*
 
AfterDawn: Sanasto

MPEG-2

MPEG-2 on digitaalisen videon- ja äänenpakkausstandardi (ISO-13818). Sen on kehittänyt MPEG-ryhmä 1990-luvun alussa, valmiiksi standardi saatiin vuonna 1994. MPEG-2:ta käytetään yleisesti yleisradiolähetyksissä, mukaan lukien satelliittilähetykset sekä kaapeli-TV-lähetykset. MPEG-2-standardin muunneltua versiota käytetään myös DVD-levyillä.

MPEG-2-standardin ensimmäisessä osassa määritetään siirtovirrat, joita käytetään digitaalisen kuvan ja äänen siirtämiseen epävarmoilla siirtoteillä. Tämä osa standardista soveltuu erityisesti yleisradiolähetyksiin.

Standardin video-osa (osa 2) on suurelta osin vastaava kuin MPEG-1-standardin videopakkaus, mutta MPEG-2 tukee myös lomitettua videota. Video on optimoitu 3 Mb/s:n ja sitä suurempien virtojen käyttöön. Standardi on alaspäin yhteensopiva, eli MPEG-2 videota toistavat laitteet osaavat toistaa myös MPEG-1-videota. MPEG-2-muotoon pakattua videota käytetään hieman paranneltuna myös monissa teräväpiirtolähetyksissä.

MPEG-2:n äänenpakkaus (standardin osa 3) sallii monikanavaäänen, mikä on merkittävin ero MPEG-1-standardiin verrattuna. Ääni pakataan siten, että MPEG-1-laitteet osaavat toistaa äänen stereoraidat.

Standardissa on mukana myös tehokkaampi äänenpakkausalgoritmi, joka ei ole taaksepäin yhteensopiva. Tämä standardin osa 7, tunnetaan nimellä MPEG-2 AAC. On tärkeää huomata, että MPEG-2 ei ole sama asia kuin MP2, joka viittaa MPEG-1 Audio Layer II:een.

Aiheeseen liittyviä termejä

Termit

Valitse sanastosta termi lukeaksesi sen kuvauksen

Tilaa AfterDawnin viikoittainen uutiskirje.