Suurimmaksi kriteeriksi kuvanlaadultaan tasavahvojen, saman hinta- ja kokoluokan näyttöjen kesken, on alkanut nousta liitäntöjen määrä. Ja tässä puhutaan etenkin digitaalisista liitännöistä.
Taulutelevisioiden ja digitaalisten televisiolähetysten myötä olemme tulleet kodin videotekniikassa tilanteeseen, jossa katsottava materiaali on käytännössä aina digitaalisessa muodossa (DVD, digi-TV, digitaaliset videokamerat) ja myös näyttö on digitaalinen (LCD, plasma). Tästä huolimatta jostain käsittämättömästä syystä televisiot, DVD-soittimet ja digiboksit edelleen varustetaan pääasiassa analogisilla liitännöillä, kuten SCARTilla. Tällaisessa tilanteessa siis digitaalinen kuva, vaikkapa DVD, joudutaan muuttamaan SCART-johtoa varten analogiseksi ja siirtämään se taulutelevisioon, joka muuttaa analogisen kuvan taas digitaaliseksi. Jokainen tällainen muutosvaihe laskee kuvan tarkkuutta ja laatua.
SCART jyräsi aikanaan Euroopan televisiomarkkinat yksinkertaisuudellaan ja kätevyydellään, kuljettihan yksi ainoa kaapeli sekä kuvan että äänen (ja lisäksi sekalaisen määrän muuta dataa, kuten kuvasuhdetietoja), tarjoten kuluttajille mahdollisimman yksinkertaisen liitännän eri laitteiden välillä.
TV-teollisuus sai vuosien taistelun jälkeen luotua vastaavan teknologian myös digitaaliseen muotoon. Tätä liitäntää kutsutaan HDMI:ksi ja se kuljettaa sekä videon että äänen yhdessä johdossa, täysin digitaalisesti. HDMI onkin se liitäntä, joka tulee tulevina vuosina takuuvarmasti syrjäyttämään analogiset liitännät lopullisesti, kunhan kaikki laitevalmistajat alkavat tarjoamaan sitä laitteissaan (nyt suurimmasta osasta DVD-soittimia ja digibokseja tämä liitäntä edelleen puuttuu), joten HDMI -liitäntöjen määrä on se kriteeri, johon kannattaa kiinnittää huomiota kaikkein eniten liitäntöjen suhteen televisiota valittaessa.
HDMI on tulevaisuutta ja siihen kannattaa panostaa. Toki sen lisäksi kannattaa myös varmistaa, että televisiota löytyvät myös perinteiset SCART-liitännät ja että SCART-liitännät hyväksyvät RGB-muotoisen kuvaan (SCARTia on kolmea "virallista" eri tasoa, eli SCARTin kautta voidaan välittää joko ns. CVBS- eli komposiittikuvaa, S-Video -kuvaa tai RGB-kuvaa, joista RGB on laadultaan paras, S-Video toiseksi paras ja CVBS huonoin). SCART-liitäntöjä knnattaa olla laitteessa sen verran kuin mitä kotoa nyt löytyy televisioon kytkettäviä (ilman HDMI-ulostuloa olevia) laitteita. Tyypillisesti siis tilanne lienee se, että SCART-liitäntöjä pitäisi olla kaksi tai kolme (DVD-soitin, digiboksi ja vanhemman mallinen pelikonsoli).
Muilla liitännöillä ei juurikaan ole käyttöarvoa normaalitapauksissa. Toki, komponenttivideo tarjoaa parasta mahdollista kuvanlaatua analogisissa liitännöissä, mutta sen tulee korvaamaan lopullisesti lähiaikoina HDMI-liitäntä. VGA-liitäntä on toinen pian tarpeettomaksi käyvä liitäntämuoto, sillä jatkossa voidaan olettaa, että kaikki näytönohjaimet tulevat sisältämään HDMI-ulostulon (joka vaaditaan mm. Blu-ray ja HD DVD -elokuvien katseluun, myös tietokonetta käytettäessä).
Televisioiden omat kaiuttimet ovat yleensä parhaimmillaankin välttäviä ja tämän vuoksi digitaalisiin ääniliitäntöihin ei kannata televisiota valittaessa paljoa panostaa. Jos ja kun äänimaailma nousee tärkeäksi kuvanladun parannuttua, on aika siirtyä erilliseen äänivahvistimeen ja ulkoisiin kaiuttimiin.
Suurimmaksi kriteeriksi kuvanlaadultaan tasavahvojen, saman hinta- ja kokoluokan näyttöjen kesken, on alkanut nousta liitäntöjen määrä. Ja tässä puhutaan etenkin digitaalisista liitännöistä.
TV-teollisuus sai vuosien taistelun jälkeen luotua vastaavan teknologian myös digitaaliseen muotoon. Tätä liitäntää kutsutaan HDMI:ksi ja se kuljettaa sekä videon että äänen yhdessä johdossa, täysin digitaalisesti. HDMI onkin se liitäntä, joka tulee tulevina vuosina takuuvarmasti syrjäyttämään analogiset liitännät lopullisesti, kunhan kaikki laitevalmistajat alkavat tarjoamaan sitä laitteissaan (nyt suurimmasta osasta DVD-soittimia ja digibokseja tämä liitäntä edelleen puuttuu), joten HDMI -liitäntöjen määrä on se kriteeri, johon kannattaa kiinnittää huomiota kaikkein eniten liitäntöjen suhteen televisiota valittaessa.