. On kestämätöntä vaatia sitä koko ajan lisää yhdelle ammattikunnalle, ja vielä näin epäreilulla tavalla. Nykyisten rakenteiden takia ne rahat todellakin menevät sinne pyramidin huipulle, joten ei mikään kumman jos pienille ei jää.

Muusikkoystäväni sanoikin uutisen luettansa, että tämä on juuri tätä. Ensin pistetään porukat taistelemaan jyvistä ja sitten ihmetellään kun niitä yritetään viedä muilta. Itse tiivistin tuon lauseen siihen, että järjestemä on surkea, mutta en voi puhua suoraan toisen puolesta.

Edit: Sellainen hauska huomio, että jos halutaan rahaa tyhjästä, niin voitaisiin ajaa työttömyystuen nousua :)

Pihlis1234/58

coocie98 uskon että tässä koko systeemissä tulee jonkinkaltainen muutos väkisinkin ja hyvin pian.

Edit edittiisi: kyseessähän on kuitenkin tehdystä työstä.

trooper7835/58

Tämä on kyllä niiiiin väärin, että tätä taiteilijoiden tukimaksua (jota hyvitysmaksuksi kutsutaan) kerätään vain tietokoneita käyttäviltä ihmisiltä. Sillä on ihan varma, ettei valtaosa näistä ihmisistä edes moisesta välitä.

Olisikin oikeudenmukaisempaa, että hyvitysmaksu poistettaisiin kaikista laitteista ja perustettaisiin vaikka taidetuki-nimeä kantava vero. Vero% määräytyisi tulojen mukaan... eli mitä enemmän tienaat, sitä enemmän sinun olisi annettava tukea kotimaiselle taiteelle.

Tällöin KAIKKI suomalaiset osallistuisivat taiteen tukemiseen yhtä paljon eikä kaikki kaatuisi ainoastaan digi- ja videokuvausta harrastavien, varmuuskopioita ottavien yms. ihmisten harteille.

zya36/58

Lainaus:


Suomen kolme verottajaa: Valtio, kirkko, Teosto

Tuoreena keskustelunaiheena on esitys hyvitysmaksujen laajentamisesta, aihe josta eduskunta on tänään äänestämässä. Mistä tässä on kyse? Niinsanottu yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu tunnettiin alunperin kasettimaksuna, koska sitä kerättiin lähinnä VHS- ja C-kaseteista. Ajatuksena oli, että mahdollisuus käyttää näitä kasetteja musiikin ja videotallenteiden kopiointiin oli sinänsä kulttuurin kannalta suotavaa, mutta siitä saattaisi koitua tekijöille vahinkoa. Tämä vahinko korvattaisiin maksamalla tekijöille pientä korvausta kaikista myydyistä tallennusvälineistä.

Maksu oli vielä suhteellisen perusteltavissa silloin kun sitä perittiin vain VHS- ja C-kasteista (olkoonkaan ettei kukaan silloinkaan pystynyt todistamaan, että kopioinnista koituisi tekijöille minkäänlaista haittaa). Nykyään sitä kuitenkin kerätään yhä erilaisemmista tallennusvälineistä, ja eduskuntaan on vedottu hyvitysmaksun entisestään laajentamisen puolesta. Koska hyvitysmaksuista saatavat korvaukset ovat vähentyneet, halutaan maksua laajentaa moniin muihinkin tallennusvälineisiin, esimerkiksi tietokoneisiin, muistitikkuihin ja kännyköihin.

Puoluetoverini Raoul Plommer kirjoitti hyvin joistakin tämän ehdotuksen ongelmista: Jos rajaa ei vedetä mihinkään, käy niin, että esimerkiksi ostaessani ääni-cd:n, teen siitä kopion autoon (cdr-hyvitysmaksu tai usb-flash-hyvitysmaksu) ja rippaan sen tietokoneelle (kiintolevyn hyvitysmaksu), siirrän muistikortille (taas hyvitysmaksu) ja laitan muistikortin puhelimeen (taas hyvitysmaksu), niin on pakko kysyä, montako kertaa samasta musiikista pitää taiteilijoiden mielestä maksaa?

Itse tahtoisin kuitenkin kiinnittää huomion siihen, miten hyvitysmaksun laajentaminen tosiasiallisesti antaa tekijänoikeusjärjestöille oikeuden verottaa kaikkea informaatioliikennettä. Seuraava on referaattia Tuomas Myllyn esseestä kirjassa Tekemisen vapaus. Referaatin piti alunperin tulla Jokapiraatinoikeuteen, mutta jäi sitten pois.

-------

Esseensä toisessa osassa Mylly käsittelee tekijänoikeuden vero-oikeudellistumista. Tämä ilmiö syntyy tallennusalustamaksuista, jotka tunnetaan myös kasettimaksu -nimikkeellä. Maksua peritään tai on peritty mm. C- ja VHS-kaseteista, minidisceistä, tallentavista CD-levyistä, MP3-tallentimista, tallennettavista DVD-levyistä sekä tallentavista digibokseista. Sen tarkoitus on korvata oikeudenhaltijoille ne mahdolliset tappiot, joita syntyy ihmisten harrastamasta luvallisesta yksityisestä kopioinnista - ne eivät siis ole korvaus laittomasta toiminnasta tai muusta kuin yksityisestä kopionnista koituvista menetyksistä.

Tallenusalustamaksuun ei liittynyt suuria ongelmia silloin, kun se kohdistui lähinnä tyhjiin kasetteihin, joita käytettiin lähes yksinomaan yksityiseen musiikin kopiointiin. Nykypäivänä se on kuitenkin jatkuvasti laajentunut. Siinä missä aiemmin maksun piiriin kuului vain laitteita, joilla saattoi tosiasiallisesti harrastaa kopiointia, peritään nykyään myös laitteeseen integroidut tallennusalustat kuten digiboksien kovalevyt. Näiden tehtävänä on lähinnä ajansiirto, näytetyn lähetyksen katsominen myöhemmin kuin varsinaisena lähetysajankohtana. Samaan aikaan hyvitysmaksut alkavat kattaa myös tuotteita, joilla on mahdollista välittää informaatiota, jonka kopiointia ei ole millään tapaa rajoitettu. Esimerkiksi CD-levyille voidaan tallentaa myös täysin ilmaiseksi levitettävää materiaalia, jota Internetissä on tarjolla runsaasti. Maksut tilitetään käytännössä Teostolle, joka jakaa osan maksun tuotosta - lähinnä soittolistojen ja myyntitilastojen varassa - oikeudenhaltijoille ja osan oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin. Vaikka maksuja kerätään kaikkien kulttuurinmuotojen kopioinnista, menevät korvaukset murto-osalle tiettyjen teostyyppien tekijöitä. Tallennusmaksu toimii monilla tavoin samalla tapaa kuin tuoteverot, mutta siihen ei kohdisteta sitä perustuslaillista valvontaa, jota muihin veroihin kohdistetaan, vaan se jaetaan yksityisille intresseille ja sitä valvovat yksityiset tahot. Kun tallennusmaksuihin vielä yhdistetään tekniset suojauskeinot, päädytään tilanteeseen jossa ostajat maksavat tuotteistaan moninkertaisesti - kerran ostaessaan teknisillä suojakeinoilla varustetun teoksen, ja toisen kerran ostaessaan teokselle tallennusalustan.

Informaatio siirtyy yhteiskunnassamme kovaa vauhtia digitaaliseen muotoon. Esimerkiksi sähköisen sanomalehden ostaja joutuu tallettamaan teoksensa tallennusmaksujen rasittamalle alustalle. Kun lähes kaikki yhteiskunnassa tapahtuva tiedonvälitys hyödyntää samoja, tallenusalustamaksujen piiriin meneviä alustoja, päädytään tilanteeseen jossa tallennusmaksu on informaation vastaanottamista koskeva, yksityisesti hallinnoitu vero. Sitä mukaa kun uusia tallennusalustoja kehitetään, pyrkii tekijänoikeusteollisuus aggressivisesti laajentamaan maksuja niihin - ja kuten tallentavien digiboksien kohdalla näkyy, tämä on välillä onnistunut vaikkei sille löydykään järkeviä perusteluita.

Tällainen kehitys voisi johtaa tekijänoikeuden laajaan vero-oikeudellistumiseen, jossa huomattava osa tekijänoikeduen haltijoiden ja järjestöjen tuloista muodostuisi erillaisista tallennusalusta- ja internet-maksuista. Järjestelmä veisi lopulta tekijänoikeudelta yksinoikeuden luonteen. Tekijänoikeus ei enää ilmenisi yksityisiin kohdistuvina kielto-oikeuksina tai edes varsinaisina toiminnan rajoitteina. Sitä voitaisiin pikemminkin verrata julkisen vallan myöntämään verotusprivilegioon, yksityisesti kontrolloituun tuote- ja palveluveroon, jolla rahoitetaan järjestäytyneitä tekijänoikeuksien haltijoita ja siinä sivussa maksuja kerääviä ja niitä edelleen jakavia järjestöjä. ... koko järjestelmän yhteys sen taustalla oleviin tekijänoikeuksiin hämärtyy. Tallennusalustamaksut ovat enemmänkin saavutettu etu - verotusprivilegio eli valtion myöntämä oikeus yksityiseen verotukseen - kuin perinteiseen tekijänoikeuteen liittyvä maksu.

Miksi ei voitaisi samoin perustein perustaa marjapoimintalaitteisiin, kalastusvälineisiin sekä jalkineisiin ja ulkoiluvaatteisiin kohdistuvaa, yksityisesti kontrolloitua tuoteveroa? Kauppiaat ja maahantuojat tilittäisivät sen maa- ja vesialueiden omistajien perustamalla järjestölle osana tuotteiden hintoja. Maksu olisi hyvitystä jokamiehenoikeuksien käytöstä, joihin kuuluvat muun muassa retkeily, kalastus (rajoitetusti) ja marjojen kerääminen? Voidaan nimittäin perustella, että jokamiehenoikeuden rajoittavat alueiden laajempaa kaupallista hyödyntämistä ja vähentävät siten maanomistajien mahdollisia tuloja. Toisaalta alueiden omistajien olisi mahdotonta valvoa tehokkaasti alueidensa yksityistä käyttöä ilman suhteetonta yksityisyyden suojan loukkaamista. Aivan samoilla argumenteilla on perusteltu tallennusalustamaksuja.

-----

Onko oikein, että ne tahot, jotka Suomessa veroja keräävät, ovat kirkko, valtio, kunnat, ja tekijänoikeusjärjestöt? (Ja kirkkovero on sentään yksityishenkilöille, joskaan ei yrityksille, vapaaehtoinen.)

http://kajsotala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55252-suomen-kolme-verottajaa-valtio-kirkko-teosto

jartar37/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti coocie98:

Kysymykseesi on tietysti olemassa varsin selvä vastaus, mutta harva pitää siitä: Antaa markkinoiden vain korjata ongelma. Ei me tueta täällä ehdoin tahdoin käsityöläisiäkään, vaikka samoilla perusteilla se saattaisi tehdä järkeä. Tämä saattaa kuulostaa tosi kylmältä, mutta jotenkin vuosien varrella on huomannut, että tämä on ainoa terve tapa lähestyä sitä iänkaikkista ongelmaa; mistä artistit saavat tarpeeksi rahaa. Rahaa ei ensinnäkään ole koskaan tarpeeksi. On kestämätöntä vaatia sitä koko ajan lisää yhdelle ammattikunnalle, ja vielä näin epäreilulla tavalla. Nykyisten rakenteiden takia ne rahat todellakin menevät sinne pyramidin huipulle, joten ei mikään kumman jos pienille ei jää.


Tämä on täysi totta. Jos ammattitaidoton hitsari ei saa tarpeeksi palkkaa niin ei me sitä tueta rahallisesti jotta se saisi tehdä surkeaa työtään hyvällä palkalla. Miksi muusikot olisi eri juttu.

Koskaan en ole nähnyt yhtäkään ammattiryhmää joka saisi tarpeeksi rahaa. Vaikka kuukausi palkka olisi 10 000€/kk niin aina sitä rahaa voisi olla enemmän. Mutta tähänkin ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu. Jos esim. muusikko ei saa mielestään tarpeeksi rahaa niin sitten vaihdetaan töitä. Kyse on vain ammatinvalinta kysymyksestä.

Ja jos oikeasti haluttaisiin parantaa artistien asemaa suomessa niin tehtäisiin artisteillekkin minimi työehtosopimukset. Tämän seurauksena levy-yhtiöt eivät pääsisi kusettamaan aloittelevien muusikoiden kaikkia rahoja itselleen.

Zhark38/58

Huonosti tehdystä työstä ei pidä maksaa, saman pitää koskea myös muusikoita.

Teostohan näyttää kokeilevan jäätä jo rautakangella kun koko ajan ajetaan älyttömämpiä rahastuslakeja läpi. Suomalaisille kaupoillehan tässä kaivetaan hautaa, kun kaikki ostavat tavaransa pian ulkomailta paljon halvemman hintansa vuoksi. Eihän tämä tietenkään teostoa kiinnosta kunhan he vain saavat kaviaaria pöytäänsä.

Pihlis1239/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jartar:


Ja jos oikeasti haluttaisiin parantaa artistien asemaa suomessa niin tehtäisiin artisteillekkin minimi työehtosopimukset. Tämän seurauksena levy-yhtiöt eivät pääsisi kusettamaan aloittelevien muusikoiden kaikkia rahoja itselleen.

...Kutsutaan myös levytysopimuksiksi joista löytyy ihan perus pohjat, niissä neuvotellaan yhtä lailla kuin työsuhdetta tehtäessä. Myös siinä on hirvittävän usein se että työnantajalla(levy-yhtiöllä) on oikeus tehtyyn työhön.

Kaj Sotalan artikkelin luettuani tuli mieleen että olisi varmnaan parempi lopettaa moiset maksut ja nostaa vaan ne kuluttajien hinnat musiikista sille tasolle että tekijät saavat palkkansa.

jartar40/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Pihlis12:

...Kutsutaan myös levytysopimuksiksi joista löytyy ihan perus pohjat, niissä neuvotellaan yhtä lailla kuin työsuhdetta tehtäessä. Myös siinä on hirvittävän usein se että työnantajalla(levy-yhtiöllä) on oikeus tehtyyn työhön.


Levytyssopimus on se oikea termi mitä hain mutta ei tullut mieleen. Se on kuitenkin huvittavaa että levy-yhtiöt pyrkivät kaikin keinoin semmoiseen sopimukseen millä saadaan omat tulot maksimoitua ja artistin mimimoitua. Samaan aikaan valitetaan siitä miten vähän rahaa artistit saavat. Kun näiden ahneus pienenisi niin artisteillakin menisi paremmin.

Työsuhdetta tehtäessä on pohjana työehtosopimukset joiden ansiosta työnantaja ei voi kusettaa 6-0 tulevaa työntekijää...

tijuhe7341/58

Kaksi korjausta uutiseen/kommentteihin (mikä ei kuitenkaan tee asiasta sen hyväksyttävämpää):

1.Hyvitysmaksu ulkoisille kiintolevyille on pienempi kuin uutisessa uumoiltiin.

2.Hyvitysmaksusta maksetaan ALVia vain 9%, mikä mielestäni tarkoittaa sitä, että kaupan kuitissa pitäisi olla molemmat verot erikseen (itse laite/levy tms = 23%). Tyyliin pullopantit.

Teoston sivulta (http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/Hinnat_2011.html) löytyy hyvityshinnat ensi vuodelle:

Lainaus:


Hintoihin lisätään kulloinkin voimassaolevan arvonlisäverolain mukainen arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 9%.

Ulkoiset kiintolevyt
Muistia vähintään 250 gigatavua, mutta enintään 950 gigatavua
5 euroa
Muistia yli 950 megatavua, mutta enintään 3 teratavua
10 euroa
Maksua ei peritä navigaattoreista, matkapuhelimista, tietokoneista, kämmentietokoneista taikka pelikonsoleista.


himpo42/58

Oma ulkoinen kovalevyni alkoi juuri reistailemaan, mutta en ostanut uutta, vaan ostin telakan ja 2TB levyn siihen, pitänee luopua ulkoisista kokonaan näemmä.

Veikkaisin että kun vuosien kuluttua kaikki kännykät yms. on veron piirissä ja summia on jo ehditty korottaakin moneen otteeseen, tullaan lopulta siihen pisteeseen että kehtaavat alkaa lobbaamaan internetveroa, odotellaan.

Siis pitäähän siitä maksu saada kun kuuntelen suomalaisen kappaleen esim www.tubeify.com palvelusta.

nuppi43/58

Monella näyttää olevan epäselvää 9% hyvitysmaksun arvonlisäverosta. Sitä ei eritellä laskussa vaan se on erottamaton osa myyntihintaa.

Kyseinen 9% arvonlisävero siis lisätään hyvitysmaksuun hintaan.

http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/Hinnat_2011.html

Esimerkiksi ulkoiset kiintolevyt muistia yli 950 megatavua, mutta enintään 3 teratavua hyvitysmaksu 10 euroa +9% alv = 10.90 euroa.

10.90 euroa tämä summa lisätään kyseisiin kovalevyjen arvonlisäverottomaan hintaan. Siihen päälle tulee sitten normaali 23% alv.

Esim. vaikka 1 teratavun ulkoinen kovalevy hinta 60€ ei sis alv euroa + hyvitysmaksu 10.9€ = 70.9 euroa + 23& alv = 87.2 euroa lopullinen hinta.

Hyvitysmaksu siis nostaa 1-3 teratavun ulkoisten kovalevyjen hintaa noin 17%.

Esimerkiksi ulkoiset kiintolevyt muistia vähintään 250 gigatavua, mutta enintään 950 gigatavua 5 euroa +9% alv = 5.45€

Esim. vaikka 500 gigatavun ulkoinen kovalevy hinta 40 ei sis alv euroa + hyvitysmaksu 5.45€ = 45.45 euroa +23% alv = 55.9 euroa lopullinen hinta.

Hyvitysmaksu siis nostaa 250-950 gigatavun ulkoisten kovalevyjen hintaa noin 14%.

jartar44/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti nuppi:


10.90 euroa tämä summa lisätään kyseisiin kovalevyjen hintaan. Siihen päälle tulee vielä 23% alv.


Ai että hyvitysmaksun takia arvonlisävero pitää maksaa kahteen kertaan? Olet aika vitsikkäällä päällä.

nuppi45/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jartar:

Ai että hyvitysmaksun takia arvonlisävero pitää maksaa kahteen kertaan? Olet aika vitsikkäällä päällä.

Ei normaalia arvonlisäveroa makseta kahteen kertaan. Hyvitysmaksu tulee tuotteen arvonlisättömän hinnan päälle ja kokonaisuudesta peritään alv 23%

Eli tuotteen hinta ilman alv +hyvitysmaksu ja 9%alv +23%alv =kokonaishinta. Hyvitysmaksussa on erillinen 9% alv hallituksen päätöksen takia.

Vai kuvittelitko, että hyvitysmaksullisten tuotteiden normaali 23% alv katoaa ja muuttuu maagisesti 9%? Vai kuvittelitko, että 9% alv ei lisätä mihinkään, kun mainitaan selkeästi Suomen kielellä, että se lisätään hyvitysmaksun hintaan. Jos niin kuvittelit olet väärässä, koska hyvitysmaksullisista tuotteista menee 23% alv. Mutta koko summa pitää sisällä hyvitysmaksun ja sen 9% veron

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=0230

Lainaus:

Hinnat 1.1.2011 alkaen

Hintoihin lisätään kulloinkin voimassaolevan arvonlisäverolain mukainen arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 9%.

http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/Hinnat_2011.html

Eli vain hyvitysmaksun hintoihin lisätään 9% alv ei tuotteiden hintaan. Jos et vieläkään ymmärrä niin ei voi mitään.

zya46/58

Nupin linkistä kun katsoo niin...

Aika mielenkiintoista hyvitysmaksullinen Verbatim DVD-R 16X media 4.7GB, 100 kpl maksaa 103.90 € (sis 23% alv.)

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=0230

Kun sama mutta hyvitysmaksuton maksaa 22.99 euroa

http://www.nierle.com/s01.php?shopid=s01&ag=1&sp=fi&pp=aa&bnr=2992&letterid=372

Tuohan tarkoittaa, että hyvitysmaksu lisää hintaa 4.5x kertaiseksi mikä on aivan järjetöntä dvd-levyissä. Kuka vielä ostaa mafiaverolla varustettuja laitteita 4.5x kertaisella hinnalla.

Myös ulkoisten kovalevyjen hinnat nousevat 40-45% hyvitysmaksujen takia.

Kuka enää ostaa Suomesta yhtään mitään hyvitysmaksullista tuotetta. Kun ostat tallentavia medioita saat 4 tuotetta ilman hyvitysmaksua halvemmalla kuin yhden hyvitysmaksullisen tuotteen.

jartar47/58

Lainaus:

Ei normaalia arvonlisäveroa makseta kahteen kertaan. Hyvitysmaksu tulee tuotteen arvonlisättömän hinnan päälle ja kokonaisuudesta peritään alv 23%

Eli tuotteen hinta ilman alv +hyvitysmaksu ja 9%alv +23%alv =kokonaishinta. Hyvitysmaksussa on erillinen 9% alv hallituksen päätöksen takia.


Osaat melkein selittää mutta laske et todellakaan osaa. Ensinnäkään alv:a ei makseta silleen että maksetaan 9% alv ja siihen saatuun tulokseen lisätään vielä 23% alv. Arvonlisäveroa ei makseta kahteen kertaan.
Tuo esimerkkisi.

Lainaus:

Esim. vaikka 1 teratavun ulkoinen kovalevy hinta 60€ ei sis alv euroa + hyvitysmaksu 10 ja 9% alv (10.9€) = 70.9 euroa + 23& alv = 87.2 euroa lopullinen hinta.

Hyvitysmaksu siis nostaa 1-3 teratavun ulkoisten kovalevyjen hintaa noin 45%.


Ilmoittamasi ulkoisen kovalevyn hinta sisältää jo verot. Siihen lisätään päälle hyvitysmaksu ja 9% alv eli 60€ + 10,09€. Eli kovalevyn hinta nousee siis tämän käsittämättömän hyvitysmaksun takia 70,09 euroon.

Korotusta maksuun tulee siis 16,8% hyvitysmaksun takia.

Lainaus:

Aika mielenkiintoista hyvitysmaksullinen Verbatim DVD-R 16X media 4.7GB, 100 kpl maksaa 103.90 € (sis 23% alv.)

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=0230

Kun sama mutta hyvitysmaksuton maksaa 22.99 euroa

http://www.nierle.com/s01.php?shopid=s01&ag=1&sp=fi&pp=aa&bnr=2992&letterid=372

Tuohan tarkoittaa, että hyvitysmaksu lisää hintaa 4.5x kertaiseksi mikä on aivan järjetöntä dvd-levyissä. Kuka vielä ostaa mafiaverolla varustettuja laitteita 4.5x kertaisella hinnalla.


Samaan aikaan ihmetellään että miksi hyvitysmaksu tuotot pienenee. Ilmeisesti päättäjäksi pääsemisen vaatimuksena on lobotomia kun ei näin selvää syy - seuraus suhdetta ymmärrä.

Näillä järjettömillä hyvitysmaksu päätöksillä kannustetaan ihmisiä ostamaan ulkomailta tuotteet. Sehän se onkin hyvä asia...

matso948/58

Saanko nyt laillisesti warettaa 5 euron edestä ostaessani 250 gigan kovon? Mitää.. en vai?? :O

syrtek6649/58

nyt meni viimeinenkin usko systeemiin ja tästä lähden waretan kaikki musiikin minkä saan kiinni. Kun tulee paremmat systeemit (dotp2p, anonyymit bitttorent, peilipalvelimet, tor) niin ei edes kiinni jäämistä tarvitse pelätä.

zya50/58

Ensi vuonna maksu laajenee sisäisiin kovalevyihin ja tietokoneisiin.

Lainaus:

Lain valmistelussa otettiin Stillin mukaan huomioon mahdollisuus kulutuksen siirtymisestä sähköisesti ulkomaille, tai ulkoisten kiintolevyasemien ja niihin asennettavien levyjen ostamiseen erikseen. Stillin mukaan hyvitysmaksu saatetaankin laajentaa jo aikaisintaan seuraavana vuonna koskemaan myös tietokoneita ja sisäisesti asennettavia levyjä.

http://www.mbnet.fi/uutiset/index.asp?Uutinen=3075

Lainaus:

Hyvitysmaksua laajennetaan ensi vuoden aikana lisää koskemaan kaikkia tallentavia laitteita.

Tekijänoikeusneuvos Viveca Still vahvisti, että hyvitysmaksuja laajennetaan jo seuraavan vuoden aikana koskemaan myös tietokoneita, sisäisesti asennettavia levyjä, pelikonsoleita, navigaattoreita, kämmentietokoneita, matkapuhelimia, muistikortteja ja usb-muisteja.

Tällä hetkellä maksun piiriin eivät kuulu tallennustilaa sisältävät pelikonsolit, tietokoneet, navigaattorit, kämmentietokoneet tai matkapuhelimet. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Stillin mukaan päättänyt ensi vuoden aikana maksun laajentamisesta kaikkiin tallennuslaitteisiin, kuten kaikkiin kiintolevyihin pelkkien ulkoisesti koteloitujen sijasta. HS, STT

http://www.piraattipuolue.fi/keskustelupalsta/536-uutisia-maailmalta/8698-hyvitysmaksua-laajennetaan-ensi-vuonna-lisaeae

turpa51/58

Hyvä suomi, jee.Ei tarvi enään ostaa suomalaisista verkkokaupoista mitään tallennuksen liittyvää.Saksasta saa kaiken väh. 50% halvemmalla.Tuo DVD levyjen hinta on jo naurettava.Kuka hullu ostaa 115€:lla, jos saa saksasta 23€:lla.

Kalezz52/58

Tämä maksuhan oikein kannustaa laittomaan kopiointiin! Jos ulkoisen kovalevyn ostaessani maksan jo etukäteen oletetun kopioinnin, niin miksi en sitten tekisi juuri kuten Teosto minun olettaa tekevän? Täysin älytöntä lätkäistä kaikille maksu, vain koska pieni käyttäjäryhmä syyllistyy kopiointiin, jonka EPÄILLÄÄN vähentävän hyvitysmaksun tuottoa. Missään en ole nähnyt tutkimusta, joka varmistaisi näiden kahden asia välisen yhteyden.

zya53/58

Lainaus:

Levittäkää sanaa ulkoiset kovalevyt ilman teostoveroa. Suomenkieliset sivut ei Suomalainen firma. Kaikki tilaamaan ulkoiset kovalevyt tulevaisuudessa ->

http://www.pixmania.com/

Tallentavat mediat ilman hyvitysmaksua.

http://www.nierle.com/s01.php?cur=eur&sp=fi&ag=1

mvalve54/58

Ovat vielä unohtaneet nettitallennuksen: Elisa-viihteen digiboksissa on tallennustilaa hulppeat 2500 m. siitä saisi oivan lisän Teostolle. Muuten: mihin yhdistykseen kannattaisi liittyä, että saisi korvausta omista valokuvatallenteistaan?

meklu55/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Tnoi:

Ei tähän nyt voi oikein muuta sanoa.
http://www.youtube.com/watch?v=VD6zQqlrWEQ

+1

kirkanen56/58

Onko ahneudella lainkaan rajoja? Teostomaksusta pitää kuitenkin maksaa suurelle liudalle teoston alaisuudessa toimiville ihmisille palkan ennen kuin voidaan raha oikeaan tarkoitukseen. Sama juttu on kaiken tyyppisessä "hyväntekeväisyydessä" eli sen toiminnan alla pitää maksaa työntekijöille palkan ja sitten antaa rahaa sitä tarvitseville tahoille, jos sitä jää.

Mielestäni artistien pitäisi tehdä musiikkia ja levittää sitä eri mahdollisuuksien kautta ilmaiseksi. Ihmiset, jotka pitävät musiikista tekevät lahjoituksia suoraan artistin tilille, josta artisti maksaa sitten alvin. Tällä tavalla annettaisiin mahdollisuus oikeille taitajille eikä millekään tusina tavara artistille. Nykyään maailmasta löytyy artisteja joka lähtöön ja mielestäni vain pieni osa ovat oikeasti hyviä (noin 1 %). Kyllä mäkin voisin julkaista tekemiäni kappaleita ja alkaa ruikuttamaan, kun en tuu toimeen sillä. Tiedän kuitenkin, ettei kappaleillani mennä kuuhun ja siksi haluan jakaa sitä ilmaiseksi. Jos porukka tykkää siitä, niin lahjoituksien kautta he kannustaisivat toimintaani. Tähän voi ottaa esimerkiksi normaalin talonrakentajan, joka rakentaa useita taloja vain siinä tarkoituksessa, että saisi elannon. Vastaavasti artisti tekee muutaman hyvän kappaleen, jolla nousee pinnalle, ja lykkää lopun levyä täyteen pelkkiä täytebiisejä. Sitten hän nettoaa rahaa hiljalleen levyistään eikä tarvitse kuin heittää kiertuetta saadakseen elantonsa. Talonrakentaja tekee tosissaan jotain tuottavaa ja joutuu heräämään jokainen arkiaamu töihin, kun vastaavasti artistilla on paljon vapaammat kädet tehdä töitä ja tienaa levyjen myynnin perusteella tekemättä sen rahan eteen enää lainkaan töitä. En väheksy artisteja, vaikka tästä voikin saada sellaisen kuvan, mutta tehtyyn työmäärään nähden artisteilla on asiat paremmin. Joko sillä alalla pärjää tai ei. Raskaan työntekijän on tehtävä työtä saadakseen elantonsa tykkäsi siitä työstä tai ei, mutta artistit tekevät musiikkia usein mielenkiinnosta, joten sen voi pikemminkin laskea harrastuksiin.

Musiikin ja taiteen pitäisi vapauttaa pakollisista maksuista sekä antaa sille vapauden kehittyä. Olen monta kertaa törmännyt todella hyviin kappaleisiin, joita yksittäiset ihmiset tekevät vain innostuksestaan eivätkä vaadi tuotoksistaan mitään maksua vaan haluavat tuoda jotain hyvää tähän maailmaan. Näille artisteille lahjoittaisin mielelläni rahaa, koska haluaisin kuulla lisää heidän tuotoksiaan, mutta heitä on yleensä työlästä jäljittää.

combiner57/58

Suomeniemi on sitten vieläkin stalinin aikainen pikkuvrkamiesmäinen yhteiskunta. Rahastajat ja korppikotkat saavat lobbaamalla läpi tuollaisen veron.

Ei tipu minulta penniäkään millekkään ns. artistien etujärjestölle. Vielä löytyy EU:sta maita, josta saa tallenusmedioita edullisemmin kuin Suomesta.

Noiden teosto, äääk ja muiden huuhendaali järjestöjen vuoksi verottajalta jää ainakin minun alvit saamatta. Sijoitan ne Saksaan!


jartar58/58

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti kirkanen:

En väheksy artisteja, vaikka tästä voikin saada sellaisen kuvan, mutta tehtyyn työmäärään nähden artisteilla on asiat paremmin. Joko sillä alalla pärjää tai ei. Raskaan työntekijän on tehtävä työtä saadakseen elantonsa tykkäsi siitä työstä tai ei, mutta artistit tekevät musiikkia usein mielenkiinnosta, joten sen voi pikemminkin laskea harrastuksiin.


Todellakin väheksyt sillä mielestäsi työstä pitää saada palkka sen mukaan mitä siihen tekee töitä. Se on turha itkeä sitä että kuinka pienellä työmäärällä joku saa rahaa. Jos se harmittaa niin sinun pitää tehdä jotain omalle tilanteellesi. Kateellinen on turha olla koska oma vika on jos ei tarpeeksi tienaa rahaa.

Mut hei, voihan se rakennusmieskin tehdä työtä mielenkiinnosta joten sen voi laskea harrastuksesi. Maksetaan sille sitten jos ollaan tyytyväisiä sen panokseen.

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT

Seuraa! Kirjekuoren symboli
Uutiskirje
Threadsin logo
Threads
Blueskyn logo
Bluesky
Mastodonin logo
Mastodon
Sulje palkki