*
 
AfterDawn.com

Vihreät


Outi Alanko-Kahiluoto


Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?
EU:n digitaalinen kilpailukyky verrattuna Yhdysvaltoihin ei ole hyvä. Ongelma on leimallisesti EU:n, sillä esimerkiksi tilastokeskuksen kannanoton mukaan Suomella menee teknologisen kilpailukyvyn mittareilla verrattain hyvin (https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_004.html).
 
On selvää, että kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Esimerkiksi EU:n laajuisesta yhteisestä digitaalisesta markkina-alueesta on ollut keskustelua puoleen ja toiseen. Kysymys on suuri, ja mahdolliset edut ovat merkittävät. Kysymys liittyy samalla verkkoneutraliteettiin - EU:n kansalaisilla tulisi olla sama oikeus palveluihin. Tutkisin sitä, miten yhteisiä pelisääntöjä EU:n alueella voidaan edistää, ja miten EU:n alueella voisi jalkauttaa merkittävimmät hyödyt, mitä yhteisellä digitaalisella markkina-alueella voitaisiin saavuttaa.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntö on laajempi asia kuin informaatioteknologinen, mutta erityisesti informaatioteknologisia patentteja koskevat ongelmat ovat tulleet kansainvälisessä lainsäädännössä merkittävin tavoin esiin. Patenttien ajatus on korvata merkittävien keksintöjen keksijöiden oikeudet. Sen lisäksi ne tuovat keksintöjä yleiseen tietoisuuteen, palvellen samalla yleistä etua ja kehitystä. Patentteja käytetään kuitenkin myös väärin, eikä niistä tulisi muodostua rahastusautomaatteja asioihin, jotka eivät oikeasti ole keksintöjä. Ei ole oikein, että yritys, jolla on rahaa käydä oikeutta, voi ansiottomien patenttien voimalla pakottaa muita yrityksiä poistumaan markkinoilta oikeudettomasti. Toinen ala, jossa patenttilainsäädäntö on erityisen merkittävässä roolissa, on lääkeala. Vaikka lääkkeiden kehittely- ja markkinoilletuontikustannukset ovatkin korkeat, tulisi myös halvempien rinnakkaistuotteiden valmistus mahdollistaa järkevällä tavalla.
 
Merkittäviä ongelmia ovat mm, että 1) patentteja myönnetään liian yleisille asioille, estäen laajoja tuoteryhmiä tulemasta markkinoille, 2) selvästi oikeudettomia patentteja hyödynnetään oikeusjutuissa rahanteon ja kilpailun välineinä (ns. "patenttitrollaus") ja 3) pakollinen lisenssointijärjestelmä puuttuu sellaisissa tapauksessa, jossa aiheutetaan ihmisille merkittävää vahinkoa alkuperäisen tuotteen kalleudella. Kaikkiin näihin voidaan lainsäädännön keinoin vaikuttaa. Voidaan esimerkiksi rajoittaa niitä vahinkosummien määriä, joita voi vaatia sellainen taho, joka ei patenttiaan tosiasiallisesti mitenkään hyödynnä. Voidaan myös vaatia, että patentin omistajan on lisenssoitava patenttiaan järkevillä summilla, niin kuin jotkut maat jo laissaan säätävät. Tämä voisi alkaa vaikuttaa esimerkiksi, kun aikaa on kulunut jonkin verran.
 
Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulisi kehittää erityisesti alkuperäistä tekijää ja kuluttajaa suojaavaan suuntaan. Tekijänoikeuksista ei saa muodostua rikkaimman oikeus, eikä niiden tulisi rajoittaa käyttöä kohtuuttomilla tavoilla. Kuitenkin ne ovat tärkeä mekanismi, jolla alkuperäisen tekijän oikeuksia turvataan. Tässäkin voi EU:lla olla merkittävä rooli. Ratkaisujen on oltava tasapuolisia: tekijänoikeuksien noudattamisesta on tehtävä taloudellisesti mahdollista, sujuvaa ja luontevaa. Se on kaikkien etu.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa? 
Erityisesti Suomessa koulutuksen digitalisointi on ollut voimakkaasti esillä. Opetusministeri Kiuru on tuonut viime aikoina aihetta ponnekkaasti esiin. Käytännön esimerkkejä murroksen huomioon ottamisesta ovat esimerkiksi tällä hetkellä kommentoitavana oleva koulutuksen ja opetuksen pilviväylä (https://www.otakantaa.fi/pilvivayla), sähköinen ylioppilaskoe (http://oppiminen.yle.fi/ajankohtaista/digabi-projekti-sahkoistaa-ylioppilastutkinnon) ja vaikkapa Helsingin yliopiston tarjoamat kaikille avoimet virtuaalikurssit (MOOC). Tavoite on hyvä, mutta haastava. Esimerkiksi MOOC-kokemuksista olemme jo ymmärtäneet, että digitalisoinnin tarkoituksenmukainen ja tuottava hyödyntäminen vaatii aidosti paljon työtä, osaamista ja suunnittelua, eikä onnistuminen ole mitenkään taattua (http://www.oph.fi/download/153399_Kurhila.pdf).
 
On huomattava, että digitaaliset työkalut ovat vain välineitä, eivätkä ne saisi muodostua itsetarkoitukseksi. Digitalisoinnin on tuottava mitattavia hyötyjä joko kustannusten laskuna tai laadukkaampana opetuksena. Jos olemassa olevia rakenteita ei muuteta, vaan digitaaliajan työkaluja vain tuodaan niiden ohelle ilman pitemmän aikavälin suunnitelmaa, lisätään kustannuksia hyötyjen jäädessä vähäisiksi. Koska koulutusmäärärahat ovat olleet pitkällinen kiistakapula ja opettajien määrän riittävyys on nähty monin paikoin ongelmaksi, ei saa käydä niin, että digitalisoinnin kustannukset vähennetään perusopetusta, opettajien viroista. Meillä on arvostettu koulutusjärjestelmä jota ei saisi uhrata digitalisoinnin alttarille. Opettajia ei korvata taulutietokoneilla, eikä koulujen peruskorjauksien laiminlyöntien aiheuttamassa ahdingossa helpota, vaikka saatavilla olisikin virtuaalinen reissuvihko. Samalla digitalisoinnin vaikutus on kuitenkin tunnustettava, ja se on otettava huomioon laadittaessa tulevaisuuden opetussuunnitelmia, niin kuin Suomessa on tehtykin.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Vihreät on toiminut aktiivisesti Snowden-asiassa: vihreiden ja nuorten liitto ehdotti turvapaikan myöntämistä (http://www.hs.fi/politiikka/Vihre%C3%A4t+nuoret+tarjoaisi+NSA-vuotajalle+turvapaikkaa+Suomesta/a1371346374778). Asia on periaatteellisesti tärkeä myös esimerkkinä muille maille ja kansalaisoikeuksien puolustaminen tulisi olla merkittävässä roolissa. Tietosuojan ja sananvapauden kehitys on huolestuttava, ja Snowdenin kaltaiset tapaukset määrittävät, miten tulevaisuudessa laajamittaiseen, valtiollisten instanssien suorittamaan urkintaan tulisi suhtautua.
 
On selvää, että eri maiden tiedustelupalvelulle ei voi antaa rajattomia oikeuksia valvoa omia tai vieraiden valtojen kansalaisia. Siksi onkin erityisen tärkeää tuomita ylilyönnit päättäväisesti ja edellyttää toimia, jotka antavat luottamusta siihen, että vastaavaan tilanteeseen ei päädytä. Hiljattain paljastunut, äärimmäisen laajamittainen Heartbleed-ongelma on esimerkki tietoturva-aukosta, jota on mahdollisesti käytetty useampi vuosi laajamittaisessa vakoilussa - tavalla, joka on voinut kohdistua kaikkiin kansalaisiin. Näin ei saisi olla. Kansalaisten tulisi voida luottaa siihen, että valtiolliset tahot toimivat ihmisten etuja puolustaen, ei niitä räikeästi loukaten. Ongelmasta ovat huolestuneet niin eri maiden kansalaiset, EU kuin Yhdysvallat itsekin. Tämä tulisi näkyä myös käytännön toimissa.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Nykyiset keinot ovat pitkälti riittävät. Yksittäisiä kansalaisia ei pitäisi voida valvoa kohtuuttomasti. Tämä liittyy edellä mainittuun kysymykseen Yhdysvaltojen harjoittamasta vakoilusta. On pidettävä huolta, ettei esimerkiksi ehdotettu autojen satelliittiseuranta loukkaa ihmisten perusoikeuksia. Myös ns. paperittomien asemasta on huolehdittava.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Verkkoneutraliteetti on sananvapaus- ja yhdenvertaisuusasia. On tärkeää turvata kansalaisten yhdenvertaisuus niin, että jokaisen oikeuksiin kuuluu saada tietoa tasavertaisesti. Laittomaan sisältöön tulee voida puuttua siten, etteivät Internetin perusrakenteet vaarannu. Sananvapautta uhkaavia rakenteita ei tulisi verkkoon tarkoituksellisesti tuoda.
 
Kyllä EU-tasolla säädetylle verkkoneutraliteetille.

Oras Tynkkynen


Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?
Euroopan kilpailukyky on korkeintaan tyydyttävä, ja olemme melko pahoin Yhdysvaltoja jäljessä. Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen ja syventäminen edellyttää monia päätöksiä sähköisestä tunnistautumisesta arvonlisäveroihin ja tekijänoikeuksiin, joten aivan helppoa se ei ole. Toisaalta digitaalisten markkinoiden mahdollisuudet ovat niin huomattavat, ettei Euroopalla ole varaa jättää niitä hyödyntämättä. Tulevan komission pitää ottaa markkinoiden edistäminen seuraavan viisivuotiskauden yhdeksi kärkitavoitteista.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Esimerkiksi eurooppalaista patenttia tulee edistää. Tekijänoikeuksien suoja-aikoja ei ainakaan tule pidentää nykyisestä. Mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja opetuksessa ja tutkimuksessa tekijänoikeuksien estämättä tulee edistää.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa? 
Viron mallin mukaan koodaaminen kannattaa ottaa opetukseen jollain tapaa mukaan - ei välttämättä omana oppiaineena, mutta mukaan kuitenkin. Yleensä ottaen koulutuksessa pitää painottaa kykyä jatkuvaan oppimiseen ja ongelmanratkaisutaitoihin, joista on hyötyä silloinkin, jos automatisaatio ja robotisaatio hävittää vanhan työpaikan tai ammatin alta.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Kansalaisten summittainen ja laajamittainen kyylääminen on törkeää ja perusoikeuksien vastaista. Snowden teki valtavan palveluksen ihmiskunnalle paljastaessaan Yhdysvaltain porsastelun.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Mahdollisimman vähäiset, tarkkaan rajatut ja tiukasti valvotut. Esimerkiksi nykyisestä teletunnistetietojen talletusvelvollisuudesta pitää joko luopua tai ainakin rajata sitä merkittävästi, kuten EU-tuomioistuin tuoreessa päätöksessään on linjannut.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Ehdottomasti kyllä.

Maria Ohisalo


Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?
EU:n digimarkkinat ovat nykyisellään ok, mutta voisivat olla vielä paljon paremmat. Vahvuuksia mm: internet-neutraliteetti, laatu, kansainvälisyys ja monipuolisuus. Heikkouksina hajanaisuus ja keskittyneisyyys isoihin toimijoihin. Jatkossa tarvitsemme lisää EU-yhteistyötä, lisää hankintoja pienten toimijoiden toteutettavaksi ja vapaampaa kilpailua sekä lisää markkinointia vahvuuksilla.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Myös tässä tarvitsisimme EU:n yhteistä linjaa ja yhteistyötä, sillä jäsenvaltiotasolla ei laajempaan remonttiin ole mahdollisuutta. Suuret yritykset täytyisi saada kuriin: esim. YouTuben käytännöt ovat vanhanaikaisia ja haittaavat journalismia ja pelaajayhteisöjä, kun pelifirmat pyytävät poistamaan kritisoivaa arvostelua tai pelikuvaa. Tarvitsemme lisää panostusta kehitykseen ja oikeudenmukaisuuteen.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa? 
Koska Internetkin ylittää kansallisvaltioiden rajat, myös sen pelisäännöistä pitää päättää laajemmin. Tarvitaan EU:n laajuista linjaa sekä yhteneväistä koulutusta. Esimerkiksi digikoulutus pitää saada olennaiseksi osaksi peruskoulua ja mukaan kaikille koulutusasteille.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Mielestäni Snowdenin teko oli palkinnon arvoinen maailmanlaajuisen keskustelun käynnistäjä. Se toi ilmi myös muiden kuin USA:n harjoittamaa vakoilua. Vihreissä nuorissa otimme kantaa mm. sen puolesta, että Suomen hallituksen olisi pitänyt tarjota turvapaikkaa Snowdenille. Kansalaisten vakoilu valtioiden ja suuryritysten toimesta on riistäytynyt käsistä. Ne pitää saada kuriin, eikä hiljaista hyväksyntää tai avunantoa vakoilulle ja datavuodoille hyötymistarkoituksessa voi sallia. Tarvitsemme lisää vastuuta tietoturvasta. Tiedustelupalvelut eivät saisi olla lain yläpuolella.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Yksityisyys on turvattava ja sitä varten jäsenmaiden täytyy tehdä enemmän yhteistyötä etenkin tietoturvassa. Turvallisuuslainsäädäntö pitää saattaa kaikissa maissa ajan tasalle ja yhtenäistämistä maiden lainsäädäntöjen välillä kannattaa edistää. Politiikkaan tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä, valvontakoneistoista pitää myös meidän kansalaisten olla perillä, kuinka ja missä meitä valvotaan ja miksi ja minne tietojamme kerätään.  

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Kyllä. Jatkossakin kaikkia verkossa olevia palveluita on kohdeltava tasa-arvoisesti.

Saara Ilvessalo


Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?
Euroopan unionin kilpailukyky softapuolella on käsittääkseni varsin hyvä, ja myös Euroopan parlamentin päätös nettineutraliteetista oli tässä suhteessa mainio. Digitaalisilta sisämarkkinoilta pitäisi yhä poistaa esteitä, ja verkon sensurointi kieltää. Suomi on ollut IT-infran kehittämisessä edelläkävijä, ja tätä pitäisi levittää myös muualle Eurooppaan. Koulutuksessa pitäisi panostaa IT-puoleen koko EU:n alueella, jotta saisimme tästä vientivaltin.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Erityisesti softapuolella patentit ovat hankalia; mikäli joku kirjoittaisi nollasta koodia joka tekeekin saman asian kun toinen, on kyseessä patenttirike. Toisaalta koodin monikäyttöisyys ja modulaarisuus ajaa patenttikäytännön todella vanhanaikaiseksi koodin kanssa. Opensource-ratkaisu, jossa myydään ylläpitoa, on melko näppärä tähän.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa?
Jo peruskoulussa olisi syytä opettaa peruskoodaustaito, ja internetin käyttö pitäisi sisällyttää yhteiskuntaopin tunneille. Tämä tulee tosin opetussunnitelmasta, ei Euroopan parlamentilta, mutta koulutusta olisi syytä jossain määrin yhtenäistää myös EU:n tasolla.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Liittolaiset eivät vakoile toisiaan. Tämän takia USA:n paljastunu vakoilu on erityisen huolestuttavaa. Toisaalta vakoilua on aina ollut, ja tulee aina olemaan. Internet on nimensä mukaisesti tiedon verkko. Valtion kansalaisiin kohdistaman vakoilun tulisi olla avointa ja tapahtua tuomioistuimen luvalla. Tämän periaatteen pitää olla EU:n laajuinen, koska ongelmat eivät pysähdy valtioiden rajoille. Julkisella rahalla tuotetut proxyt olisivat hyvä keino EU-kansalaisten suojaamiseen suurten teknologiayhtiöiden (tai vaikka USA:n) urkinnalta.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Kysymys on hyvin ongelmallinen. Tuomioistuimen luvalla valtio voi ottaa teleurkintakeinot käyttöön.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Ehdottomasti kyllä. Parlamentti tekeekin jo hyvää työtä tämän eteen, mikä on hienoa.
edellinen  | seuraava
Artikkelin kirjoittaja: Manu Pitkänen
Viimeisin päivitys artikkeliin: