Petteri Pyyny
30. marraskuuta, 2010 13:54
Joulun lähestyessä monessa perheessä väännetään useamman A4-arkin mittaista toivelistaa Korvatunturin suuntaan ja monen perheen yhteisellä toivelistalla keikkuu tänäkin jouluna taulutelevisio tai tallettava digiboksi. Hinnat ovat romahtaneet niin, että se viisi vuotta aiemmin 2000 eurolla ostettu 32-tuumainen HD Ready -taulutelevisio voidaan kiikuttaa mökille ja ostaa tilalle alle tonnilla uudenkarhea 46-tuumainen.
Mutta lehdet ja etenkin netin tekniikkasivustot ovat metelöineet koko vuoden ajan uusista antenniverkon teräväpiirtolähetyksistä, kaapeliverkon Cable Ready HD-sertifioinneista, jne. Tämän vuoksi teimme tämän pienen oppaan selvittämään antenni- ja kaapeliverkon tekniikasta.
Taulutelevisiosi on erittäin suurella todennäköisyydellä jo nyt "oikea" teräväpiirtotelevisio. Ainoa ongelma tilanteessa on se, että Suomessa lähetettävät TV-kanavat ovat pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin teräväpiirtoisia, eli niiden tarkkuus (=resoluutio) on sama kuin wanhoille putkitelevisioillekin. Eli katsomalla suomalaisia "tavallisia" TV-kanavia, et saa taulutelevisiosi paremmasta tarkkuudesta mitään irti.
Nyt kuitenkin Suomessa näkyy jo kourallinen "oikeita" teräväpiirtokanavia, kuten SuomiTV:n HD-versio, joka näkyy ainakin osassa kaapelitalouksista. Jatkossa HD-kanavien määrä tulee kasvamaan ja laajenemaan myös antennikoteihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa tätä:
Tavallisille "normaalitarkkuuden" lähetyksille ei tule käymään mitenkään, eli et tavallaan menetä mitään, jos et DVB-T2 -siirtymään mukaan menekään. Mutta kaikki uudet TV-kanavat antenniverkkoon tulevat käytännössä pelkästään DVB-T2 -puolelle, johtuen mm. sen tehokkaammasta kaistanleveyden käytöstä.
Ongelma tuleekin uusien HD-maksukanavien suhteen. Eli mikäli on tarkoitus kasvattaa saatavilla olevia teräväpiirtokanavien määrää, täytyy yleensä tilata jokin maksukanavapaketti, kuten DNA:n HD-kanavapaketti, jotka sisältävät yleensä 5-10kpl maksullisia HD-kanavia. Kun perinteisiin maksukanaviin kelpaa "tavallinen" Conax -kortinlukija, ei tilanne olekaan tämä HD-kanavien suhteen. Televisiokanavien vaatimuksesta johtuen kaapeliverkon HD-maksukanavat vaativat Conax -kortinlukijan, joka tukee ns. paritusta. Paritus tarkoittaa sitä, että kaapelitelevisio-operaattorisi kytkee ("parittaa") maksukanavakorttisi kiinteästi (laitteen sarjanumerolla) televisioosi tai digiboksiisi, jonka jälkeen korttia ei voi enää käyttää laitteissa, joita ei ole yhdistetty kyseiseen korttiin.
Valtaosasta ennen vuotta 2010 valmistetista televisioista ja digibokseista tuo Conax -kortin paritusmahdollisuus puuttuu. Käytännössä kaapeliverkon HD-maksukanavien katselu vaatii sen, että taloudessa on joko Cable Ready HD-hyväksytty televisio tai Cable Ready HD -hyväksytty digiboksi. Tuo hyväksyntä tarkoittaa sitä, että televisiosta löytyy sekä MPEG-4 -videopakkauksen purku (vanha "tavallisen tarkkuuden" televisiokuva on pakattu MPEG-2:lla) että Conax-parituksen mahdollista korttipaikka (tai ns. CI+ -korttipaikka, johon voidaan asentaa Conax-paritusta tukeva Conax-kortinlukija).
Hassuin tilanne syntyy silloin, kun talouteen on hankittu uudenkarhea taulutelevisio, josta löytyy tuki joko DVB-T2:lle tai Cable Ready HD:lle (riippuen siitä, onko kyseessä antenni- vai kaapelitalous), mutta tallettava digiboksi on edelleen vuosimallia 2007. Tällöin päädytään tilanteeseen, jossa digiboksilla ei voida tallettaa HD-kanavia, eikä digiboksin kautta voida ko. kanavia edes katsoa, mutta television omalla virittimellä taas katselu onnistuu. Edessä on käytännössä joko tallettavan digiboksin käytön loppuminen, sekavaan tilanteeseen sopeutuminen (tätä kanavaa voi tallettaa, tätä taas ei -- tätä kanavaa voi katsoa digiboksilla, tätä taas ei..) tai uuden digiboksin osto.
Eli lyhyesti, antenniverkko:
..ja kaapeliverkko:
Siinäpä se, toivottavasti tästä yhteenvedosta oli jotain iloa ostopäätösten avuksi.
P.S. Päivitimme taas HD-kanavien saatavuuslistaamme: Suomen HD-kanavat.