*
 
AfterDawn.com

Älypuhelin - nykyajan linkkuveitsi


Vielä vuosikymmen sitten puhelin ostettiin pääasiassa soittamista ja tekstiviestien lähettämistä varten. Nykyisin puhelimen ostaminen ei ole aivan yhtä yksinkertaista, sillä uusia kirjainlyhenteitä ja teknisiä termejä syntyy jatkuvasti lisää. Puhelinkaupassa ja mainoksia selatessa törmää nopeasti sellaisiin termeihin kuin Android, RAM, gigahertsi, 3G ja resoluutio.



Edellä mainitut sanat ja lyhenteet tulevat eteen etenkin silloin, kun katselet niin sanottuja älypuhelimia. Nimensä ne ovat saaneet sen vuoksi, että niillä on mahdollista suorittaa arkipäivän askareita selvästi laajemmassa mittakaavassa kuin peruspuhelimilla. Älypuhelimet muistuttavat osittain jopa enemmän tietokoneita kuin tavallisia puhelimia. Tästä syystä ne ovatkin käyneet kaupaksi viime vuosina: kaiken tarvittavan yhteydenpidosta työasioihin ja ajanviettoon pystyy suorittamaan yhdellä laitteella, ja ihan missä tahansa.

Lähes rajattomat mahdollisuudet


Toisin kuin niin kutsutuissa peruspuhelimissa, älypuhelimissa sovellustarjonta on erittäin laajaa. Käyttäjät voivat muokata puhelimiaan ladattavilla sovelluksilla omiin käyttötarkoituksiin sopiviksi. Näille laitteille kehitetään uusia ohjelmia jatkuvalla syötöllä ja eri valmistajien puhelimille sovelluksia on tarjolla alustasta riippuen muutamista tuhansista satoihin tuhansiin. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Applen iPhone-älypuhelimille tarkoitetusta App Store -sovelluskaupasta voi ladata 425 000 eri ohjelmaa, joiden avulla puhelimestaan voi räätälöidä juuri sellaisen kuin itse haluaa.

Ne joille älypuhelimet ovat täysin outoja vekottimia pääsevät laitteiden monipuolisuuteen hyvin jyvälle kun kuvittelee itsensä matkalle. Määränpää on entuudestaan täysin tuntematon, joten linja-automatkaa tai hotellin sijaintia varten on haettava reittiohjeet. Tällöin GPS-paikannus ja karttaohjelmat auttavat matkassa. Junamatkalla aikaa voi kuluttaa musiikkia kuuntelemalla tai elokuvia katselemalla.

Matkoilla tallennetaan tietysti muistoja valokuvin ja videoin. Matkamuistojen jakaminen onnistuu älypuhelimella sähköpostitse sekä sosiaalisten verkkopalveluiden, kuten Facebookin tai Twitterin välityksellä. Työmatkalla törmää usein tilanteeseen, jossa sähköpostiin kilahtaa tärkeä viesti, mutta olet itse kannettavasi kanssa verkkopistokkeen tai langattoman WLAN-verkkoyhteyden ulottumattomissa. Mukana kulkeva älypuhelin toimii tässä tapauksessa samalla tavoin kuin mokkula tai nettitikku.

Ei ole siis ihme, että tällaiset laitteet ovat niittäneet suosiota eritoten liikeihmisten ja nuorten keskuudessa, joille yhteydenpito on tärkeää, matkustaminen jatkuvaa tai tiedonnälkä kyltymätön.

Syrjäyttämässä peruspuhelimet?


Älypuhelinten hienouksiin ei ole aiemmin päässyt käsiksi kevyellä lompakolla. Uusista ja kaikkein kalleimmista malleista joutuu parhaimmillaan raottamaan kukkaroaan yli 500 euron verran, mikä tietysti rajoittaa käyttäjäkuntaa melkoisella tavalla. Eritoten kun älypuhelinten tuomat eritysominaisuudet eivät ole useille välttämättömyyksiä tai edes tarpeellisia.

Viime aikojen trendi on kuitenkin ollut halvat älypuhelimet. Laitevalmistajat tuovat markkinoille kokoajan edullisempia malleja, joissa turhia ominaisuusrönsyjä tai kalliita materiaaleja on karsittu kustannusten vuoksi. Esimerkiksi kiinalainen ZTE myy huippusuosittua Blade-älypuhelintaan alle 200 eurolla. Tulevina vuosina uusien puhelinten hinnat tulevat entisestään tippumaan, jonka myötä älypuhelinten suosio ja käyttäjäkunta tulee väistämättä kasvamaan.

Nykyinen älypuhelinbuumi alkoi kolme vuotta sitten, minkä jälkeen kehitys on edennyt hurjaa vauhtia. Vauhti ei ole hidastumassa, pikemminkin päinvastoin. Kuluttajan kannattaakin valita uusi puhelin erittäin huolellisesti, omat tarpeet huomioon ottaen, ettei aika aja uuden puhelimen ohi heti kaupan ulko-oven kynnyksellä.

Miten tähän on tultu?


Älypuhelin ei ole niin uusi keksintö kuin voisi kuvitella. Ensimmäinen älypuhelimen kriteerit täyttävä laite nimittäin ilmestyi jo vuonna 1993. Se oli IBM:n Simon. Vaikka se ei ulkoiselta olemukseltaan vaikuta kovin ihmeelliseltä, niin siinä yhdistyi usean eri laitteen toiminnot. Simon kävi puhelimesta, PDA-laitteesta, hakulaitteesta ja faxista.

Pari vuotta myöhemmin Nokia ja Ericsson astuivat mukaan bisnekseen. Vuosina 1996?2000 suomalaisvalmistajalta ilmestyi kolme kommunikaattoreiksi kutsuttua laitetta. Ruotsalainen Ericsson päätyi ensimmäisenä käyttämään älypuhelin-termiä (GS88:n kohdalla). Ensimmäinen avointa käyttöjärjestelmää hyödyntänyt älypuhelin oli tuli myös Ericssonilta, Symbianiin perustuva R380.

Uuden vuosikymmenen alussa älypuhelinbisnekseen tuli uusia pelureita, pääosin Yhdysvalloista, mutta varsinaisen buumin aloitti vuonna 2007 julkaistu Applen iPhone. Puhelimessa käytettiin ensimmäistä kertaa monikosketusnäyttöä. iPhonea voidaan pitää monella tavalla älypuhelinten historian merkkipaaluna, sillä se on pitkälti määritellyt miltä nykyiset laitteet näyttävät ja viitoittanut tietä tulevaan. Markkinatutkimusyhtiö Juniper Researchin ennusteen mukaan pelkällä kosketusnäytöllä varustetuista puhelimista tulee vuoteen 2016 mennessä alan normi. iPhonen eri malleja on myyty lähes 129 miljoonaa kappaletta (kesäkuu 2011) vuoden 2007 jälkeen.

iPhone ei ehtinyt vanheta kuin vuoden kun se jo sai kilpailijan Googlen Androidista, jota valmistajat saavat käyttää ilmaiseksi puhelimissaan. Markkinoiden painopiste oli selvästi jo siirtymässä Euroopasta Atlantin toiselle puolelle. Ensimmäinen Android-puhelin oli HTC:n Dream ja nykyään lähes joka toinen myyty älypuhelin on varustettu Androidilla. Käyttöjärjestelmää käyttävät oikeastaan kaikki muut valmistajat paitsi Apple, RIM, HP ja Nokia.

Android ja iPhone todistivat kuinka houkutteleva markkina älypuhelinbisnes on. Kaikki haluavat päästä osingoille, myös ohjelmistotalo Microsoft. Jätti oli jo mukana Windows Mobilen kautta, mutta se oli monella tapaa vanhentunut verrattuna kilpailijoiden tarjoamiin käyttöjärjestelmiin. Yhtiö teki toisen tulemisen vuonna 2010 Windows Phone 7:n muodossa, mutta menestys on ollut toistaiseksi nihkeää.

Vuosi 2011 on ollut, ja tulee olemaan, monella tapaa mielenkiintoinen älypuhelinten historian kannalta. Applelta tulee uusi iPhone, Android päivittyy neljänteen versioon ja Windows Phonekin saa Mango-päivityksen. Syksy pitää laitevalmistajat kiireisinä. Lisäksi NFC-teknologia on vihdoin alkanut saada jalansijaa ja ensimmäiset globaaleille markkinoille tarkoitetut 3D-puhelimetkin näkivät päivänvalon.

Maailman huomio on kuitenkin kiinnittynyt Nokiaan ja sen helmikuussa valitsemaan strategiaan käyttää älypuhelimissa Windows Phonea. Symbianin osittain hylkäämä, maailman suurin puhelinvalmistaja, Nokia kulkee nyt veitsen terällä ja sen strategian on pakko onnistua mikäli se aikoo napata vuosituhannen vaihteen loistonsa takaisin. Valinnalla tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia riippumatta siitä, onnistuuko vai epäonnistuuko se.

DigiMaailma
Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2011 ilmestyneessä DigiMaailma-osiossa
Artikkelin kirjoittaja: Manu Pitkänen
Viimeisin päivitys artikkeliin: