*
 
AfterDawn.com

Yhteenveto


Televisiota valittaessa tulee eteen kysymyksiä, kuten se, mihin televisio aiotaan sijoittaa, moneksiko vuodeksi televisio aiotaan hankkia, mikä tulee olemaan sen pääasiallinen käyttökohde ja paljonko rahaa televisioon halutaan sijoittaa.

Ns. makuuhuonetelevisioon ei ole järkevää uhrata paljoa rahaa, eikä näin ollen liitäntöjenkään suhteen kannata alkaa nirsoilemaan, kunhan liitäntöjä on vain tarpeeksi aiottua käyttöä varten (eli jos ainoa kuvanlähde on analogilähetysten loppumisen jälkeen digiboksi, riittänee yksi sisääntulo ja pienten, keskivertoa tai sitä kehnompilaatuisten kuvapaneelien suhteen liitäntätyypiksi varmasti riittää SCART). Tällaisissa tapauksissa tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat television ulkonäkö ja sen koko. Ulkonäkö on jokaisen oma asia, siihen on turha ottaa kantaa, mutta television koon suhteen kannattaa muistaa ns. perinteisen television ja laajakuvatelevision kokojen vertailu. Eli jos nyt makuuhuoneessa käytössä palvelee 20 -tuumainen putkitelevisio ja tarkoitus on katsella pääasiassa vanhoja sarjoja ja mahdollisesti VHS-videoita, kannattaa muistaa, että vasta 25 -tuumainen laajakuvatelevisio vastaa näkyvältä 4:3 -kuva-alueeltaan 20 -tuumaisen television kokoa. Eli helposti käy niin, että siirrytään 20 -tuumaisesta perinteisen kuvasuhteen televisiosta 20 -tuumaiseen laajakuvatelevisioon ja huomataankin, että kuva on nyt selkeästi pienempi kuin ennen.

Olohuoneeseen hankittavan, perheen "ykköstelevision", valinta onkin monimutkaisempi asia. Jos televisiota ollaan hankkimassa perheen viihdekeskukseksi, johon kytkeytyvät niin digiboksi, Blu-ray-soitin kuin pelikonsolikin, on syytä kiinnittää huomiota liitäntöjen runsauteen. Mikäli perheen viihde-elektroniikka rajoittuu tulevaisuudessakin digiboksiin, niin liitännöistä ei kannata kantaa kovin paljon ylimääräistä rahaa kauppaan.

Kuvan koon suhteen kukin tekee omat valintansa, mutta kannattaa pitää mielessä se, että jos 42 -tuumainen televisio maksaa 1500 euroa ja toisen valmistajan 32 -tuumainen maksaa saman 1500 euroa, voi hyvinkin olla, että tuohon hintaeroon on olemassa syy. Useimmiten se syy on kuvan tarkkuudessa eli resoluutiossa ja kuvan laadussa.

Kuvan tarkkuus taas on lähes tärkein teknisillä perusteilla tehtävä päätös. Eli jos perhe hankkii perinteisellä ajattelumallilla televisiota, eli television pitäisi olla "hyvä" vielä 5-10 vuodenkin päästä, tullaan tilanteeseen, että rahaa pitää pystyä pistämään tiskiin hieman enemmän. Vaikka skeptikot muuta väittävätkin, teräväpiirtolähetykset tulevat Suomeenkin. Jos eivät ihan kohta antennivastaanoton kautta välitettäviin televisiokanaviin, niin satelliitin ja kaapelin kautta ne ovat jo saatavilla osalle suomalaisista. Lisäksi jo nykyiset pelikonsolit (Xbox360, Playstation 3) ja ns. teräväpiirtoformaatit eli HD DVD ja Blu-ray on suunniteltu käytettäväksi teräväpiirtotarkkuuksilla. Mikäli haluat olla varma parhaasta kuvanlaadusta myös jatkossa, kannattaa vakavasti harkita Full HD -teräväpiirtoresoluution omaavan television hankintaa. Full HD tarjoaa parhaan tarkkuuden, tukien täydellisesti myös kahdella muulla kuvaformaatilla (720p, 1080i) tehtyjä teräväpiirtolähetyksiä.

Jos taas kyse on lyhyestä tarpeesta, eli ollaan henkisesti valmistauduttu siihen, että nyt ostettu televisio siirtyy "mökkitelevisioksi" parin kolmen vuoden sisällä, voi paneelin tarkkuus olla oikeastaan mikä tahansa, kuitenkin mielellään vähintään 1366x768, eli yleisin nykyään myynnissä oleva paneelin tarkkuus pienempikokoisilla televisioilla (alle 37 tuumaa).

Mutta, loppujen lopuksi kyse on omista tarpeista. Perusperhe voi ylpeillä helposti naapureilleen parin vuoden ajan kun he hankkivat hyvänlaatuisen, hyvännäköisen, 1366x768 -tarkkuudella varustetun, 42 -tuumaisen taulutelevision olohuonettaan koristamaan. Videofanaatikolle ei kelpaa kuin 1080p -tarkkuudella oleva taulutelevisio (jonka koon määrittää olohuoneen koko, ei ego) josta löytyy vino pino HDMI-liittimiä. Ja makuuhuoneeseen käy varsin hyvin 28 -tuumainen "karvalakkimalli", johon se supermarketista ostettu digiboksi kytketään SCART-liittimellä.

Kaikki nämä vaihtoehdot (ja niiden väliinkin mahtuvat mallit) löytyvät Laitevertailumme taulutelevisio -osiosta.


Versiohistoria


v1.1 / 8.9.2008 / Päivitys (Siggy)
v1.0 / 14.2.2007 / Opas luotu (dRD)
Artikkelin kirjoittaja: Petteri Pyyny
Viimeisin päivitys artikkeliin: