*
 
AfterDawn.com

Kokoomus


Aura Salla


Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?

EU:n kilpailukyky digitaalisilla markkinoilla on suhteettoman heikko. EU on maailman suurin talousalue, mutta kun katsotaan suurimpien digitaaliseen liiketoimintaan pohjaavien yritysten listaa, niin siitä ei löydy ainoatakaan eurooppalaista yritystä. Skaalautuvuuteen perustuvassa bisneksessä tämä on hälytttävä merkki, etenkin kun digitaalisten markkinoiden merkitys kasvaa koko ajan.

EU:n kilpailukykyä digitaalisten sisältöjen markkinoilla kehittäisinyhtenäistämällä tekijänoikeuslainsäädäntöä, kuluttajalainsäädäntöä ja tietoturvalainsäädäntöä kuitenkin huolehtien siitä, että sääntelystä ei tule liian raskasta ja palveluiden käyttämisestä tarpeettoman vaikeaa.

Tekijänoikeudet ovat kaikenkaikkiaan melkoinen kummajainen EU:n sisämarkkinoilla, joissa pääosiltaan koko sismarkkina-alue on yksi markkina. Tekijänoikeussuojatun materiaalin käyttöoikeudet myydään kuitenkin lähes aina kuhunkin maahan erikseen eikä Euroopan laajuista käyttöoikeutta voi edes ostaa kerralla. Tilannetta voisi verrata siihen, että niille olisi maastavienti- ja maahantuontirajoitukset. Erityisen kummallista tämä on siksi, että nimenomaisesti digitaalisten tuotteiden markkinat perustuvat massoihin ja skaalautuvuuteen, mistä syystä ne edellyttävät sujuvuutta ja transaktioiden helppoutta.

Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Tekijänoikeuslainsäädännnössä olisi niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla paljon muutettavaa, sillä lainsäädäntö soveltuu melko huonosti digitaaliseen ympäristöön. Jos kuitenkaan tyydytään pitämään olemassaolevaa lainsäädäntöä pohjana, johon tehtäisiin muutoksia, niin EU:tasolla niihin voisi kuulua ainakin seuraavat:

1. Harmonisointi eli yhtenäistäminen koko EU:n alueella. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja johtaa koko EU:n alueelle myytäviin lisensseihin, joita voisi ostaa mistä EU:n maasta vain. Käyttötarkoituksiin liittyviä rajoituksia voisi yhä olla, mutta alueelliset rajoitukset tulisi poistaa.
2. Lainsäädäntöön pitäisi saada USA:n lainsäädännöstä tuttu fair use-poikkeus.
3. Suoja-aikaa pitäisi lyhentää maltillisesti. Entinen 50 vuotta tekijän kuoleman jälkeen olisi sekin erittäin pitkä aika huomioiden tekijänoikeuden perimmäisen tavoitteen, eli sen turvaaminen, että uusia teoksia kannattaa tuottaa ja tekijöille pystyttään tarjoamaan toimeentulo työstään. Ylipitkän suoja-ajan negatiivinen vaikutus pitäisi siis huomioida paremmin. Kulttuuri rakentuu kerroksittain ja aiemmin luotu on ikään kuin raaka-ainetta aina uusille teoksille. Siksi suoja-ajan lyhentäminen olisi omiaan edesautttamaan uusien teoksien luomisessa.

(Patenttilainsäädännön osalta minulla ei ole selkeitä kehitysajatuksia.) Ohjelmistopatenttien tuomista EU:hun vastustan.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa?

Laaja kysymys, johon on mahdotonta vastata tyhjentävästi. Nostan kolme asiaa esiiin:
1. Ohjelmointikoulutus mukaan opetukseen.
2. Digitaalisia oppimateriaaleja ja digitaalisuuteen pohjaavia oppimismenetelmiä pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän.
3. Tulisi fokusoida enemmän medialukutaitoihin ja lähdekritiikkin, joita internetin aikakausi edellyttää enemmän kuin toimitetun median aikakausi edellytti.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
NSA:n harjoittama vakoilu oli ja on erittäin tuomittavaa ja paljasti osaltaan miten heikko EU on puolustamaan omia intressejään. USA vakoili ja vakoilee edelleen euroopan kansalaisia, yrityksiä, diplomaatteja ja johtajia. Silti vastareaktio oli vaimea, kun yksikään EU-maa ei uskaltanut toimia juuri mitenkään. Tapaus oli mainio osoitus siitä, että EU tarvitsee yhtenäisyyttä ulkopolitiikkaansa. Snowdenille olisi pitänyt tarjota turvapaikka - ei yhdestä jäsenvaltiosta vaan koko EU:sta, sillä USA:n painostusvoima riittää hyvin yksittäisiä EU-maita vastaan, mutta ei yhtenäistä EU:ta vastaan.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi olla kansalaisten seurantaan?
Sellaiset, että ne ovat oikeassa suhteessa suojeltavaan etuun nähden. Kansalaisia pitäisi voida seurata vain rikosepäilyn perusteella ja toimenpiteiden tulisi olla suhteessa epäillyn rikoksen moitittavuuteen.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?


Sirpa Pietikäinen


Millaisena pidätte EU:n kilpailukykyä digitaalisilla markkinoilla ja miten kehittäisitte sitä?
Tehokkaat EU:n laajuiset digimarkkinat voisivat tuoda mukanaan jopa 4 % kasvun EU:n BKT:ssä vuoteen 2020 mennessä. Pärjäämme vain innovaatioilla, osaamisella, älyllä ja sivistyksellä. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi EU:n tulee luoda yhteiset, korkeantasoiset tietosuojastandardit nykyisten eri jäsenmaiden erilaisten ja toisistaan huomattavasti eroavien tietosuojalakien tilalle.

EU on valitettavasti jäänyt pahasti jälkeen digitaalisten markkinoiden hyödyntämisessä, verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Tämä johtuu sisämarkkinoidemme ja lainsäädäntömme hajanaisuudesta ja pirstaloituneisuudesta. Potentiaalia meillä on, sekä järjestelmissä että sovelluksissa. Agendan osasiksi tarvitsemme ainakin:
  • ohjelmistojen, standardien ja palvelujen yhteensopivuuden parantamisen,
  • tietoturvan parantamisen,
  • tekijänoikeuksien selkeyttämisen ja vahvistamisen,
  • nopeiden internetyhteyksien takaamisen kaikille,
  • julkisten palvelujen asiakasystävällisen ja saavutettavan digitalisoinnin,
  • digi-lukutaidon, -taitojen ja -työllisyyden tasapuolisen saavutettavuuden kaikille, sekä
  • panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen, erityisesti big datan ja pilvipalveluiden osalta.


Millä tavoin patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä pitäisi kehittää ja minkä takia?
Tekijänoikeudet takaavat luovan työntekijän tulon ja mahdollisuuden tuottaa meille iloksi lisää musiikkia, kirjallisuutta sekä elokuvia. Ilman kunnon korvausta meillä ei ole taidetta kaikissa upeissa eri muodoissaan - siksi tekijänoikeuksien merkitystä luovilla aloilla ei pidä aliarvioida.

Fyysisellä omaisuudella on Suomessa vahva suoja esineoikeuden kautta. Tekijänoikeuksin suojataan luovan alan työntekijän oikeutta omaan teokseensa sekä siitä saatavaan korvaukseen. Molemmat oikeudet ovat yhtä tärkeitä. Internet ei ole erilainen maailma tekijänoikeuksien osalta. Suomessa on sekä hyvä käytäntö että periaatteessa vahva ymmärrys asianmerkityksestä sekä keinoista, millä tekijänoikeudet taataan. Käytetään tätä vahvuutta EU:ssa yhdessä hyväksi ja luodaan vahvaan eurooppalaisen kulttuuri-identiteettiin perustuvaa taloudellista menestystä.

Internet ja tietokone ovat muuttamassa nyt taloutta ja yhteiskuntaa erittäin radikaalisti. Miten murros tulisi ottaa huomioon koulutuksessa?
Välineiden hankkimisen ja opettelun sijaan koulun ja opiskelun pitäisi keskittyä nykyistä paremmin niiden suomien mahdollisuuksien oppimiseen ja hyödyntämiseen; esimerkiksi samalla, kun opettaja kertoo jostain aiheesta, opiskelijat voivat etsiä siihen liittyvää lisätietoa netistä ja täydentää löytämänsä perusteella kommentein ja kysymyksin oppimistapahtumaa. Globaalin tietovarannon äärellä oleminen auttaa oppimaan sitä, miten opitaan. Koulutuksemme ja informaatioteknologian hyväksikäyttö siinä on tästä näkökulmasta katsottuna vielä valtaosaltaan vanhanaikaista.

Mitä mieltä olette Yhdysvaltojen harjoittamasta laajasta vakoilusta, jonka Edward Snowden paljasti viime vuonna?
Viimeistään NSA-jupakka osoitti vahvan eurooppalaisen tietoturvalainsäädännön tärkeyden. Tämä on myös eurooppalaisen digiagendan täydentämisen edellytys, jotta esimerkiksi pilvipalveluja pystytään kehittämään. Tähän liittyy vahvasti EU:n tietosuojadirektiivin uudistus, jonka tavoitteena on ajanmukainen, vahva, yhtenäinen ja kattava tietosuojakehys kaikille EU-maiden kansalaisille.

Tietosuoja-asetukseen pitää lisätä kohta, jolla varmistetaan se, että EU-kansalaisten tietoihin päästä käsiksi ilman laillista pohjaa ja keskinäistä tunnustamista. Yksityisten tietohaulle pitää olla joko lakiin perustuva oikeus tai oikeuden antama päätös peruste. Tämä nk. “anti-net tapping clause” oli jo sisällä asetusehdotuksessa, mutta putosi pois amerikkalaisten painostuksesta.

Millaiset keinot EU-mailla tulisi kansalaisten seurantaan?
Rikollisuuden määrittely, yksityisyyden tai omaisuuden suoja ei poikkea siitä, olemmeko reaali- vai virtuaalimaailmassa. Siksi myös toimintakeinojen tulee perustua samaan lainsäädäntöön. Jokaisella on yksityisyyden suoja ja tekijänoikeus, ellei laissa toisin määritellä. Lailla tätä voidaan rajoittaa vain erityisen painavista syistä ja viranomaisten toiminnalle pitää olla oikeuden päätös.

Absoluuttinen, EU-tasolla määrätty verkkoneutraliteetti -- kyllä vai ei?
Kyllä. Tämä on ehdottoman tärkeä periaate, joka liittyy sekä kansalaisten oikeuksiin, että myös kysymyksiin koko alan innovaatioista ja tulevaisuudesta sekä tasavertaisten kilpailuolosuhteiden luomisesta sisämarkkinoille. Kyse on myös politiikan koherenssista: yleisesti ottaen suuntaus EU:ssa myös muiden toimintalohkojen - esimerkiksi rautatieliikenteen tai energian - osalta on se, että vaaditaan palvelun tarjoajan ja jakelukanavan omistajan erottamista toisistaan. Ei saa olla niin, että jakelukanavan omistava taho voi suosia omia palveluitaan pienempien palveluntarjoajien - joilla ei ole omaa toimintaverkkoa tai kanavaa - kustannuksella. Tasa-arvoinen kohtelu suosii tehokkaasti uusien innovaatioiden, palveluiden ja erilaisten sovellusten kehittämistä ja muodostaa näin ollen yhden EU:n digitaaliagendan peruskivistä
edellinen
Artikkelin kirjoittaja: Manu Pitkänen
Viimeisin päivitys artikkeliin: